Kysy mitä vain puutarhasta,
pohditaan yhdessä
Kiitos kaikista hyvistä kysymyksistä, joita tuli tammikuun kysymyspostaukseen!
Muistattehan, että vaikka vastaan näihin kysymyksiin,
toivon keskustelua, kommentteja, kokemuksia, vinkkejä kysymyksien aiheista.
On niin mukava jakaa tietoa ja
näin ollen saada enemmän irti näistä pohdittavista aiheista.
Outi Krimou/Outi's life kysyy
Onko jotain puumaista kasvia, joka viihtyisi ruukussa puolivarjoisalla pihalla? Ajattelin jotain sellaista monivuotista ja jonka voisi nostaa varastoon sitten ruukkuineen kaikkineen talvehtimaan. Äitille ylläriä <3
Oi, tämä kuulostaa hyvältä ylläriltä!
Ensimmäisenä minulle tuli mieleen japaninvaahtera.
Japaninvaahteroita löytyy monia lajikkeita sekä pensasmaisena että puuvartisena.
Myös monesta kesäkukasta on jalostettu rungollisia versioita,
esim. rungollinen verenpisara viihtyy puolivarjossa tai varjossa
ja sen voi talvettaa.
Myös oliviipuu pärjää puolivarjossa tai auringossa.
Ja sitä löytyy myynnissä monenkokoisena.
Kaunis hakuropaju on myös loistava kasvi tähän tarkoitukseesi.
Hakuropaju saattaa pärjätä ihan maahan istutettunakin vyöhykkeillä I-II,
mutta se on arka kasvi. Joten varastotalvetus on aina varmempi keino.
Myös rungollinen jalohortensia on monivuotinen kasvi,
jos sen talvehdittaa varastossa tai lämpimässä autotallissa.
Näiden kasvien lisäksi myös moni huonekasvi viihtyy kesän ulkosalla
ja sen voi sitten siirtää talveksi vaikka olohuoneeseen.
Monet palmut esim. vuoripalmu (Chamaedorea elegans)
tai kultapalmu (Chrysalidocarpus lutescens) viihtyvät puolivarjossa oikein hyvin.
Olen kirjoitellut japaninvaahterasta ja oliivipuusta enemmän seuraavissa postauksissa:
Kontrasteja ja pitkäaikaista iloa (japaninvaahtera)
Ihana oliivipuu
Anonyymi kysyy:
Millä pystyisi torjumaan härmää esimerkiksi leimuista ja ruusuista?
Millä pystyisi torjumaan härmää esimerkiksi leimuista ja ruusuista?
Kaiken perustana on sopivan kasvupaikan ja alustan valinta.
Kun kasvi voi hyvin, se ei ole niin altis härmälle.
Liian kuivassa maassa kasvit kituuttavat ja
ovat alttiimpia
sekä härmälle että muille kasvitaudeille ja tuholaisille esim. kirvoille (ruusut).
Härmä on sienitauti, joka ei tapa kasvia,
mutta estää yhteyttämistä ja on esteettisesti ruman näköistä puutarhassa.
Sitä ilmenee kasvstoissa sekä kuivuuden että kosteuden vuoksi.
Hyviä ehkäisykeinoja on pitää kasvustot ilmavina, sillä
liian tiheät kasvustot ja märkyys aiheuttavat helposti härmää.
Härmäherkkien kasvien kastelussa kannattaa ohjata vesi suoraan juuristoon,
ja välttää kastelemasta lehdistöä.
Varsinkin iltakastelussa kosteus haihtuu hitaammin
ja jää helpommin lehdistön alle muhimaan.
Toisaalta pitkinä hellejaksoina kastelusta on huolehdittava,
sillä myös kuivuus edesauttaa härmän syntyä.
Myös liiallista typpilannoitusta kannattaa välttää.
Kasvivalinnoissa kannattaa myös valita härmän kestäviä lajikkeita.
Myös tietyistä luonnonmukaisista kasvin vastustuskykyä
vahvistavista aineista voi olla hyötyä.
Kun kasvi yhteyttää hyvin ja on elinvoimainen,
se ei altistu niin helposti härmälle.
Oman kokemukseni mukaan voin suositella
kahta ympäristöystävällistä ainetta.
Jaakon taika
sekä Neudorffin Ruusun vahvenne
ovat loistavia aineita kasvien hyvinvointia ajatellen.
Voit lukea näistä lisää valmistajien omilta sivuilta:
Jaakon taika
Ruusun vahvenne
Kun kasvi voi hyvin, se ei ole niin altis härmälle.
Liian kuivassa maassa kasvit kituuttavat ja
ovat alttiimpia
sekä härmälle että muille kasvitaudeille ja tuholaisille esim. kirvoille (ruusut).
Härmä on sienitauti, joka ei tapa kasvia,
mutta estää yhteyttämistä ja on esteettisesti ruman näköistä puutarhassa.
Sitä ilmenee kasvstoissa sekä kuivuuden että kosteuden vuoksi.
Hyviä ehkäisykeinoja on pitää kasvustot ilmavina, sillä
liian tiheät kasvustot ja märkyys aiheuttavat helposti härmää.
Härmäherkkien kasvien kastelussa kannattaa ohjata vesi suoraan juuristoon,
ja välttää kastelemasta lehdistöä.
Varsinkin iltakastelussa kosteus haihtuu hitaammin
ja jää helpommin lehdistön alle muhimaan.
Toisaalta pitkinä hellejaksoina kastelusta on huolehdittava,
sillä myös kuivuus edesauttaa härmän syntyä.
Myös liiallista typpilannoitusta kannattaa välttää.
Kasvivalinnoissa kannattaa myös valita härmän kestäviä lajikkeita.
Myös tietyistä luonnonmukaisista kasvin vastustuskykyä
vahvistavista aineista voi olla hyötyä.
Kun kasvi yhteyttää hyvin ja on elinvoimainen,
se ei altistu niin helposti härmälle.
Oman kokemukseni mukaan voin suositella
kahta ympäristöystävällistä ainetta.
Jaakon taika
sekä Neudorffin Ruusun vahvenne
ovat loistavia aineita kasvien hyvinvointia ajatellen.
Voit lukea näistä lisää valmistajien omilta sivuilta:
Jaakon taika
Ruusun vahvenne
Kivisen Vilma kysyy:
Minä, kuten moni muukin miettii varmaan sitä, miten kasvit selviävät tällaisesta talvesta?
Maa on märkä koko ajan. Itseä asia huolettaa.
Maa on märkä koko ajan. Itseä asia huolettaa.
Tämä kysymys on varmasti kaikkien huulilla tällä hetkellä
ja voimme vain arvailla tämän märän ja
lauhan talven vaikutuksia puutarhaan ja luontoon.
Vasta kesällä olemme kaikki viisaampia,
miten kasvit ovat selvinneet kaikesta.
Eli tähän varsinaiseen kysymykseesi en valitettavasti osaa vielä antaa vastausta.
Ajatukseni ovat oikeastaan jo tulevaisuudessa.
Nämä erikoiset talvet ovat varmasti enemmän sääntö kuin poikkeus myös tulevaisuudessa.
Siksi mietin, mitä voimme tehdä puutarhan suhteen tulevana kesänä ja
varsinkin uusia istutuksia silmällä pitäen.
Asia, joka tuli ensimmäisenä vahvimmin mieleen on kohopenkkien perustaminen.
Kohopenkeissä viihtyvät oikeastaan kaikki kasvit ja
senn ominaisuudet ovat loistavia ihan kaikissa maalajeissa.
Ylimääräinen vesi valuu helpommin pois kohopenkistä
eikä kasvien juuret näin ollen lillu vedessä.
Varsinkin savimaalla kohopenkki on täydellinen vaihtoehto
kaikille kasveille.
Jos haluat lukea lisää kohopenkistä,
olen kirjoittanut siitä lisää täällä:
Kohopenkin perustaminen
ja voimme vain arvailla tämän märän ja
lauhan talven vaikutuksia puutarhaan ja luontoon.
Vasta kesällä olemme kaikki viisaampia,
miten kasvit ovat selvinneet kaikesta.
Eli tähän varsinaiseen kysymykseesi en valitettavasti osaa vielä antaa vastausta.
Ajatukseni ovat oikeastaan jo tulevaisuudessa.
Nämä erikoiset talvet ovat varmasti enemmän sääntö kuin poikkeus myös tulevaisuudessa.
Siksi mietin, mitä voimme tehdä puutarhan suhteen tulevana kesänä ja
varsinkin uusia istutuksia silmällä pitäen.
Asia, joka tuli ensimmäisenä vahvimmin mieleen on kohopenkkien perustaminen.
Kohopenkeissä viihtyvät oikeastaan kaikki kasvit ja
senn ominaisuudet ovat loistavia ihan kaikissa maalajeissa.
Ylimääräinen vesi valuu helpommin pois kohopenkistä
eikä kasvien juuret näin ollen lillu vedessä.
Varsinkin savimaalla kohopenkki on täydellinen vaihtoehto
kaikille kasveille.
Jos haluat lukea lisää kohopenkistä,
olen kirjoittanut siitä lisää täällä:
Kohopenkin perustaminen
Päivi - Kottikärryn kääntöpiiri blogista kysyy:
Minulla on mielessäni tulevan kauden yksi uusi istutusalue, minne mielestäni sopisi hyvin sateenvarjojalava tai riippajalava tumman vihreäksi taustaksi. Kohdassa on hyvin tilaa puun ympärille, leveäksi kasvava puu ei kuitenkaan varjostaisi aurinkoa liikaa. Tietoja etsiessäni törmäsin tämän puun ”kirvaongelmaan” , mikä pahimmillaan saa laajan tummanvihreän lehdistön ikävän ruskeaksi. Kiinnostaisi todella tietää, onko kokemuksesi mukaan tämä kirvainvaasio kyseisen puun iso riski ja miten sitä voisi turvallisesti ennaltaehkäistä? Täällä näitä puita ei myydä kuin tilauksesta, joten haluaisin tietää, mihin olen ryhtymässä, jos tilauksen teen.
Riippajalava on todella kaunis puu
ja siitä saa upean katseenvangitsijan puutarhaan.
Itselläni ei ole omassa puutarhassa sitä,
joten oma kokemus puuttuu.
Kokemusta on kertynyt ainoastaan asiakkaiden
ja ystävien puutarhoista.
Teinkin pienen kyselyn ystävilleni, joilla tämä riippajalava on.
Kenelläkään heistä ei ole ollut ongelmia kirvojen kanssa
enkä ole törmännyt kirvoihin riippajalavassa myöskään asiakkaideni puutarhoissa.
Kirvaongelma on kuitenkin jonain vuosina yleisempi ihan kaikilla kasveilla,
joten toki niitä voi joskus esiintyä.
Kirvojen ennaltaehkäisyyn pätee vähän samat keinot,
kuin tuolla ylempänä kerroin härmän ehkäisyssä.
Kaiken a ja o on hyväkuntoinen kasvi.
Kun kasvi voi hyvin, kirvatkaan eivät niin helposti pääse siihen käsiksi.
Riippajalava pitää tuoreesta ja ravinteikkaasta kasvualusta
ja aurinkoisesta tai puolivarjoisesta kasvupaikasta.
Eli tämä kannattaa huomioida istutusta suunniteltaessa.
Kirvojen luontaisia torjujia on myös runsaasti.
Linnut ja monet hyönteiset käyttävät kirvoja ravinnokseen.
Monimuotoisuus puutarhassa, ötökkähotellit, lahopuut, linnunpöntöt, lintujen ruokinta
ym. helpot ja luonnolliset keinot houkuttelevat kirvojen torjujia puutarhaan.
Myös kasveilla voi torjua kirvoja.
Esimerkiksi samettiruusu torjuu tuoksullaan hyvin kirvoja,
sekä koristetarhassa että hyötykasvimaalla.
Suuri kukkaloisto tuo myös hyödyllisiä hyönteisiä puutarhaan
jotka toimivat pölyttäjinä sekä syövät tuhohyönteisiä.
Jos kirvoja kaikista ennaltaehkäisevistä toimista huolimatta ilmestyy,
kannattaa käyttää luontoystävällistä torjunta-ainetta.
Itse suosittelen Neudorffin Tuhohyönteisten torjuntaan -ainetta.
Torjunta-aineita käytettäessa kannattaa kuitenkin muistaa,
että se tappaa myös hyödylliset hyönteiset.
Torjunta kannattaa tehdä iltaisin, kun pölyttäjät eivät ole enää työssään.
Riippajalava on todella kaunis puu
ja siitä saa upean katseenvangitsijan puutarhaan.
Itselläni ei ole omassa puutarhassa sitä,
joten oma kokemus puuttuu.
Kokemusta on kertynyt ainoastaan asiakkaiden
ja ystävien puutarhoista.
Teinkin pienen kyselyn ystävilleni, joilla tämä riippajalava on.
Kenelläkään heistä ei ole ollut ongelmia kirvojen kanssa
enkä ole törmännyt kirvoihin riippajalavassa myöskään asiakkaideni puutarhoissa.
Kirvaongelma on kuitenkin jonain vuosina yleisempi ihan kaikilla kasveilla,
joten toki niitä voi joskus esiintyä.
Kirvojen ennaltaehkäisyyn pätee vähän samat keinot,
kuin tuolla ylempänä kerroin härmän ehkäisyssä.
Kaiken a ja o on hyväkuntoinen kasvi.
Kun kasvi voi hyvin, kirvatkaan eivät niin helposti pääse siihen käsiksi.
Riippajalava pitää tuoreesta ja ravinteikkaasta kasvualusta
ja aurinkoisesta tai puolivarjoisesta kasvupaikasta.
Eli tämä kannattaa huomioida istutusta suunniteltaessa.
Kirvojen luontaisia torjujia on myös runsaasti.
Linnut ja monet hyönteiset käyttävät kirvoja ravinnokseen.
Monimuotoisuus puutarhassa, ötökkähotellit, lahopuut, linnunpöntöt, lintujen ruokinta
ym. helpot ja luonnolliset keinot houkuttelevat kirvojen torjujia puutarhaan.
Myös kasveilla voi torjua kirvoja.
Esimerkiksi samettiruusu torjuu tuoksullaan hyvin kirvoja,
sekä koristetarhassa että hyötykasvimaalla.
Suuri kukkaloisto tuo myös hyödyllisiä hyönteisiä puutarhaan
jotka toimivat pölyttäjinä sekä syövät tuhohyönteisiä.
Jos kirvoja kaikista ennaltaehkäisevistä toimista huolimatta ilmestyy,
kannattaa käyttää luontoystävällistä torjunta-ainetta.
Itse suosittelen Neudorffin Tuhohyönteisten torjuntaan -ainetta.
Torjunta-aineita käytettäessa kannattaa kuitenkin muistaa,
että se tappaa myös hyödylliset hyönteiset.
Torjunta kannattaa tehdä iltaisin, kun pölyttäjät eivät ole enää työssään.
Toisena kysymyksenä tämä erikoinen talvi. Pitäisikö puiden ja pensaiden kevätleikkaukset aloittaa jo helmikuussa, sillä silmut turpoavat jo epäilyttävän paljon. Olen oppinut, että leikkausten ajankohtaan pitäisi olla vähäinen ilmankosteus, etteivät sienitaudit hyökkää. Nyt on ollut melkoisen vetistä. Vilma jo kysyikin asiasta, mikä minuakin huolestutti, tässä erikoisessa talvessa. Kiitos taas Riina!
Mietin tätä kysymystä pitkään ja kysyin myös muutaman kollegan mielipidettä asiasta.
Tulin siihen tulokseen, että malttaisin vielä hetken leikkausten kanssa,
maaliskuun puoleen väliin ainakin.
Toki Suomi on pitkä maa, eikä mitään yleispätevää leikkausajankohtaa voi antaa.
Vaikka säitä on vaikea ennustaa, vielä voi tulla kipakoitakin pakkasia.
Ainakin meidän seudulla Päijät-Hämeessä oli jopa -14 astetta tänä aamuna.
Siksi leikkauksien kanssa kannattaa hieman odotella.
Toisaalta tosiaan myös liikamärkyys on huono homma avonaisille leikkauspinnoille.
Sienitaudit saattavat iskeä näin keväälläkin, kun on märkää.
Voihan toki käydä niin, ettei sopivaa leikkausajankohtaa tule ollenkaan näin keväällä.
Silmut pullistelevat ja yhtäkkiä sopiva aika meneekin ohitse.
Siksi muistutan myös loppukesän leikkausajankohdasta.
Myös loppukesällä voi leikata sekä hedelmäpuita että lehtipensaita.
Esimerkiksi omenapuiden kanssa loppukesä on hyvä leikkausajankohta,
koska silloin ei yleensä synny niin valtavaa vesiversokasvuakaan.
Olen kirjoitellut leikkauksista täällä enemmän:
Leikkausaika
Maria/Puutarhassa-blogista kysyy:
Pihallani on muutama pensasruusu. Ritausma mm. On kasvanut valtavan isoksi. Miten pensasruusuja tulisi leikata? Harvennusta vai kaikki alas? Lisäksi talvi on ollut niin lämmin että vieläkö ehtii leikata kun ruusut ovat jo tehneet pieniä silmuja....
Pensasruusujen leikkauksen lähtökohtana kannattaa ensin ottaa selvää,
kukkiiko kyseinen ruusu ensimmäisen vai toisen vuoden versoilla.
Esimerkiksi tarhakurtturuusut (esim. Ritausma) kukkivat ensimmäisen vuoden versoilla,
joten ne voi tarvittaessa leikata kokonaan alas menettämättä kukintaa.
Toisen vuoden versoilla kukkivia pensasruusuja
(esim. juhannusruusu, papulanruusu, juhannusmorsian)
ei kannata leikata koskaan ihan alas,
koska silloin ruusut pitävät välivuoden kukinnassaan.
Varmin tapa leikata pensasruusuja on harvennusleikkaus vuosittain.
Silloin ei menetä kukintaa ja pensasruusu uusiutuu kauniisti jatkuvasti.
Harvennusleikkauksessa leikataan pensaan vanhimpia oksia
noin 10 cm korkeudesta tyvestä.
Itse suosin aina harvennusleikkausta.
Ainoastaan, jos pensas on päässyt ränsistymään todella pahasti,
uudistan pensaan alasleikkauksella.
Vuoden 2016 tappotalven jälkeen
jouduin tekemään omalle Ritausmallenikin niin,
koska pakkanen oli vaurioittanut sen versot pahasti.
Onneksi Ritausmani uudistui vielä saman kesän aikana kauniiksi
ja kukkikin vielä loppukesästä.
Ja vielä ehtii tekemään harvennusleikkauksen pensasruusuille.
Jos haluat lukea lisää Ritausmastani tai muista pensasruusuista,
olen kirjoitellut aiheesta seuraavissa postauksissa:
Suloisuus (Ritausma)
Hyödyllinen ruusutarha
Anonyymi kysyy:
Hei!
Olen länsirannikolta ja vasta pari vuotta ollut innostunut puutarhasta. Nyt lähinnä mietityttää kevätlannoituksen ajankohta. Tulppaanit ym. sipulikasvit jo hyvällä alulla, parhaimmillaan 10cm piippoja ylhäällä, ja silti talvi ei vielä ole edes alkanut. Eli ymmärtääkseni kasvun alkamisen kannalta lannoitus olisi jo tarpeellinen, mutta jos se talvi iskeekin vielä päälle?
Kiitos, jos osaat auttaa.
Tämäkin on sellainen kysymys, joka on mietittynyt monia puutarhureita.
Tuntuu, ettei tänä keväänä oikein tiedä,
milloin mikäkin homma pitäisi tehdä, kun kevät on niin edellä.
Samoin kuin leikkauksen kanssa,
malttaisin mieleni myös kevätlannoituksen kanssa.
Vaikkakin lämmin sää on edistänyt kevään tuloa ja
kasvit ovat jo ihan vauhdilla aloittamassa kasvun.
Vielä voi tulla takapakkia,
eikä kasvien kasvua kannata edistää typpilannoitteella yhtään enempää.
Lisäksi maa on sulamisesta ja vesisateista niin märkää,
että varsinkin savimailla kannattaa vältellä puutarhassa ja nurmikolla kävelyä.
Kävely tiivistää maata turhaan.
Myöskään maan kääntäminen hyötykasvimaalla ei ole kovin viisasta,
ettei märkä maa tiivisty liikaa.
Katsotaan, miten tämä maaliskuu etenee ja
aloitetaan lannoittaminen vasta sen jälkeen.
Arvelen, että etelässä maaliskuun loppu tai
huhtikuun alku voisivat olla sopivia lannoitusajankohtia.
Parasta on kuitenkin katsoa tilannetta vielä muutamia viikkoja
ja tehdä sen jälkeen päätös lannoitusajankohdasta.
Itse suosin kevätlannoitteena Ympäristön Ystävä Puutarhalannoitetta,
voit lukea lannoitteesta täältä.
Kiitos taas kerran todella hyvistä kysymyksitä!
Toivon taas keskustelua ja kokemusten vaihtoa
myös teiltä kaikilta.
Olisi kiva vaihtaa ajatuksia näiden kysymysten tiimoilta,
joten kommentoikaa rohkeasti.
malttaisin mieleni myös kevätlannoituksen kanssa.
Vaikkakin lämmin sää on edistänyt kevään tuloa ja
kasvit ovat jo ihan vauhdilla aloittamassa kasvun.
Vielä voi tulla takapakkia,
eikä kasvien kasvua kannata edistää typpilannoitteella yhtään enempää.
Lisäksi maa on sulamisesta ja vesisateista niin märkää,
että varsinkin savimailla kannattaa vältellä puutarhassa ja nurmikolla kävelyä.
Kävely tiivistää maata turhaan.
Myöskään maan kääntäminen hyötykasvimaalla ei ole kovin viisasta,
ettei märkä maa tiivisty liikaa.
Katsotaan, miten tämä maaliskuu etenee ja
aloitetaan lannoittaminen vasta sen jälkeen.
Arvelen, että etelässä maaliskuun loppu tai
huhtikuun alku voisivat olla sopivia lannoitusajankohtia.
Parasta on kuitenkin katsoa tilannetta vielä muutamia viikkoja
ja tehdä sen jälkeen päätös lannoitusajankohdasta.
Itse suosin kevätlannoitteena Ympäristön Ystävä Puutarhalannoitetta,
voit lukea lannoitteesta täältä.
rahapuu
Crassula ovata
カネノナルキ
Kiitos taas kerran todella hyvistä kysymyksitä!
Toivon taas keskustelua ja kokemusten vaihtoa
myös teiltä kaikilta.
Olisi kiva vaihtaa ajatuksia näiden kysymysten tiimoilta,
joten kommentoikaa rohkeasti.
Edellisten kuukausien kysymykset ja vastaukset löydät seuraavista linkeistä:
Seuraavan kerran kuukauden kysymyksiä voi kysyä huhtikuussa.
Joudun valitettavasti skippaamaan kysymykset välistä maaliskuussa,
maaliskuun loppupuolen kiireiden takia.
Mutta huhtikuussa otan taas mielelläni lisää kysymyksiä vastaan.
♥
Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös
facebookissa, instagramissa, Pinterestissä, liittymällä lukijaksi,
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.
Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.