Fagervikissa toimi 1646–1902 Suomen vanhimpiin kuulunut rautaruukki, jonka historiallinen alue on säilynyt nykypäiviin asti. Fagervikissa on myös kyläkirkko ja sen ympärillä matalia puisia työväenasuntoja. Fagervikin kartano valmistui 1773, ja sen suunnitteli arkkitehti C. F. Schröder. Kartanon pohjoispuolella on laaja, englantilaistyyppinen maisemapuisto ja kartanon eteläpuolella puisto on hoidetumpi, lähinnä barokkityylinen muotopuutarha.
Fagervikin–Snappertunanjoen alue on maisemallisesti vaihtelevaa ja pienipiirteistä. Murroslaaksojen pohjilla virtaavat joet ja ravinteikkaat järvet luhtineen ja ympäryssoineen ovat alueen arvokkainta luontoa. Alue on yksi Suomen kansallismaisemista.
~Suora lainaus Wikipediasta~
Koko paikka huokui historiaa
ja kauneutta.
Alue oli samalla hyvin hoidettu, mutta myös luonnollinen.
Se rauhoitti mieltä.
Fagervikin museon vieressä sijaitsi kahvila,
jonka herkut olivat paikan päällä leivotut.
Siellä joimme iltakahvit ja teet,
itseleivottujen sämpylöiden kera.
Ruukin alueella voi käydä vapaasti kävelemässä,
mutta kannattaa huomioida, että kartano on yksityisomistuksessa
ja toimii yksityiskotina. Kartanon alue on aidattu, eikä sinne pääse.
Myös ruukin alueella olevat mökit ja niiden puutarhat ovat yksityisiä kesäasuntoja.
Näkymät olivat huikeita.
ukonkello
Campanula latifolia 'Alba'
Ruukin alueen kirkko on vuodelta 1737.
Kaikki rakennukset olivat yhtäaikaa yksinkertaisen kauniita,
mutta samalla yksityiskohtia löytyi paljon.
päivänlilja
Hemerocallis
Perennapenkit olivat myös historiallisesti arvokkaita.
Ne oli täynnä perinneperennoja.
ukonkello
Campanula latifolia
ritarinkannus
Delphinium
Ja ihastuttavia ruusuja oli toinen toistaan kauniimpia lajikkeita.
Itse iskin silmäni tietenkin näihin valkoisiin kaunottariin,
joita oli pitkä rivi punamultaista seinustaa vasten.
