maanantai 31. joulukuuta 2018

Vaahteramäen vuosi 2018

 TAMMIKUU

 HELMIKUU

MAALISKUU

 HUHTIKUU

 TOUKOKUU

 KESÄKUU

 HEINÄKUU

ELOKUU

SYYSKUU

 LOKAKUU

 MARRASKUU

 JOULUKUU

Olipa mukava selailla vuoden 2018 kuvia.
Paljon on tapahtunut ja paljon on ollut
 kaunista ja uutta.
Vuoteen on mahtunut paljon uusia, upeita kokemuksia,
mutta myös paljon huolta.
Huolenaiheet ovat kuitenkin vaihtuneet loppuvuoteen mennessä kiitollisuuteen.
Eli kokonaisuudessaan kulunutta vuotta ajattelee lämpimästi.
Kuitenkin on ihan mukava, että vuosi on vaihtumassa
ja voi katsoa luottavaisin mielin uusiin päiviin.

Ja se on kuulkaas ihan just kevät
ja uusi kasvukausi!

Ihanaa Uutta Vuotta!



Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.



lauantai 29. joulukuuta 2018

Välipäivät


Joulunpyhät ja välipäivät ovat menneet täällä Vaahteramäellä oikein mukavasti.
Jouluna ehdimme nähdä kaikkia rakkaita
ja hieman lekotellakin.
Torstaina ja perjantaina olin jo töissä,
mutta silti koen joulun jatkuvan loppiaiseen asti.


Tänään puutarhassa oli kaunista.
Pieni pakkanen sai kaiken hennon ja utuisen puuterihunnun alle.
Ja vaikka päivä oli pilvinen,
tunnelma oli kuitenkin valoisa.


Rakastan joulua
ja nautin siitä.
Mutta odotan silti jo uutta vuottakin.
Uuden vuoden aloitus on jotenkin niin virkistävää ja toivorikasta.
Uusi puutarhakausikin alkaa tammikuussa.
Johan silloin on chilit ja pelargonitkin kylvettävä.


Oikeastaan odotan jo kovasti puutarhanhoitoa ja kaikkea vihreää.
Ensin tuota kaipuuta voi tyydyttää sisällä,
viherkasvien sekä puutarhasuunnitelmien ja -haaveiden kanssa.


Onneksi puutarha on olemassa,
vaikka näin talvella se uinuu puuterisen lumikerroksen alla.
Juuret pysyvät vahvoina ja elossa,
talvesta huolimatta.
Ja kun aika on kypsä,
kaikki puhkeaa silmuille ja lehteen.
Tämä ajatus on hyvin lohdullinen myös meidän ihmisten elämässä.
Joskus on lepovaiheita, jotka ovat ihan välttämättömiäkin,
vaikka tuntuvatkin sillä hetkellä melkein kuolemalta. 
Mutta juuristo kestää kyllä nekin vaiheet
ja kerää voimia uuteen.


Oikein mukavia välipäiviä
ja valmistautumista uuteen vuoteen!



Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

maanantai 24. joulukuuta 2018

Jouluaatto


Jouluaattoaamussa on taikaa.
Miten ihanaa oli herätä aikaisin,
ja hiipiä alakertaan ihastelemaan jouluista kotia!
Heräsin tikkana jo klo 6.
Jouluvalmistelut ovat hyvällä mallilla,
enkä kokenut stressiä niistä.
Jokin lapsenomainen ilo varmaan herätti jouluaattoaamuun.
Näin aikuisena ei enää jännitä joululahjat,
vaan ihaninta joulussa on rauhoittuminen, tunnelma ja kaikki rakkaat kotona.
Näistä kaikista asioista kiitollisena on ihana herätä.


 Me vietetään joulu kotona,
ja käydään isovanhempien luona tuossa lähellä kyläilemässä.
Meillä on se onni, että kaikki asuvat lähellä 
ja voimme tavata kaikkia läheisiä joulun aikaan.
Eilen kävimme miehen kanssa joulukierroksella 
ja tänään menemme vielä joulupuurolle ystäviemme luokse.
Sitten rauhoitumme omaan jouluun.






Kukat ja koristelut ovat pääosin valkoisia ja vihreitä.
Ne tuovat ihanan rauhallista tunnelmaa kotiin.


 Ennen lauantain siivousta askartelin tuon 
eukalyptus-tuija-lieko- kranssin ruokailutilan ikkunaan.
Joulupöydän kukat ovat omissa lasiastioissaan ja 
koristeltu vain sammaleella. 
Halusin jotenkin kepeää ja metsämäistä tunnelmaa tänä vuonna joulupöytäämme.
Yleensä kukat ja kynttilät ovat keskellä pöytää,
mutta nyt halusin jättää tilaa myös ruoalle.
Tuolla pöydän päädyssä kukat saavat olla paikoillaan,
eivätkä ne ole näköesteenä toisella puolella pöytää olevien välissä.




Meidän joulukuusi on tänä vuonna pieni ja suloinen.
Se on kotoisin mieheni kummisedän metsästä.
Latvaa koristaa perinteisesti siskoni (Kesätuulian Mutamäki
virkkaama ja tärkkäämä pitsitähti.







Tämä joulu on siitä erikoinen,
että se on meidän "lapsenlapsen" Epun ensimmäinen joulu.
Eppu ja minä ollaan yhtä mieltä siitä,
että on ihan huippua,
 kun koko lauma on koossa.
Tämä mummu ei vaan meinannut saada tuosta suloisesta ikiliikkujasta yhtään kuvaa.
Sitä voikin sitten harjoitella joulunpyhinä, jos on luppoaikaa.


Näiden tunnelmien myötä,
 koko Vaahteramäen porukka toivottaa teille kaikille 
OIKEIN IHANAA, LEPPOISAA
JA RAUHALLISTA JOULUA!



Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

perjantai 21. joulukuuta 2018

Suloinen jouluruusu

Yhteistyössä: Huiskula

jouluruusu
Ice N`Roses
Helleborus x glandorfensis
Christmas rose
クリスマスローズ 

Olen haaveillut monena jouluna vaaleanpunaisesta tai viininpunaisesta jouluruususta,
vaikka valkoiset kukat ovatkin ykkössuosikkejani.
Jouluruusujen eri lajikkeet saavat kuitenkin sydämen läpättämään jokaisessa värissä.
Englantilaisia ja japanilaisia puutarhalehtiä lukiessani jouluruusukeräilyhaaveet 
saavat aina myös tuulta alleen. 
Jouluruusun erilaisia lajikkeita on maailmassa lukematon määrä.
Siinä riittää keräilijällä haaveita toteutettavaksi.


Puutarhaintoilijalla onkin hyvä syy hankkia ihania jouluruusuja,
sekä joulukukiksi, että pidemmän ajan tähtäimellä.
Jouluruusut voi keväällä istuttaa puutarhaan monivuotiseksi iloksi.
Ne eivät ole siis mitään kertakäyttökukkia,
ja siksi niin ihania.


Jouluruusut eivät joulukukkien halvimmasta päästä, 
mutta sille on syynsä.
Niiden itämisvaihe on hidas 
ja kasvattamien siemenestä kukkaan kestää noin viisi vuotta.
Kun taas monella muulla joulukukalla tämä vaihe on vain noin puoli vuotta.
Onneksi siitä on myös iloa pitkään. 


 Jouluruusun hoito-ohje:
Jouluruusu pitää viileästä. 
Sitä kannattaa kastella säännöllisesti, viileällä vedellä. 
Ylimääräinen vesi kannattaa kuitenkin kaataa pois aluslautaselta. 
Keväällä sen voi istuttaa ulos puolivarjoon 
ja mieluiten hieman koholla olevaan kukkapenkkiin, 
ettei vesi seiso sen juuristossa. 
Ulos istutettu jouluruusu kukkii keväällä, heti lumien sulettua.


Tänään on viimeinen työpäivä ja sitten alkaa joululoma.
Tänä vuonna se onkin ihanan pitkä,
vaikka menenkin välipäivinä töihin.

Viikonloppuna ehtii vielä tekemään viimeiset jouluvalmistelut
ja ikään kuin laskeutua jouluun. 
Me vietämme joulua kotona
ja vielä on yksi kiva homma tekemättä,
nimittäin joulupöydän kukkien toteuttaminen. 
Siitä lisää viikonlopun aikana. 

Ihanaa päivää!



Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

keskiviikko 19. joulukuuta 2018

Joulutulppaanit

  tulppaani 
Tulipa
チューリップ

Tulppaanikausi alkaa joulusta.
Ja tulppaani onkin perinteinen joulukukka meille suomalaisille.
Monet haluavat hankkia pieniä sipulillisia tulppaaneja 
ja tehdä itse tulppaanivakkoja /-tuokkosia joulutuliaisiksi.
Muutama puolukanvarpu ja sammaleita riittävät yleensä koristeeksi,
ehkä punainen tai ruudullinen rusettinauhakin kuuluu asiaan.

 Myös leikkotulppaaneja on käytetty perinteisesti joulukukkina.
Niihin on yleensä yhdistelty jotain luonnonmateriaaleja,
kuten mustikanvarpuja tai eri viljoja.
Minä päätin jatkaa adventtikynttelikköjen linjaa
ja suomalaisia perinteita.
Oi, kuinka aidon ja kodikkaan näköinen tulppaanikimpusta 
tulikaan noiden auringon kultaamien vehnäntähkien kanssa.


 Ja mikä olisikaan sopivampi astia tälle kimpulle,
kuin iki-ihana Aalto maljakko.

Tulppaanien hoito-ohje:
- Katkaise tulppaanien varresta pari senttiä, ennen maljakkoon laittamista.
- Anna tulppaanien ensin imeä vettä itseensä tunnin verran kääre ympärillä.
Näin niiden nestejännitys on hyvä ja ne pysyvät suorassa.
- Maljakossa ei tarvitse olla paljon vettä, noin 10 cm riittää.
Tulppaanit pitävät viileästä vedestä, sekä viileämmästä lämpötilasta.
Älä siis aseta niitä esimerkiksi takan viereen.
- Hyvä konsti saada tulppaanit kestämään pitkään,
on siirtää ne yöksi viileämpään paikkaan, esim. eteiseen tai kuistille, 
jossa ei ole pakkasta.
- Kun tulppaanit alkavat repsahtaa, jäädytä ne jäälyhdyn sisään.
Näin ne ilahduttavat vielä pitkään ulkona puutarhassa.


vehnä
Tritivum aestivum
パンコムギ

Rauhallisuus on ehkä meidän tämän joulun teema.
Tänään oikein mietin,
että joulutunnelma ei oikeastaan synny hössötyksestä,
vaan ennemminkin pysähtymisestä.
Sen kun aina muistaisi.
Itselläni on vielä paljon hommia tekemättä
ja haaveilen siitä, että jonakin vuonna olisin järjestelmällisempi,
ja tekisin kaikki hommat jo marraskuussa.
Sitä odotellessa,
yritän muistaa pysähtyä ja nauttia.
Sillä konstilla ne hommatkin tulee paremmin tehtyä,
yksi kerrallaan.


Oikein ihanaa päivää
ja joulutunnelmaa!



Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

maanantai 17. joulukuuta 2018

Viikon päästä on joulu


Eilen meillä on pakkasta noin 7 astetta ja aamulla oli jännä tunnelma.
Pimeys ja hämäryys eivät väisty edes päiväsaikaan,
mutta sehän taitaa olla jo meille kaikille tuttua näin joulukuussa.
Jouluvalot yrittävät piristää hieman puutarhan tunnelmaa
ja pimeällä ne valaisevatkin kauniisti.
Joulu ei totisesti voisi olla parempaan aikaan.
On ihana, että on jotain kivaa ajateltavaa,
niin ei ehkä muista joka hetki kiinnittää huomiota tuohon hämäryyteen.
Ja onhan lumettomuudesta se hyöty,
 ettei niitä lumitöitä ole enää tässä joulukiireessä enää tehtävä. 


Oikein tunnelmallista ja mukavaa joulunalusviikkoa!
Ja tsemppiä kaikkiin jouluvalmisteluihin
ja 
niille joilla töissä on kiirettä tähän aikaan!




Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.