*Yhteistyöpostaus Willab Garden
Täällä taimikasvatukset ovat hyvällä alulla.
Kaikki siemenet eivät itäneet ja hieman on tullut menetyksiä myös koulimisen jälkeen,
mutta monta kaunista taimivauvaa on aloittanut kasvunsa hienosti.
Tähän mennessä on kylvetty
-pelargoni (Pelargonium ペラルゴニウム ) kylvetty 27.1.2017
- Chili (唐辛子 トウガラシ) kylvetty 1.2.2017
-latva-artisokka´Green Globe` (Cynara scolymus アーティチョーク) kylvetty 1.2.2017
-malabarinpinaatti (Basella rubra L. ツルムラサキ) kylvetty 6.2.2017
Pelargoneista kaikki siemenet eivät itäneet, ja pari kuoli koulimisen jälkeen.
Tämän hetkinen saldo on neljä kaunista pelargonivauvaa.
Chilit ovat itäneet hitaasti.
Vain kolme pientä sirkkalehtistä tainta on noussut maailmaan.
Mutta vielä ei pidä heittää toivoansa, chilit ovat todella hitaita itämään.
Ja maaliskuun alussa ehtii vielä laittaa vaikka toisen satsin tuloilleen,
jos alkaa epäilyttämään omat kylvökset.
Kylvin ehkä liian varovaisesti, vain muutaman siemenen per lajike.
Onneksi siemenpusseissa on vielä siemeniä tallella.
Chilit ja muutkin kylvökset ovat olleet itämässä
lämpimän Gro Warm minikasvihuoneen suojissa.
Chilihän tarvitsee itääkseen 22-28 astetta.
Muiden siementen itämiseen lämpö on auttanut huomattavasti.
Latva-artisokat ovat itäneet hienosti,
ja jatkaneet kasvuaan omissa ruukuissaan koulimisen jälkeen.
Tosin muutama taimi nuukahti omaan ruukkuun päästyään.
Pienten taimien kastelu on tarkkaa hommaa. Niitä ei saisi päästää kuivumaan,
mutta myös liikakastelu on tuhoisaa.
Oikean kastelun oppii vain näppituntumalla, ja silti menetyksiin on syytä varautua.
Myös puhtaat astiat ja uusi kylvömulta ovat elintärkeitä taimien selviytymisen kannalta.
Koulitut taimet tarvitsevat valoa.
Luonnonvalo ei vielä helmikuussa riitä,
joten lisävalo on tarpeen.
Valona olen käyttänyt Growlight Duo LED -valaisinta.
On mukava, ettei valo ole värillistä ihmissilmään,
mutta aallonpituus on kuitenkin ihanteellinen kasvien yhteyttämistä ajatellen.
Tehokas LED takaa voimakkaan ja tasaisen valon, kuitenkin säästen energiaa.
Valaisimessa on myös ylellisyytenä himmennin.
Paloikäkin on 30000 tuntia.
Valaisimen korkeutta on helppo säädellä ripustusketjujen avulla.
Joten taimilla on kasvunvaraa.
Malabarinpinaattien kohdalla jännitys on ollut kova.
Haaveilin niistä jo viime keväänä,
mutta vain yksi siemen iti silloin kylvämistäni siemenistä.
Ja sen yhden taimen tapoin sitten ulkona, kun en ollut merkinnyt sitä tarpeeksi hyvin.
Kirjaimellisesti tallasin sen.
Se harmitti kovasti, joten päätin kokeilla sitä sitkeästi uudemman kerran.
Tällä kertaa siemet itivät ihan muutamassa päivässä
Gro Warm minikasvihuoneessa.
Mutta sitten meinasi käydä taas kalpaten.
Perjantaina huomasin niiden olevan yllättäen aivan kuivia.
Sitten tein aloittelijan mokan,
kastelin reilusti.
Lauantai-aamuna ne näyttivät nuukahtaneilta,
niiden sirkkalehdet lörpöttivät alaspäin.
Meinasi melkein itku tulla.
Päätin hätäpäissäni koulia ne omiin ruukkuihinsa.
Käytin muovista lastenlusikkaa koulinnan apuna.
Ja sunnuntai-aamuna ne näyttivät virkistyneiltä ja reippailta.
Elämä voitti sittenkin. :)
Minusta taimien kasvatusta voisi verrata leipomiseen.
Vaikka tekisi taikinan joka kerta samalla reseptillä,
pullasta tai leivästä ei tule samanlaista.
Lämpö, taikinan vaivaus ja moni muu tekijä vaikuttaa taikinan nousemiseen
ja valmiin leivonnaisen makuun.
Niin se on näiden kylvöksienkin kanssa,
onnistumiseen vaikuttaa niin monta osatekijää.
Monta asiaa voi mennä pieleen,
mutta useimmiten kasvatus kuitenkin onnistuu
ja se palkitsee.
Ja ainahan voi tehdä uuden taikinan!
Ensi kuussa onkin sitten pääkylvöjen aika.
Lisää taimimultaa on jo ostettu ja siemenet ovat valmiina.
Lisäpöytiä täytyisi vaan alkaa järkkäilemään....
Miten sun taimikasvatukset sujuu?
♥
Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös
facebookissa, instagramissa, Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, sekä blogipolun tai bloglovinin kautta.
