Kontrasteja keitaalla

Kasvit saatu blogiyhteistyönä Huiskula Oy:ltä 

daalia

Dahlia

ダリア

Olen valkoisen ja harmonian ystävä ja tykkään myös tavallaan romanttisesta puutarhasta.

Haluan kuitenkin jotakin ryhtiä ja kontrastia puutarhaan, 

jotta tunnelmasta ei tule liian lälly.

En leikittele kukkien värikimaroilla, 

mutta tuon lehtien väreillä ja muodoilla hieman jännittävyyttä puutarhaan. 

Kausikasveilla tätä kontrastia on helppo tuoda sinne kohtaan puutarhaan, 

missä sitä kulloinkin tarvitaan.

Ihailen kovasti monia länsinaapurimme puutarhoja. 

He osaavat tämän kasvien yhdistelyn niin taitavasti. 

Meillä helposti ajatellaan, että puutarha on joko romanttinen ja perinteinen 

tai sitten selkeä ja moderni. 

Ruotsalaiset  eivät ole ´jokotai`-tyyppejä. 

He osaavat yhdistää nämä kaksi ääripäätä todella taitavasti. 

He käyttävät  pelargoneja ja daalioita yhdessä 

modernien heinien ja vaikka japaninvaahteroiden, 

viikunapuiden ja neidonhiuspuun kanssa. 

Tätä samaa tyyliä olen tykännyt käyttää omassa puutarhassani jo monta vuotta.

Nyt halusin kontrasteja keitaalle.

Daaliasta, verijapaninvaahterasta ja oshimansarasta tulee hauska yhdistelmä. 

Ne voi istuttaa rennosti erilaisiin astioihin ja 

asetella kuistille tai parvekkeelle kivaksi rykelmäksi. 

oshimasara

Carex oshimensis ´Feather Falls`

カレックスオシメンシス

japaninverivaahtera

Acer palmatum ´Atropurpureum`

イロハモミジ

Olisi kiva kuulla, mitä kontrastikasveja 

tai eri tyylisiä kasveja sinä tykkäät yhdistellä keskenään.

Kerro kommenteissa parhaat vinkkisi.

Iloa ja aurinkoa päivääsi!

 ♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

 instagramissa,  Pinterestissä, 

 sekä blogit.fi:n  kautta.

Helmikuu, ei kun huhtikuu...

 

Kun ulos katsoo, voisi kuvitella olevan helmikuun loppupuoli.

Kalenteri osoittaa kuitenkin jo huhtikuuta

ja lintujen laulukonsertti puhuu myös kevätkuukauden puolesta.

Lumimäärä on kuitenkin aivan uskomaton. 

Tiistaina oli todella kamala myräkkä

ja loppuillasta taisi sataa sitä kuuluisaa jäätävää tihkuakin.

Kauppareissun aikana auton ikkunat jäätyivät niin kovasti,

että ne täytyi raapata ennen kuin pääsi kotimatkalle. 

Tässä kohtaa vuotta haluaisi jo postailla kevään pikkuisista kukista 

ja orastavista silmuista,

ei lumitöistä.

Mutta kai tämäkin ihmeellisyys on talletettava tänne 

puutarhapäiväkirjanakin toimivaan blogiin.

Prunus cerasus

karperön kirsikka

さくら 桜 · 櫻

 koivuangervo

Spiraea betulifolia 

マルバシモツケ

  kääpiöhopeakuusi (rungollinen) 

Picea punges ´Nana`

 コロラドトウヒ´ナナ' 

Toivottavasti keitaan terassi ehtii sulamaan hanamijuhliin mennessä. 

Nyt sitä peittää paksu lumikerros, joka on jäätynyt moneen kertaan.

Sitä ei niin vain kolatakaan sivuun.

Yleensä olemme tehneet lumityöt myös keitaalla, 

mutta tänä talvena voimat ja aika loppuivat kesken. 

Oli pääasia, että saatiin varsinaiset kulkureitit pidettyä puhtaana lumesta. 

Pihasaunan olemme lämmittäneet viimeksi jouluna. 

Ei ole huvittanut lähteä kömpimään tuonne lumikinosten keskelle.

Saunaan on varastoitu myös puutarhakalusteita suojaan hangilta.

 laventeli

Lavandula

ラベンダー 

Ehkä tämä tästä vielä iloksi muuttuu.

Tänään ainakin aion olla kevätfiiliksissä ja 

nauttia puutarhajutuista Kevätmessuilla.

Satakoon vaikka jalkarättejä, 

kevät ja messut ovat täällä. 

  ♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, 

 sekä blogit.fi:n  kautta.

Vaahteramäki tammikuussa

 

Voi, miten ihana auringonpaiste eilen helli meitä!

Valoisuus ja suorastaan lämmittävät auringonsäteet tuntuivat 

uskomattoman ihanilta monen pilvisen päivän jälkeen. 

Ruokkiksen jälkeen kiertelin kameran kanssa vähän pihalla ja 

tallensin Vaahteramäen tammikuun näkymät kameralle. 

  kääpiöhopeakuusi (rungollinen) 

Picea punges ´Nana`

 コロラドトウヒ´ナナ' 

Paikoin aloin kuvittelemaan, 

että lumipeite alkaa jo hieman rakoilla ja kevät jo näyttää maata.

Sanontahan kuuluu, 

että maaliskuu maata näyttää, mutta eihän tässä enää ole kovin pitkä aika maaliskuuhun.

 Ensi viikolla on jo helmikuu ja se on vuoden lyhyin kuukausi. 

Sitten onkin jo maaliskuu ja maata saattaa olla näkyvissä. 

Tiedän, että tämä on ihan toiveunta ja tavallaan niin vastuutontakin puhua tällaista. 

Ilmastonmuutos on vakava asia, mutta silti iloitsen pienistäkin kevään merkeistä.

Olen muuten lukemassa Saku Tuomisen kirjaa, 

Kuinka puut kasvavat - ja miksi antilooppi ravistaa. 

Kirja on upeasti kirjoitettu ja

 pääpointti siinä on juurikin ilmastonmuutoksessa ja kasvun filosofiassa. 

Teksti on todella mielenkiintoista ja avartaa silmiä myös luonnon ihmeellisyydelle. 

Joka sivulle jää miettimään, 

kuinka luonto voikaan toimia niin hienosti ja monimuotoisesti ja 

miten upealla maapallolla me saamme elää. 

Ilmastonmuutosta ja luonnonsuojelua on lähestytty upeasta näkökulmasta. 

Vakavaa asiaa ei tuoda esille paasaamalla, 

vaan teksti saa huokailemaan luonnon upeuden äärellä. 

Tästä seuraa automaattisestikin halu suojella omilla toimillaan tätä kaunista maapalloa 

ja sen äärettömän rikasta luontoa. 

Uutisia katsoessa silmiin osuu todella paljon kaikkea negatiivista. 

Enkä itsekään halua toki sulkea silmiäni todellisuudelta. 

On kuitenkin todella virkistävää lukea jotain kaunista ja silmiä avaavaa. 

Katsoin omaakin puutarhaa taas uusin silmin ja ajattelin, 

onpa puut hienoja ja tekevät tärkeää työtä. 

Minulla ei ollut alunperin aikomus tehdä testä postauksesta kirjaesittelyä tai -suositusta,

 mutta ajatuksen virta vain lähti juoksemaan viime aikaisten mietiskelyjen tahtiin. 

Ja voinhan tässä samalla suositella hyvää kirjaakin, 

joka on pistänyt ajattelemaan.

  köynnöshortensia

Hydrangea anomala subsp. petiolaris

ツルアジサイ

 kuutamohortensia

Hydrangea paniculata ´Praecox`

ノリウツギ

pesäkuusi

Picea abies ´Nidiformis` 

オウシュウトウヒ

 Toivon sinulle kaunista päivää ja 

monia ilon hetkiä arkeesi ja sen haasteiden keskelle!

  ♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, 

 sekä blogit.fi:n  kautta.

Keidas sävy sävyyn

 

Keitaan kirsikkapuu pukeutui oikeastaan aika sävy sävyyn 

talon ja piharakennusten värin kanssa. 

Nyt lehdet ovat jo pudonneet alas ja keidasta koristaa kultainen matto.

Yleensä kirsikat värittyvät enemmän punertaviksi kuin keltaisiksi syksyllä,

mutta tämän kirsikan kasvupaikka on niin suojaisa, 

ettei siihen tule koskaan punaista ruskaväriä.

hopeakäpälä

Helichrysum petiolare

Hopeakäpälät ovat vielä ihan voimissaan ja 

niiden hopeinen väritys näyttää kauniilta kultaisia lehtiä vasten.

kärperön kirsikka

Prunus cerasus

さくら

Täältä voit käydä katsomassa, 

miltä kirsikkapuu näytti keväällä kukkiessaan:

Huumaava hanami

Onko teidän kirsikoissa yleensä keltainen vai punainen syysväritys?

Kauneutta päivääsi! 

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Ihanat tulppaanit

 

Tänä vuonna tulppaaniaika on kestänyt mahtavan pitkään.

En istuttanut kuin muutaman tulppaanin sipulin viime syksynä,

vaikka istutan yleensä satoja sipuleita. 

Edellisenä syksynä istutin nimittäin ihan ennätysmäärän kukkasipuleita

ja uskoin, että kyllä täällä kukkasipuliloistosta saa nauttia edelleen, 

vaikka uusia sipuleita ei laittaisikaan joka vuosi. 

Ja niin kävikin. 

Monet tulppaanit ovat jopa lisääntyneet.

 tulppaani 

Tulipa 

チューリップ

Pihasaunan keitaalla kirsikkapuu on kukintansa jo päättänyt,

mutta onneksi uusia kaunottaria nousee maasta. 

Tästä kohtaa sahasin viime kesänä repsahtaneen katajan

ja se kannatti. 

Nyt paikalla olleet perennat pääsevät enemmän oikeuksiinsa.

Jouduin tosin istuttamaan uuden tarha-alppikärhön tuohon ´harjateräs-tiipiiseen`, 

sillä viime vuoden istutus kuoli jo ennen talvea.

Välillä on vain unohdettava tappiot ja istutettava sitkeästi uutta.

Istutusalueella kasvaa muutama rypäs tulppaaneitakin.

Pieni valkoinen ryhmä on tuossa oikealla, 

mutta ryhmästä löytyy myös tummanpuhuvia tulppaaneita, 

joita ei näy nyt tässä. 

Tulipa 'Angelique'

Kirjoitinkin jo instaan viime viikolla,

että on ollut erikoinen tulppaanikevät. 

Monet jo taantuneet ja hävinneet tulppaanit ovat nousseet kukkimaan tänä keväänä. 

'Angelique'-tulppaani on yksi näistä kuolleista heränneistä.

Tämä kerrottu herttaisuus on yleensä yhden tai korkeintaan kahden kevään huuma

ja sitten se melkein taantuu. 

Mutta kuinka ollakaan, 

tänä keväänä niitä on ilmestynyt vähän sieltä ja täältä.

Metsän laidassa kasvaa purppuratuomi ja

 sen alla on helmililjaa ja näitä 'Angelique'-tulppaaneja.

Istutus on kuin muistelo yhteen puutarhavaiheeseen. 

Silloin kaikkien värien piti olla herttaisia ja romanttisia. 

Sittemmin valkoinen on vallannut enemmän alaa. 

Mutta nyt tosiaan Angelique'-tulppaaneja on ilmestynyt 

oikein ryhmä tuohon purppuratuomen alle. 

Aika hauska ilmiö.

Tosin nämä taantuneet yksilöt myös kiusoittelevat värirajauksiani. 

Etupihan ympyrästä ovat nostaneet päänsä myös kirkkaan punaiset ja keltaiset tulppaanit,

 jotka olen istuttanut varmasti 15 vuotta sitten. 

Luonto vähät välittää minun valkoisesta harmoniasta. 

No, olen antanut kaikkien kukkien kukkia

ja ehkä itsekin vähän nauranut näille tiukoille väriharmonioilleni.

Myös voikukat ovat saattaneet hieman koetella kärsivällisyyttäni viime aikoina... 

Kun tulppaanit ovat kukkineet siemenkota kannattaa napsauttaa vaikka sormin poikki,

ettei kasvi käytä energiaansa siementen kehittämiseen.

Muuten tulppaanien varret ja lehdet kannattaa jättää rauhassa kuihtumaan ja 

keräämään voimia taas uuteen kevääseen ja kukintaan. 

Millainen tulppaanikevät teillä on ollut?

Onko kukaan muu huomannut tätä 

taantuneiden tulppaaneiden ihmeellistä heräämistä?

Ja mä en voi käsittää, että taas kirjoitan,

mukavaa perjantaita ja tulevaa viikonloppua!

Tuntuuko teistä, että päivät vaan kiitää...?

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Huumaava hanami

 

kärperön kirsikka

Prunus cerasus

さくら

Sää ei ole ollut kovin aurinkoinen, 

mutta kauneutta puutarhaan on tuonut huumaava hanami.

On ihan uskomatonta,

kuinka yhteen puuhun mahtuu niin paljon kukkia. 

Meidän kirsikka on koko saunaterassin eli keitaan silmäterä

ja tuntuu kuin se ymmärtäisikin sen. 

Niin upeasti se kukkii.

Suloisen kirsikan kukinnan myötä, 

toivotan sulle kauneutta ja voimia uuteen viikkoon!

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Sneak peek kevääseen

 

Sneak peek 

tarkoittaa esikatselua, kurkistusta tai maistiaista tulevasta.

Sanontaa käytetään aika usein mainoksissa,

kun halutaan vähän raottaa, mitä on tulossa.

Nyt tuntuu, 

että luonto on antanut meille vähän 

Sneak peek -tyylistä esimakua keväästä. 

Aurinko on paistanut ihanasti

 ja lämpömittarin lukemat ovat kivunneet reilusti plussan puolelle. 

Lumetkin alkavat jo vähenemään lupaavasti. 

Kevään ensimerkit kyllä tietävät sitä, 

että me puutarhurit ollaan jo aika tulisilla hiilillä.

Tekisi mieli kylvää, kaivaa, kuopsuttaa, istuttaa, rakentaa ja tehdä vaikka mitä.

Vielä täytyy hetki malttaa, että ulos pääsee oikein kunnon töihin.

Onneksi sisällä voi tehdä jo vaikka mitä. 

Maaliskuu on mahtava kylvökuukausi ja täälläkin taimimullat ja 

siemenet ovat valmiina tomaattien ja joidenkin kesäkukkien kylvöille.  

Käydään pienellä pihakierroksella katsomassa,

mikä on tilanne täällä Vaahteramäellä on.

Alapihalla ja rinteessä on vielä melkein haaruksiin saakka lunta,

joten sinne en jaksanut kameran kanssa kahlata.

Pysytellään yläpihalla ja käväistään kasvihuoneessa. 

Talon tältä kulmalta lumet alkavat sulaa ensimmäisenä.

Kolasin viikonloppuna suurimmat lumimäärät keitaalta

ja nyt aurinko saa tehdä loput sulattamistyöt.

Kasvihuoneen rappusilla on vielä rutkasti lunta,

sillä emme ole kolanneet tätä talven aikana. 

Etupihassa ja talon kuisteissa riittää ihan tarpeeksi lumitöitä.

Tekisi mieli laittaa tähän aina talveksi kyltti:

´Ei talvikunnossapitoa`.

Kasvihuoneessa on jo ihanan lämmin, 

kun aurinko paistaa.

Olen käynyt jo jonkin kerran istuskelemassa siellä 

ja nauttimassa tunnelmasta. 

Ja lopuksi on pakko ylpeydellä näyttää ensimmäiset piipat talon nurkalta.

Tästä se kevät alkaa.

Arvatkaa vaan, kiljuinko?!

Myös muutamissa muissa kasveissa on jo elonmerkkejä,

mutta niistä lisää seuraavalla kerralla. 

Olisi kiva kuulla, millainen lumitilanne teillä on

ja oletteko jo bonganneet sipulikukkien piippoja?

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.