tiistai 31. joulukuuta 2019

Vaahteramäen ´Best nine 2019`


Instagramissa muistellaan vuoden viimeisinä päivinä paljon
 kulunutta vuotta ja 
esitellään vuoden suosituimmat kuvat.
Itsekin latasin vuoden "Best nine 2019" -kuvat sovelluksen kautta
ja tällainen kollaasi siitä tuli. 

Kiitos todella paljon kaikista tykkäyksistä ja kommenteista
sekä täällä blogissa, että sen somekanavissa Instassa ja Facebookissa!
On niin ihana, että teitä on niin paljon!
Kiitos jokaiselle ja 
iloista uuden vuoden ja vuosikymmenen vaihdetta!
Olkaa kuitenkin varovaisia!

Halauksin, Riina


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

maanantai 30. joulukuuta 2019

Vuoden 2019 suosituimmat postaukset

 Prunus cerasus
karperön kirsikka
さくら 桜 · 櫻 

Alkaa olla aika pistää tämä vuosi ja jopa tämä vuosikymmen pakettiin.
Olen kiitollinen tästä vuodesta.
Paljon olen saanut kokea ja nähdä tänä vuonna 
ja vuosi on myös tarjonnut lepohetkiä edellisiä vuosia enemmän.
Puutarha-alan yrittäjänä pidin ensimmäistä kertaa 7 vuoden jälkeen kesäloman. 
Toki olen pitänyt lomaa talvella, 
mutta olen myös intohimoinen puutarhaharrastaja, 
siksi loma kesällä oli jotain ihan uskomattoman ihanaa. 

Toki teimme lomalla paljon muutakin kuin lomailimme. 
Tämän vuoden suurimmat hommat olivat talomme huoltotyöt;
kattojen pesu ja talon ja ulkorakennusten maalaus. 
Se vei paljon aikaa, vaikka itse en oikeastaan paljoakaan tehnyt varsinaisia maalaushommia.
Toimin apurina ja huoltojoukoissa.

Puutarhassa ei tapahtunut mitään mullistavia muutoksia. 
Tein kuitenkin paljon karsintaa ja istutin uusia, mieleisempiä kasveja tilalle. 
Olemme asuneet talossamme nyt 16,5 vuotta ja 
tuona aikana moni mieltymys on muuttunut ja normaalia kulumista on tapahtunut.
Siksi talo on vaatinut jo kaikenlaista huoltoa. 
Samoin on puutarhan kanssa. 
Moni kasvi on ränsistynyt tai kasvanut yli äyräydensä.
Leikkaamista, huoltamista ja uudistamista on tarvittu,
jotta puutarha pysyy kunnossa.

Puutarhaelämä on mielenkiintoista ja opettavaista.
Ensin sitä odottaa, että kaikki kasvaisi ja peittäisi tarpeeksi
ja yhtäkkiä onkin sitten jo raivauksen vuoro. 
Puutarha ei ole koskaan valmis.
Ja se on hyvä. 
Aina riittää puuhaa, mutta myös ihailtavaa.

Myös blogilla alkaa olla ikää.
Aloitin 8,5 vuotta sitten ihan omaksi ilokseni kirjaamaan puutarhan tapahtumia tänne blogiin.
Tarkoitukseni oli vain tallentaa itselleni muistoja puutarhasta.
En edes miettinyt, lukisiko tätä joku.
Suorastaan pelästyin, kun sain ensimmäisen kommentin.
Olin ihmeissäni, miten joku löysi tänne ja vielä tykkäsi lukemastaan.
Alkuvuodet blogi päivittyi satunnaisesti,
eikä minulla ollut mitään sen kummempia ajatuksia blogin päivittämisen suhteen.
Tutustuin ja kommentoin muutamiin puutarhablogeihin
ja nautin siitä, että löysin yhtä innokkaita puutarhaharrastajia blogiystäviksi.
Vuonna 2014 uskaltauduin osallistumaan ensimmäisiin puutarhabloggaajien tapaamisiin
ja tutustuin paremmin moniin puutarhaystäviin, joiden kanssa olin jo jutellut täällä blogimaailmassa.
Sen jälkeen blogikin lähti suuremmalla vaihteella eteenpäin.
Vuorovaikutus ja uudet puutarhaystävät tulivat yhä tärkeämmiksi.
Oli ihanaa jakaa puutarhaintoilua, 
sekä puutarhanhoidon iloja ja suruja toisten samanmielisten kanssa. 
Myös blogin lukijamäärä kasvoi samaa tahtia.

Kun aloitin blogin, olin puutarhakoulussa ja 
muutamaa vuotta myöhemmin perustin oman yritykseni Pihasyreenin. 
Aluksi en maininnut näistä asioista oikeastaan sanallakaan täällä blogissa,
kaipasin vain puutarhaystäviä itselleni.
Pikkuhiljaa huomasin myös asiakkaitteni ja yhteistyökumppaneitteni lukevan blogiani
ja tajusin, että tavallaan tämä on minun käyntikorttini ja 
kurkistus omaan osaamiseeni ja tyyliini puutarha-alalla.
Aloin kertomaan enemmän kokemuksiani eri kasveista ja 
puutarhanhoidosta.
Myös blogiyhteistyöt tulivat kuvaan. 
Se olikin ihan tervetullutta, sillä tämä bloggaaminen vie paljon aikaa
ja on kiva, että se on osa työtäni ja saan siitä korvausta.

Aina välillä mietin, onko tässä bloggaamisessa mitään järkeä.
Mutta aina päädyn siihen, että on.
Tästä on tullut tapa. 
Eikä se perimmäinen ajatus ja motivaatio tähän bloggaamiseen ole kadonnut mihinkään. 
Tämä on minun puutarhapäiväkirjani, enkä osaisi olla tätä kirjoittamatta.
Välillä mietin, kirjoittaisinko blogia, jos kukaan ei lukisi tätä.
Taitaisin kirjoittaa, sillä pidän tätä jollain tavalla myös itseilmaisun muotona ja
oikeastaan rentoudun, kun valokuvaan ja kirjoitan.
Tänne nämä tuotokseni jäävät sitten talteen.
Koen kuitenkin erittäin tärkeänä, että te lukijat olette olemassa. 
Teistä on tullut minulle rakkaita ystäviä,
joiden kanssa on niin ihana "jutella", vaihtaa ideoita ja kokemuksia ja saada vinkkejä.
Myös omat intoilut ja ilot on ihana jakaa teille, jotka ymmärrätte.

Näin vuoden lopussa sitä miettii monella elämän alueella,
että mitä uusi vuosi tuo tullessaan ja miten voin itsekin tehdä siitä paremman.
Mitä asioita kannattaa jättää vähemmälle ja mihin asioihin kannattaa keskittyä enemmän.
Myös bloggaajana teen aina vuoden lopussa itsearviointia.
Minulla on tiettyjä suunnitelmia ja ajatuksia tulevaan vuoteen tällä blogisaralla,
mutta haluaisin myös kuulla teidän mielipiteitänne.
Mistä asioista haluaisitte kuulla enemmän ja 
mitä asioita voisin jättää vähemmälle näissä postauksissa?
Kaikki risut ja ruusut ovat tervetulleita!
Tiedämmehän, että pelkillä ruusuillakaan ei puutarhaa kaunisteta, 
vaan myös risuja ja havuja tarvitaan.

Tutkailin mennyttä blogivuotta myös tilastojen valossa.
Keräsin tähän postaukseen linkit kuuteen suosituimpaan postaukseen tänä vuonna.
Myös moni edellisten vuosien postaus on jäänyt elämään ikivihreää elämää ja 
jatkaa suosituimpien postauksien joukossa.
Listasin tähän kuitenkin vain tänä vuonna kirjoitetuista postauksista suosituimmat.
Kuvien alta löytyy linkki kyseiseen postaukseen.





säleikköomenapuu 
Malus domestica ´Krasnoje Ranneje`



köynnöshortensia
Hydrangea anomala subsp. petiolaris 





Tälläisin miettein aloitan tämän vuosikymmenen viimeisen viikon.
Kiitollisena sekä mieli avoimena katson menneeseen ja tulevaan.

Oikein mukavia vuoden viimeisiä päiviä!


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

sunnuntai 29. joulukuuta 2019

Joulukukkia ulkona

 Norfolkinaraukaria / huonekuusi
Araucaria heterophylla
ノーフォークマツ

Tänä jouluna olen saanut nauttia joulukukista myös ulkona.
Espanjassa joulutähtiä on kaikki julkiset istutukset täynnä
ja niitä istutetaan myös omiin puutarhoihin joko sesonkikasveiksi tai jopa puiksi.
Taloyhtiömme pihassa on monta noin kolmemetristä joulutähteä. 

Yksi joulukasvisuosikkini, huonekuusi eli Norfolkinaraukaria on täällä suuri puu.
Sen suomuisa ulkomuoto saa jopa luulemaan, 
ettei tässä ole kyse edes samasta kasvisuvusta kuin tuttu huonekuusemme on.




Upeiden Norfolkinaraukarioiden siluetit näkyvät pitkälle.

 joulutähti
Euphorbia pulcherrima
ポインセチア

kirjokissanhäntä 
Acalypha wilkesiana ´Marginata`
エノキグサ

 Naapurustosta löytyi tällainen minunkin makuuni sopiva ovikranssi.

 Naapurin tädin joulupuu.

 Espanjalaiset rakastavat punaista. 


 Joulutähtiä löytyy niin naapurin parvekeistutuksista
kuin suurina puinakin.





 kiinanruusu
Hibiscus rosa-sinensis
ブッソウゲ

kranssi 
lehtikuusesta
Larix
カラマツ

  misteli
Viscum album
mistletoe
ヤドリギ

 sorvaripensas
Euonymus
ニシキギ

tuija
Thuja

Olen kävellyt taloyhtiömme pihalla sekä naapurikaduilla 
harrastaen kasvien tuijottelua ja kuvaamista. 
Välillä tuntuu, että saan ihmetteleviä katseita osakseni, 
mutta en ole välittänyt. 
On niin mielenkiintoista ollut tutkailla erilaisia kasveja.
Välillä kyllä ärsyttää, kun en tunnista moniakaan kasveista.
Netistä, pelkän kuvahaun perusteella on ollut aika vaikea etsiä kasvien nimiä. 
Tänään latasin puhelimeen kasvientunnistus-sovelluksen.
Sovellus ehdottaa kuvan perusteella muutamia vaihtoehtoja
ja sen avulla olen päässyt kasvien jäljille. 
Nyt "tutkimukseni" on muuttuneet mielenkiintoisimmiksi. 
Ja täytyy todeta, että tämä kasvimaailma on mahtavan mielenkiintoinen.
Aina riittää uutta ihmeteltävää ja opittavaa. 
Se on yksi tämän puutarhaharrastuksen suola. 

Mukavia ja rentoja välipäiviä edelleen!
Joko joulujutut ovat alkaneet kyllästyttämään, 
vai nautitko joulusta loppiaiseen saakka?


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.


perjantai 27. joulukuuta 2019

Joulu Espanjassa

Erilaiset joulunpyhät ovat nyt ohitse
ja mieli on kiitollisuutta täynnä.
Joulumme oli tosiaan erilainen kuin olemme kotona yleensä viettäneet.
Rento ja täynnä yhdessäoloa. 


Jouluaattona patikoimme vuorilla 13 km vaelluksen.
Asuntomme läheltä lähtee erilaisia reittejä vuorille ja 
paikka on satumaisen kaunis ja täynnä rauhaa.
Espanjassa muuten on mielestäni aikamoinen meteli koko ajan,
ainakin näin suomalaisen näkökulmasta. 
Onneksi myös asuntomme on rauhallisella paikalla
ja espanjalaisittain hiljainen. 
Kaikki tavallisen elämän äänetkin nimittäin kuuluvat asunnosta toiseen. 

Sää oli jouluaattona upea.
Mittari näytti +23 astetta, 
mutta auringossa lämpöä taisi olla vielä enemmän. 
Tavoitteenamme oli kivuta näköalapaikalle, 
josta meri avautui kahdelta suunnalta. 
Toiselta puolelta näkyi Marbellan yli Gibraltarille saakka. 



 Mies ja tytär halusivat kokeilla kiipeämistä vielä ylemmälle nyppylälle, 
johon ei johtanut polkua. 
Minä ja poika nautimme alemmasta näköalasta kaikessa rauhassa, 
eikä piikkipensaiden läpi kahlaaminenkaan houkutellut. 


Kun tarkasti katsoo, puolenvälin nyppylällä näkyy kaksi iloista vuorenvalloittajaa.
Tuo taaempi nyppylä näyttää kuvassa olevan todella lähellä, 
mutta tosiasiassa välissä on sola, jonka yli olisi ollut aikamoinen kahlaaminen.
Niinpä jatkoimme tästä kohtaa vain alaspäin. 

Ensin puhuimme joulukävelystä,
 mutta kyllä se alkoi jossain vaiheessa tuntua ihan jouluvaellukselta. 
Maasto oli haastava, mutta upea. 
Saimme hienon kokemuksen, 
jollaista ei kyllä ennen ole tullut jouluaattona koettua. 

Kotiin palatessamme jouluateria maistui todella hyvältä.
Vietimme illan kaikessa rauhassa pelaten unoa
ja syöden suklaata. 


Joulukattaus meillä oli yksinkertainen.
Kiedoin valkoiset servetit juuttinarulla ja 
pujotin vuorilta poimitut rosmariinin oksat narun alle.
Aluksi minulla oli hieman pikkumainen ongelma kattauksen kanssa. 
Vuokrakodin astiat olivat kaikki todella värikkäitä tai vaaleanvihreitä.
Mietin, miten ihmeessä saan meille kauniin kattauksen aikaiseksi.
Loppujen lopuksi "onglemani" sai oikeat mittasuhteet, 
ei niillä lautasten väreillä ole oikeastaan mitään väliä. 
Tärkeintä oli seura pöydän ympärillä. 


Mainitsin jo aiemminkin, että olen aivan innoissani vuorista.
Niiden upeus saa haukkomaan henkeä. 
Tämä näkymä näkyy etupihaltamme. 
Minusta siinä on jotain jouluista. 


Virittelin keittiönikkunan ulkopuolelle kimpun katajanoksia punaisen nauhan kanssa. 
Olin suunnitellut tekeväni myös jonkin kranssin,
 mutta päivät ovat täyttyneet kivoista ohjelmista, joten kranssit saivat jäädä.

   Hyasintti
Hyacinthus orientalis
hyacinth
ヒアシンス 風信子、飛信子、学名

Sisällä hyasintit ovat avanneet nuppunsa
ja tuovat ihanaa jouluntuoksua.
Pesin mullat juuristosta ja laitoin hyasintit laseihin, 
joissa oli pieni tilkka vettä.
Tykkään, kun kasvien juuret ovat näkyvissä.


 misteli
Viscum album
mistletoe
ヤドリギ

Olohuoneen ikkunan takana vihertää.
Mistelinippu on taannut joulusuukot ja 
kyllähän tuo kuivattu vihreyskin tuntuu niin hyvältä.

Nyt vietämme leppoisia välipäiviä
ja talletamme tämän erilaisen joulun muistojen reppuun kiitollisina. 
Katsotaan, mitä seuraavat joulut tuovat tullessaan.
Nyt en poissulje enää kumpaakaan vaihtoehtoa,
 eli joulu kotona tai reissussa voi olla hieno.

Reissujoulun plussat:
- rentous
- turhat valmistelut ja hommat jäävät
- perhe yhdessä (kellään ei ole omia menoja)
- uudet kokemukset

Asiat, joita reissujoulussa on ikävä:
- muut läheiset ja rakkaat
- jouluntuoksut (joulukuusi, ruoka, leivonnaiset)
- kodin fiilis 

Minulla ei ole ollut yhtään ikävä valkoista joulua. 
En ole koskaan oikein tykännyt lumesta tai talvesta. 
Ja tänä jouluna näkymät taisivat olla Suomessakin aika vihreät. 
Enemmän ikävä kohdistuu muihin läheisiin ja ehkä kodin fiilikseen.
Ihmettelin itsekin, kuinka ikävä loppujen lopuksi oli tuttuja jouluntuoksuja. 
Nekin tosin saisi hommattua myös reissujouluun. 

Olemme koko perhe iloisia, että päätimme viettää tänä vuonna erilaisen joulun. 
Sekä kiitollisia, että siihen oli mahdollisuus. 
Kun lapset ovat jo aikuisia, aikataulujen sopiminen yhteen on lottovoitto. 


Toivottavasti myös sinun joulusi oli mukava ja siitä jäi kivat muistot!
 Kohta saamme taputella tämän vuoden pakettiin ja aloittaa puhtaalta pöydältä. 
Uusi puutarhakausikin alkaa mielestäni heti vuoden vaihtuessa. 
Kohtahan ne chilit ja pelargonit pitää jo kylvää...

Leppoisia välipäiviä!


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.


tiistai 24. joulukuuta 2019

Jouluiloa!


Meidän joulustamme tulee tänä vuonna varmasti ikimuistoinen ja erilainen.
Joulu muualla kuin kotona on meille todella erilaista.
(Täältä löydät enemmän juttua aiheesta)
Nyt joulumme on karsittu perinteisiltä osin,
mutta uskon, että siitä tulee runsas ja rikas monelta tärkeältä osalta.
On upeaa olla perheenä yhdessä.
Mitään stressiä tai pakkoa ei myöskään ole ilmassa. 

 misteli
Viscum album
mistletoe
ヤドリギ


Tämän vuoden koristeet ovat simppeleitä,
mutta meidän näköisiämme.
Pienillä asioillakin saa luotua joulutunnelmaa. 






 joulutähti
Euphorbia pulcherrima
ポインセチア


Olen kerännyt vuoriretkiltämme siemenkotia ja käpyjä.
Luonnollisuus tuntuu niin hyvältä kaikkialla,
sillä krumeluuria ja värejä on ympäristössä kyllä tarjolla riittämiin.

Ajattelimme tehdä pienen kävelyretken vuorille tänäänkin,
sen jälkeen kinkku varmasti maistuu.

Kerroin aiemmassa postauksessa, 
että emme syö tänä jouluna perinteisiä jouluruokia,
mutta kuinkas kävikään...
Käväisimme naapurikaupungin Fuengirolan suomalaisissa kaupoissa,
ja huomasimme ostavamme pienen kinkun ja laatikoita. 
Nyt meille on tulossa sittenkin ihan supisuomalainen jouluateria.
Ostimme kaikkea kuitenkin kohtuudella ja pienet annokset. 
Näin jouluruoka maistuu varmasti erityisen hyvältä.

  jaloritarinkukka / amaryllis
Hippeastrum hortorum 
ヒッペアストラム 
アマリリス

Jaloritarinkukka on tehnyt kolme upeaa kukkavanaa, 
mutta pitää nuput vielä tiukasti supussa.
No, on mitä odottaa...


Näiden kuvien myötä
 toivotan teille kaikille ihanille Vaahteramäen elämää seuraaville,

Oikein ihanaa, 
rauhaisaa, levollista, 
iloista ja onnellista joulua!

Muistakaa, että paras joulu on oman näköinen.
Ei sellainen kuin naapurilla tai somessa, 
vaan onnellinen joulu sisältää juuri niitä asioita, 
mitkä ovat sinulle ja läheisillesi tärkeitä.


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.