sunnuntai 29. marraskuuta 2020

Joulutähti ´Alaska White`

 Kasvi saatu blogiyhteistyönä Huiskula Oy:ltä

joulutähti ´Alaska White`
Euphorbia pulcherrima ´Alaska White`
ポインセチア


Joulutähti on yksi perinteisistä joulukukistamme. 
Sen suosio on jatkunut jo vuosia
ja ehkä joku on saattanut jo kyllästyäkin siihen. 
Onneksi uusia lajikkeita ja värejä tulee valikoimiin vuosittain.
Joulutähti ´Alaska White` vei ainakin minun sydämeni heti sen nähdessäni.
Lehden muodosta tulee mieleen punatammi 
ja väri on kaunis, kermanvalkoinen. 
Veikkaisin, että tästä joulutähdestä tulee tämän joulun ehdoton suosikki. 





Tänään on ensimmäinen adventti ja 
joulunodotus voi virallisesti alkaa. 
Ennen ajattelin jouluvalmisteluja monen ikävämmän homman kautta.
Mietin joulusiivouksia, leivonnaisia ja jouluruokia.
Nykyään aloitan mukavammasta päästä.
 Laitan pikkuhiljaa kotia joulukuntoon;
 kukin, kynttilöin, jouluvaloin ja -koristein.
Kun koti on jouluinen jo joulukuun alusta alkaen, 
ehtii siitä nauttia.
Jouluisen kodin myötä ne siivoukset ja 
leipomisetkin sujuvat siinä sivussa ihan huomaamatta.
Ja jos eivät suju, ei se mitään.
Kuka mitään pölypalleroja katselee kynttilän valossa?! 
Itse innostun suursivouksista vasta tammikuussa.
Kun joulukoristeet on korjattu pois
ja valo alkaa pikkuisen lisääntymään,
tekee mieli raikastaa, puhdistaa ja raivata kaappien peränurkatkin.
Silloin siihen on enemmän aikaakin.
Nyt on siis joulukkukkien ja fiilistelyn vuoro. 




Joulutähden hoitoon pätee yksi hyvä neuvo,
kastele puoli kahvikupillista 
joka toinen päivä lämpimällä vedellä.

Enemmän tietoa joulutähdestä, sen hoidosta ja 
historiasta löydät tästä postauksestani parin vuoden takaa:




Oikein hyvää ensimmäistä adventtia
ja ihanaa joulunodotusta!



Kasvi saatu blogiyhteistyönä Huiskula Oy:ltä




Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.



perjantai 27. marraskuuta 2020

Adventtikynttilät 2020

 


Tulevana sunnuntaina on jo ensimmäinen adventti ja 
joulunodotus voi virallisestikin alkaa. 
Itselle joulufiilis laskeutui noin viikko sitten ja 
olen jo laitellut kotia hieman jouluiseksi. 
Meidän jouluun kuuluu aina myös adventtikynttilät,
jotka ovat joka vuosi hieman erilaiset,
mutta simppelillä tyylillä toteutetut.
Muissa Pohjoismaissa adventtikynttilät ovat Suomea suositummat
ja niillä on pitkät perinteet.
Yleensä adventtikynttilät ovat kruunukynttilöitä
ja niiden alla on kukka-asetelma. 
Olenkin saanut vähän fiilistä näihin pohjoismaisiin adventtikynttelikköihin 
Espanjan reissuillani.
Olen vieraillut monena vuonna siellä 
tanskalaisessa kukkakaupassa ja 
osallistunut kerran jopa kranssikurssillekin. 
Kurssilla oli mukana tanskalaisia ja ruotsalaisia eläkeläisrouvia, 
jotka loihtivat upeat adventtikyntteliköt itselleen. 

Itse olen kuitenkin aika simppeli tyyppi 
ja pidän yksinkertaisuudesta.
Huomaan, että maailman tilanteiden ollessa nyt hyvin epävarmoja,
tyylini muuttuu yhä vain yksinkertaisemmaksi. 
Johtuisikohan tämä siitä, 
että tuntuu, ettei aivot kaipaa enää yhtään lisää ajateltavaa
ja yksinkertaiset asiat rauhoittavat
 ja ne on jotenkin helpompi käsitellä?

Tänä vuonna adventtikynttilät ovat todella yksinkertaiset 
ja helppo toteuttaa.
Asettelin metallivadille sammalmaton 
ja sen päälle neljä valkoista pöytäkynttilää.
Sammaleen päälle voisi lisätä
 vaikka käpyjä, aniksia, kanelitankoja, pieniä joulupalloja 
tai muita koristeita. 
Itse halusin jättää nekin pois. 
Voihan se olla, että joulun lähestyessä mieli vielä muuttuu
ja lisään asetelmaan jotain.

Sammal kuivuu ajan kanssa, 
joten kynttilöitä ei tule jättää palamaan ilman valvontaa. 
Paloturvallisuus on myös yksi syy, 
miksi en harrasta koristepaljouksia elävän tulen äärellä. 

Sytytin jo ennakkoon ensimmäisen kynttilän kuvia varten. 
Tuli jännä tunne,
ihan kuin olisi avannut joulupaketin salaa etukäteen.














Edellisten vuosien adventtikynttilöitä

Laitan tähän loppuun vielä muutamia kuvia edellisten vuosien adventtikynttilöistä.
Nyt on vielä hyvää aikaa loihtia oma adventtiasetelma, 
jos et ole vielä sitä tehnyt.


Tätä mustaa alustaa olen käyttänyt monena vuonna adventtikynttilöiden alustana.
Hyasintit lasimaljakoissa kestivät hyvin,
vaikka ne pitikin uusia yhden kerran adventin aikana.


Tämä "sammaljäkäläliekokakku" koristi kasvihuoneessa yhtenä vuonna. 


Kalenterikynttilä kuuluu myös meidän jouluperinteisiin. 
Olen jo hankkinut sellaisen täksikin vuodeksi.

Tämä adventtikynttelikkö koristi monena vuonna kotiamme
ja se on vieläkin olemassa. 
Nyt se tuntuu kuitenkin liian koristeelliselta ja romanttiselta. 
Ehkä muutaman vuoden päästä mieli on saattanut muuttua.

Muutama vuosi sitten ihastuin betonitöihin.
Tämän kynttelikön tein itse.
Betoniosan valoin maitotölkkiin, josta leikkasin yhden sivun auki.
Upotin märkään betoniin mieheni varastoista löytyneet kupariputken pätkät,
jotka ovat juuri sopivat kruunukynttilöille. 


kielo
Convallaria majalis
Lily of the valley
スズラン

Kielo joulukukkana on yksi suosikeistani.

Ja sitten on taas tämä musta alusta käytössä.
Välillä kynttilöiden väleissä oli leikkohyasintteja, 
joskus hyasintteja sipuleiden kanssa
ja välillä viljoja, 
jotka olivat mielestäni todella kauniit,
 vaikka kuva onkin todella hämärä.
Nämä ideat olisivat olleet mieleisiä myös tänäkin vuonna. 



Eräänä vuonna adventtikynttilät olivat taas sillä mustalla alustalla, 
mutta kynttilöiden väleissä oli pienet japanilaiset maljakot, 
joihin asettelin pienen pienet männyn oksat.
Tästäkin ideasta tykkään vieläkin. 



Olisi myös kiva kuulla sinun adventtikynttiläperinteistäsi. 
Ja joko joulumieli on saapunut sinne ruudun taakse?




Mukavaa viikonloppua
ja pysytään kaikki terveinä!






Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, YouTubessa, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.




keskiviikko 25. marraskuuta 2020

Paras ruusuni ikinä -haaste

 Paras ruusuni ikina -haaste

tarhakurtturuusu 
Rosa rugosa ´Louise Bugnet` 
ハマナス 
バラ 

Sain jonkin aikaa sitten Kukka & Kaali -blogin Pauliinalta 
Otin haasteen mielelläni vastaan, vaikka tiesinkin, 
että se tuottaa minulle vaikeuksia. 
Vaikeudet eivät johdu siitä, 
että en pitäisi ruusuista tai minulla ei olisi suosikkiruusua. 
Vaikeampaa oli valita vain yksi kaikkien ihanuuksien joukosta.

Pidän ruusuista, varsinkin monista upeista pensasruusuista,
joita tänne Vaahteramäelle on kertynyt aikamoinen joukko.
Yleisesti pidän valkokukkaisista ruusuista,
mutta myös hennon vaaleanpunaiset ovat suosikkejani. 
Valkokukkaisia suosikkiruusujani ovat mm.
juhannusruusu, tarhakkurtturuusut ´Marie Bugnet` 
ja `Blanc Double de Coubert`.
Myös neidonruusu ´Mme Plantier` on ihan äärettömän kaunis.
Vaaleanpunaisista ruusuista
tarhakurtturuusu ´Ritausma` ja ´Sävel` kuuuluvat myös suosikkilistalleni.

Paras ruusuni ikina -haaste


Mutta ruusu, jonka haluan tänään teille esitellä on 
tarhakurtturuusu ´Louise Bugnet`
´Louise Bugnet` on puhtaanvalkoinen ruusu, 
joka kukkii todella pitkään,
jopa pakkasiin saakka. 

Ja jostain syystä minulle tulee siitä mieleen aina Lumikki-satu.
Ehkä syy löytyy siitä, että ´Louise Bugnet`in  nuput ovat voimakkaan punaiset.
Lumikin äiti toivoi lasta ja ommellessaan hän pisti neulalla sormeen. 
Sormesta valuvat veripisarat valuivat ikkulaudan lunta vasten 
ja hän puki sanoiksi toiveensa tyttärestä, 
jonka iho olisi valkea kuin lumi, huulet punaiset kuin veri 
ja hiukset mustat kuin eebenpuu.

´Louise Bugnet`ista löytyy tuo lumen valkoisuus ja veren punaisuus. 
Mitään mustaa siinä ei ole, 
vaikka puutuneet versot muuttuvat kyllä ajan kanssa aika tummiksi. 
Myös lehdet ovat tumman vihreät. 


Paras ruusuni ikina -haaste

Faktoja ´Louise Bugntista`


´Louise Bugnet` on rugosa risteymä 
(´Martha Bugnet` x Thérése Bugnet`)
Ruusun jalostaja Georges Bugnet oli ammatiltaan kirjailija ja 
teki ruusujen jalostustyötä harrastuksekseen.
Ruusut saivat nimensä hänen tyttäriensä mukaan. 
Louise, Marie, Therese ja Madeleine. 
Louise oli tyttäristä nuorin. 
Ruusu on jalostettu 1960 Kanadassa. 

- Se kasvaa 1-1,5 m korkeaksi
- Ja kukkii runsaasti heinäkuun alusta 3-4 viikkoa, 
uusi kukintaansa lähempänä syksyä.
- Nuput ovat karmiininpunaiset ja
avoinainen kukka on puhtaanvalkoinen ja kerrottu
- Kukkavarret ovat melkein piikittömiä.
- Se tekee vain vähän juurivesoja, eikä leviä holtittomasti.
- ´Louise Bugnet` muodostaa jonkin verran suuria, 
rugosa-ruusuille tyypillisiä  kiulukoita. 
- Erittäin terve ja mielyttävän tuoksuinen. 
- Menestyy vyöhykkeillä I-V. Ja on ollut ainakin meillä erittäin talvenkestävä. 
- Tarhakurtturuusut eivät leviä niin voimakkaasti kuin kurtturuusut (Rosa rugosa),
jotka on määrätty poistettaviksi ja
niiden kasvatus on kiellettyä 1.6.2022 jälkeen. 
Eli jos puutarhassasi kasvaa tarhakurtturuusu, 
sitä ei tarvitse hävittää. 

Paras ruusuni ikina -haaste

Paras ruusuni ikinä -haaste

´Louise Bugnet` kukkii pakkasiin saakka ja tavallaan sen jälkeenkin.
Tässä muutamia vuosia vanhassa kuvassa,
pakkanen kuorrutti ´Louise Bugnet` ista vielä upeamman. 



Haasteessa pyydettiin lisäämään loppuun myös maininta, 
mitä ruusuja ei hankkisi enää puutarhaan.
Tämä kysymys on hieman monitahoinen.
Ainoat ruusut, joita en hankkisi omaan puutarhaani,
ovat kurtturuusut, jotka ovat luokiteltu haittakasveiksi
niiden leviämisen takia. 
Muutoin olen sitä mitä, että jokainen kasvi on kaunis, 
jos se saa arvoisensa ja oikean kasvupaikan.
Moni ruusu leviää juurivesoistaan aivan holtittomasti,
joten en istuttaisi niitä mihinkään pieneen ja ahtaaseen paikkaan.
Monet ruusut ovat liian isoja esimerkiksi rivitalon puutarhaan.
Pieneen puutarhaan suosittelisin kanadalaisia ruusuja, 
jotka ovat omajuurisia, kestäviä mutta hillittykasvuisia. 
Ne ovatkin tavallaan jaloruusujen ja pensasruusujen välimuotoja. 
Kanadalaisista ruusuista voi lukea lisää esim. Viherringin nettisivuilta:

Oma värimakuni on myös aika suppea. 
Tykkään eniten valkoisista ja hillityistä väreistä,
joten omaan puutarhaan en istuttaisi mitään voimakkaan sävyistä.
Mutta tämä on makukysymys,
eikä voimakkaissa väreissä ole mitään vikaa, 
jos ne miellyttävät. 
Meilläkin kasvaa esim. valamonruusua,
joka ei todellakaan ole suosikkiväriseni.
Olen saanut valamonruusun alun joskus naapuriltani,
ja istuttanut sen metsänlaitaan. 
Siellä se saakin kasvaa, kun ei ole silmän alla. 
Puutarhan alkuvaiheissa isoon puutarhaan piti saada paljon täytettä,
joten en ollut niin tarkka kasveista tai väreistä. 
Pikkuhiljaa olen kuitenkin muokannut puutarhaani mieleisekseni 
ja väritarkkuuskin on tullut aika tiukaksi.
On tärkeää, että puutarha ja koti ovat omannäköiset ja 
omaa silmää miellyttävät. 
Siksi kehoitankin kaikkia miettimään juuri niitä omia mieltymyksiään
ja luomaan puutarhasta juuri sellaisen paikan,
jossa itse viihtyy parhaiten. 

Olisi kiva kuulla,
mikä on sinun ruusulempparisi.
Ota haaste vastaan ja 
kerro siitä joko kommenteissa, blogissasi tai somekanavissasi. 

Kukka & kaali -blogiin on myös kerätty näitä haastepostauksien linkkejä.
Postauksista saa hyviä vinkkejä upeista ruusuista
ja niistä löytyy myös tietoa niistä ei niin suosituista ruusuista ja ominaisuuksista.


Ruusujen tuoksua päivääsi!



Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.




maanantai 23. marraskuuta 2020

Söpöt ilmakasvit

tillandsia
Tillandsia 
チランジア


Muutama vuosi sitten, kun ilmakasvit tulivat "muotiin",
ihastuin niihin valtavasti.
Tämä ihastus ei ole vieläkään laantunut.
Niissä on jotain niin suloista ja hellyttävää,
että ne ansaitsevat paikkansa vihersisustuksessa vuodesta toiseen.




Itse tykkään asetella ilmakasveja keraamisille astioille
ja lasiastioihin. 
Lasiastioissa niiden sumuttelu- ja kylpypäiviä tarvitaan vähemmän,
kun kosteus ei pääse samalla tavalla haihtumaan. 

Myös tyttäreni innostui ilmakasveista ja
tämä yläkuvien söpöliini asustaakin hänen huoneessaan.



Omat ilmakasvini ovat olohuoneen höyläpenkillä
muiden kasviaarteiden seurassa.
Usein myös olohuoneen sohvapöydän asetelma täydentyy ilmakasvilla 
ja jollain kauniilla astialla. 
Ilmakasveja onkin kiva sijoitella hieman eri paikkoihin.
Ne ovatkin hyviä vihersisustuselementtejä
ja kokonsa ansiosta mahtuvat myös pieneenkin kotiin.


Jos haluat lukea, mitä olen aiemmin kirjoitellut ilmakasveista,
löydät postauksia seuraavista linkeistä:


Löytyykö sieltä ruudun toiselta puolelta 
vielä ilmakasvien ystäviä?



Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.



sunnuntai 22. marraskuuta 2020

Häivähdys valkoista

 


Torstain Liisa-myräkän jälkeen heräsimme hieman valoisampaan perjantai-aamuun.
Maassa oli häivähdys valkoista.
Tähän aikaan vuodesta täytyy olla nopea valokuvauksen kanssa,
koska auringon pilkahdukset saattavat kestää vain hetken.
Vaikka teen töitä kotona, ei aina pysty tai malta 
keskeyttämään työtä hetken valoilmiön takia. 
Näiden kuvien otossakin myöhästyin.
Aurinko paistoi vain hetki sitten ja 
valo olisi ollut täydellinen. 
Puutarhavalokuvauksessa pyritään onneksi 
tallentamaan myös tosiasioita muistiin,
joten siitä näkökulmasta ei ole koskaan huonoa säätä tai valoa. 
Mutta tulisihan kuvista aina kauniimpia auringonpaisteella. 
Valkoinen lumi onneksi valaisee myös puutarhaa kauniisti. 

Käydäänpä pienellä valkoisella puutarhakävelyllä
ja talletetaan tunnelmat muistoihin. 
Luulen nimittäin, 
että tämäkin valkoisuus saattaa olla vain hetken hurma. 
Säätiedotus lupaa kuitenkin auringonpaistetta
lähipäiville
ja se on ihanaa se. 







lankaköynnös
Muehlenbeckia complexa

rusovuohenkuusama
Diervilla sessilifolia ´Cool Splash`


Näiden tunnelmien myötä toivotan teille 
ihanaa ja valoisaa päivää!




Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.



perjantai 20. marraskuuta 2020

Idänlilja ´Polar Star`

idänlilja
Lilium oriental ´Polar Star`
ユリ オリエンタル ポーラースター


Menin ostamaan  tyttärelleni kukkia viime viikolla
ja halusin hankkia hänelle jotain hieman erikoisempaa.
Katseeni kiinnittyi tähän upeaan liljaan
ja tiesin heti, että tässä on se mitä haluan.
Myöhemmin tyttäreni sai vielä toisen kimpun, 
jossa oli samaa liljaa.
Eli tämä taisi olla myös muiden mieleen
ja kuvasti jotenkin tytärtäni.

Haluan esitellä tämän ihanuuden myös teillekin.






Idänlilja ´Polar Star` on upea kerrottu lilja,
jonka kukka tuo mieleen pionin tai muun upean kerrotun kaunottaren. 
 
´Polar Star` -lajike oli minulle ihan uusi tuttavuus
enkä aluksi löytänyt nimeäkään mistään.
Onneksi on minulla kukkakauppiaita ystävinä ja 
heidän avullaan nimiongelmakin ratkesi.

Aikani googleteltuani löysin myös ´Polar Star`in sipuleita myynnissä.
Uskon, että ensi keväänä metsästänkin niitä omaan puutarhaani,
jossa olen huomannut liljojen viihtyvän. 
Kukkakauppias-ystäväni kertoi 
 tätä lajikketta löytyvän myös vaaleanpunaisena.

Ainut miinuspuoli on, että 
idänliljoissa on voimakas tuoksu,
joten en suosittele sitä tuoksuherkille.
Itse pidän tuoksuista, enkä ole niille herkistynyt,
joten tuoksuakin saa olla.












Tämän kaunottaren myötä toivotan 
teille hyvää alkavaa viikonloppua!



Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.