aarnipeikonlehti
Monstera adansonii
モンステラ
Kun olin pieni tyttö,
kävin äidin ja pikkuveljen kanssa usein pankkiasioilla
Lahden keskustassa sijaitsevassa Osuuspankissa.
Pankkisali oli suuri ja muistan selvästi mille siellä tuoksui,
kun äitini jonotti vuoroaan.
Pankissa oli lapselle aika vähän katseltavaa.
Muistan seuranneeni ihaillen pankkivirkailjoiden työtä
ja haaveammatiksi muodostuikin ehkä sen tähden toimistotyöt.
Se näytti niin hienolle ja tärkeälle työlle.
Jossain vaiheessa suuri haaveeni oli päästä myös terveydenhoitaksi,
mutta syynä oli terveydenhoitajien kivannäköiset työpöydät
ja ennen kaikkea "liikennevalo"-nappulat oven pielessä.
Minusta ei tullut pankkivirkailijaa
eikä terveydenhoitajaa,
mutta on minulla onneksi nytkin kiva työpöytä.
Mutta palataan vielä pankkisaliin.
Toinen asia, joka muistuu mieleen ja jota ihailin pankissa
oli suuret viherkasvit.
Suuri peikonlehti kurkotteli valtavan pankkisalin katossa
ja sen ilmajuuria roikkui lattiaan saakka.
Mielenkiintoisia olivat myös mullan päällä olevat kevytsorapallurat.
Kun äidin silmä vältti,
niitä oli pakko käydä vähän kokeilemassa.
Kerran innostuimme pikkuveljen kanssa jopa testaamaan,
millainen ääni kevytsorapalluroista kuului,
kun niitä heitti pankin kiiltävälle lattialle.
Hieno ääni kantautuikin koko pankkiväen kuultavaksi
ja äitimme joutui häveten komentamaan meitä aika ankarasti.
Näistä muistoista kumpuaa ensimmäiset muistoni peikonlehdistä.
Perinteinen peikonlehti (Monstera deliciosa)
on upea kasvi,
mutta niin kookas,
että harvassa huushollissa sille riittää tilaa.
Siksi esittelenkin teille pienemmän ja siromman aarnipeikonlehden,
johon olen todella ihastunut.
En taida olla ainut,
sillä aarnipeikonlehti on trendikasvien
kärkijoukossa.
Aarnipeikonlehden hoito-ohjeet
- Viihtyy runsaassa valossa tai puolivarjossa, mutta paahde on sille liikaa.
Sopeutuu myös varjoon, mutta silloin kasvu hidastuu.
- Köynnostävä kasvi, joka vaatii kasvaessaan ohjausta joko alas tai ylöspäin.
Jos aarnipeikonlehti pääsee tarttumaan seinään tai muihin rakenteisiin,
se voi takertua niihin todella tiukasti ja jättää rumia jälkiä.
Kasvukorkeutta sille tulee aika nopeastikin jopa 1-1,5 m
- Se pitää runsaasta ja tasaisesta kastelusta,
talvella kastelua voidaan hieman vähentää.
- Lannoitetaan viikottain kahden ämmän välissä
eli maaliskuusta marraskuuhun.
- Pitää sumuttelusta.
Aarnipeikonlehti on kotoisin sademetsistä, joten se pitää kosteudesta.
- Viihtyy melko pienessä ruukussa ja ilmavassa kasvualustassa.
Viherkasvimultaan voidaan lisätä perliittiä
tai jopa orkideojen kasvualustaa
ilmavuuden lisäämiseksi.
- Lisätään pistokkaista. Juurtuu helposti.
Meille aarnipeikonlehti muutti vuosi sitten.
Sen versot ovat kasvaneet noin metrin verran vuoden aikana.
Virittelinkin sille bambukepeistä kartion, johon se voi kiipeillä.
Nyt versot ovat aika pitkiä soiroja,
mutta uskon, että vuoden päästä kartio on aivan täynnä vihreyttä.
Aarnipeikonlehden lehdet ovat kauniin reikäiset,
tosin vanhemman yksilön lehdet saattavat olla myös umpinaisia.
Aarnipeikonlehteä ( Monstera adansonii)
myydään usein virheellisesti mennikäisenlehtenä ( Monstera obliqua).
Sillä nimellä oli tämäkin yksilö varusteltu.
Tutkin asiaa kuitenkin netistä ja
varmistin asian vielä kasviguru Johanna Vireaholta
ja kyllä tämä on aarnipeikonlehti (Monstera adansonii).
Monstera obliqua on todella harvinainen
ja sen lehdet ovat runsaammin reikäiset.
Kummastakin lajikkeesta käytetään
usein kauppanimenä sen englanninkielistä nimeä ´Monkey mask`.
Jos kaipaat kivaa ja helppoa viherkasvia
joko köynnöstämään tai amppeliin,
aarnipeikonlehti on erinomainen vaihtoehto.
Vihreyttä päivääsi!
♥
Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös facebookissa, instagramissa, Pinterestissä, liittymällä lukijaksi,
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.
♥
Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.
Lovely post and I just love that monstera!
VastaaPoistaTitti
Thank you Titti! <3
PoistaHyvin yksityiskohtaisesti sinulla on mielessä lapsuuden pankkikokemukset 💚😀
VastaaPoistaOn jännä, miten jotkut muistot jäävät niin elävästi mieleen.
PoistaKauniit lehdet on peikonlehdessäsi!
VastaaPoistaOnpa hauskat muistelot lapsuuden haaveammateista (ja syistä niihin :-D) sekä kevytsorapallojen heittelystä pankkisalissa :-D Olipa elävät hetket!
Aarnipeikonlehdessä on minusta aivan ihanat lehdet.
PoistaJa tosiaan haaveammatit muodostuvat joskus ihan kummista syistä. Leikin usein pienenä "johtajatoimistoa". En tiedä mistä moinen nimitys tuli. Mutta leikissä olin hyvin tärkeä toimistonainen, joka vei välillä tärkeitä papereita viereiseen huoneeseen, ilmeisesti hyvin tärkeille henkilöille. Naputtelin myös väärinpäin asetettua kanamunakennoa tai konvehtirasian muovilokerikkoa. Ne olivat olevinaan kirjoituskoneita.
No, nyt näpyttelen tietokonetta, josta en osannut haaveillakaan lapsuudessani. En vie kenellekään mitään papereita viereisiin huoneisiin, mutta sähköpostilla lähettelen kyllä asioita asiakkaille.
Näin ne haaveet muuttuvat. Liikennevalojakaan ei näy työhuoneeni ulkopuolella. ;)
Ihana kasvi. en olekaan ennen nähnyt noin kivoja lehtiä.
VastaaPoistaEikö olekin ihanat lehdet!
PoistaNe tuovat kivaa vaihtelua kukkaikkunalle.
Suosittelen kyllä tätä kasvia! Viihtyy meillä muutaman metrin päässä ikkunasta ja on kasvanut jo lähes 2-metriseksi!
VastaaPoistaOi, mahtava kuulla, että sulla aarnipeikonlehti on kasvattanut noin pitkiä lonkeroita! <3
PoistaIhanat muistot! ♥
VastaaPoistaLapsuuden muistot ovat aika ihania.
PoistaYritin etsiä netistä tuon pankin kuvia 70-luvulta, mutta harmikseni en löytänyt. Olisi ollut hauska nähdä, kuinka hyvin muistoni pitävät paikkansa.
Kiitos kivasta jutusta. Sain kälyltä vuosi sitten kolme pistokasta, joista kaksi selvisi. Vuodessa toinen niistä on kasvanut aivan mahdottomasti, ja napsaisin siitä neljä uutta pistokasta, jotka laitoin vesilasiin merileväuutteeseen. Ne voisikin pian tökätä multaan muiden seuraksi. Mukavaa kevään odotusta! PS: kahden ämmän välissä -sanonnalla tarkoitetaan marras-maaliskuun välistä aikaa ;)
VastaaPoista