Näytetään tekstit, joissa on tunniste kastelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kastelu. Näytä kaikki tekstit

perjantai 23. heinäkuuta 2021

Kasteluvinkit

 



Puutarha ratisee kuivuuttaan, 
joten tämä muutaman vuoden takainen postaus on taas enemmän kuin ajankohtainen. 
Voit käydä lukemassa Vaahteramäen kasteluvinkit täältä: 

Vinkkejä kasteluun


♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.




sunnuntai 24. toukokuuta 2020

Helpotusta puutarhanhoitoon

Kaupallinen yhteistyö: Gardena


Oi, miten kesä yllättikään meidät!
Lämpö tuntuu niin hyvältä ihan luissa ja ytimissä
ja puutarhakin heräsi aivan yhtäkkiä eloon.
Kukkia puhkeaa niin maasta kuin monista kauniista puista.
Ja se on aina yhtä suuri ihmetyksen ja ihailun aihe.
Meillä tulppaanit ja kirsikat uskaltautuivat vasta nyt avaamaan nuppujaan.
Vielä alkuviikosta oli niin kylmä, että kaikki tuntui junnaavan paikoillaan.

Lämpö ja viimeaikaiset sateet ovat saaneet myös monet rikkakasvit villiintymään.
Istutusalueilla niille ei ole mikään taikakonstia, 
vain säännöllinen kitkeminen ja maan kattaminen hillitsee niiden kasvua.

Onneksi löytyy myös helpotusta ja tavallaan taikakeinoja näihin pihan siistimishommiin. 
Nurmikon leikkaamisella saa hetkessä siistimpää jälkeä,
mutta sitten on vielä ne nurmikon raja-alueet,
kiven reunukset, terassin reunat ym. joihin ruohonleikkurilla ei ole asiaa.
Vaikka nurmikko olisi kuinka siisti, nämä rehottavat reunukset pilaavat helposti koko näkymän.
Meillä maalla ainakin voikukkakin löytää tiensä jokaiseen pieneen koloonkin
ja keltainen kukka on kuin huutomerkki esimerkiksi kivien reunoilla.

Meillä on ollut vuosia oikein hyvät ja järeät välineet näihin trimmaus- ja raivaushommiin.
Ainut ongelma on ollut se, että välineemme on olleet vähän liiankin järeät pieniin rajausten siistimisiin. 
Polttomoottorikäyttöiset työvälineet ovat todella painavia,
eikä polttoaineen lisääminen ja käyntiin vetäminenkään ole niitä mielipuuhia.
Olin kauan haaveillut sellaisesta minulle sopivasta kevyemmästä trimmeristä,
jonka käyttäminen ei vaatisi sen kummempia esivalmisteluja
eikä ponnistuksia. 
Gardenalla olikin juuri minulle sopiva trimmeri mallistossaan.

Akkukäyttöinen GARDENA PowerCut Li-40/30 -trimmeri tuntui heti jotenkin omalta käyttää.
Keveys ja muotoilu sopivat hyvin naisenkin käteen. 
Mies hieman epäili etukäteen, voiko akkukäyttöinen trimmeri olla tehokas,
mutta se epäily karisi heti ensimmäisellä käyttökerralla.

 Keitaallemme johdattava "laiturin" reunat ovat aina epäsiistit, 
koska terassin reunaan ruohonleikkuri ei ulotu.
Nyt rikkakasvit saivat kyytiä, kun innostuin trimmailemaan pihaa laajemmaltikin.
Tuon metallisen kasvisuojan saa taitettua eteenpäin,
jolloin se suojaa kasveja ja esim. puun runkoa vahingoittumasta.
Terassin reunalla siihen ei ollut tarvetta.


Yksi loistava ominaisuus tässä trimmerissä on tuo akku ylipäätään. 
 Li-ion-akku voidaan ladata missä vaiheessa tahansa ilman muisti-ilmiötä.
Akun päältä voi tarkistaa akun varaustilan led-valoista,
joten ei tarvitse arvuutella, kuinka paljon käyttöaikaa on vielä jäljellä.

 Parasta tässä akussa on kuitenkin se,
että minulla oli tämä akku jo valmiina.
Sillä tähän trimmeriin käy sama akku kuin painepesuriinkin.
Voit lukea painepesurista täältä:

On mahtava, että samaa akkua voi hyödyntää myös muihin 40 V:n Li-Ion-akkutuotteisiin.
Eli hankintahinnassakin voi säästää, kun hankkii ensimmäisen tuotteen akullisena
ja muut tuotteet ilman akkua.
Itse arvostan myös sitä, että latureitakin on vain yksi.
Tavaraa kertyy muutenkin niin paljon, että on helpompi säilyttää ja muistaa,
että sama laturi ja akku käy Gardenan työvälineisiin.
Tämä tekee tuotteista myös ympäristöystävällisempiä.


Taisin aika paljon innostua tästä hommasta.
Ainakin tuo voikukkien hävitys oli mieleinen homma.
Naapurin pellossa ne ovat ihan kauniita,
mutta meidän puutarhasta ne voisivat pysyä pois.




Trimmeri kannattaa puhdistaa käytön jälkeen
ja sen varren saa myös kahteen osaan,
jotta säilytys on helpompaa.


Toinen puutarhanhoitoa helpottava haave, 
minulla on ollut viime talvesta lähtien.
Talvella Espanjan vuokra-asunnon terassilla oli seinään kiinnitettävä letkukela.
Se oli äärimmäisen helppo käyttää ja 
teki terassista siistimmän oloisen.

Meillä on ollut käytössämme Gardenan maassa oleva letkukela jo kohta 20 vuotta.
Ostimme sen jo edelliseen kotiimme
ja olemma asuneet täällä Vaahteramäellä jo 17 vuotta.
Letkukela on palvellut oikein hyvin ja on vieläkin aivan ehjä,
mutta kerran seinäkelaa käytettyäni tajusin sellaisen olevan ihan ehdoton meillekin.
Meillä on kastelusysteemit hyvin hoidossa pihasaunamme terassilla ja kasvihuoneessa
kesävesiputkiston ja vesipistorasiajärjestelmän avulla.
Voit lukea siitä täältä:

Autotallin seinustalla on ulkovesiposti,
jota käytämme autonpesuun ja kasteluun etupihallamme.
Tässä kohtaa käytössä on ollut maassa oleva letkukela, 
johon olemme rullanneet letkun manuaalisesti.
En tiedä olemmeko laiskoja, mutta letkun rullaaminen on aina tuntunut työläältä.
Siksi letku jää harmillisen rumasti aina välillä retkottamaan pitkin maata.
Nyt hommaan toi helpotuksen


Letkukelan asennus oli helppoa.
Seinäkelaan tuli tarvittavat ruuvit ja seinätulpat mukana.

 Valitsimme meille mahdollisimman pitkän letkun,
koska pihamme on suuri ja ulottuvuutta tarvitaan moneen suuntaan. 
Letkukela kääntyy myös sivuille, 
mikä on kätevää säilytyksen vuoksi  ja helpottaa myös käyttöä.

Letku kiinnitetään vesipostiin. 

Ja kun letkua ei tarvita,
ylimääräiset letkunpäät säilyvät hyvin omilla paikoillaan.

 Letkukelan takaosassa on kätevä ripustuspaikka myös erilaisille suuttimille.
Näin niitä ei tarvitse etsiskellä erikseen.


 Letkukelan mukana tuli myös kätevä suutin,
joka on aivan omiaan puutarhan kasteluun.

 Letkuun käy myös autonpesuharja,
joka on pesee hellävaraisesti niin auton, kuin vaikka kasvihuoneen lasitkin.
GARDENA-autonpesusarja sisältää 
GARDENA-pesuharjan, GARDENA 90 -pesuvarren ja GARDENA-shampoon.
Shampoo on kätevässä muodossa tabettina ja on sisällöltään biologisesti hajoavaa.
Shampoo siis asennetaan suoraan varressa olevaan säiliöön ja 
se liukenee veden mukana automaattisesti.
Pesuharjaa voidaan käyttää myös ilman shampoota.

 Tykkään, kun eri toimintojen vaihtaminen käy kätevästi,
eikä vaadi insinööritaitoja eikä monia tarvikkeita.

 Veden määrää ja painetta voi säätää kahvasta tai sulkea se kokonaan.




Kun kastelu- tai pesuhommat on hoidettu, seinään kiinnitettävässä letkukelan loistava ominaisuus takaa sen, ettei letkut jää lojumaan pihaan.
Sillä letkukela hoitaa kelaamisen letkun käyttäjän puolesta. 
Letkusta kevyesti nykäisemällä lukitus vapautuu ja letku kelautuu automaattisesti takaisin.
Eikä letku kelaudu ikinä toispuoleisesti tai kiemuralle,
sillä sisäänrakennettu teräsjousi varmistaa letkun tasaisen ja tehokkaan kelautumisen.
Täytyy tunnustaa ihan hassu juttu,
nauroin nimittäin ihan ääneen, kun ekan kerran päästin letkun kelautumaan itsestään.
Ja oli pakko kokeilla hommaa useamman kerran.
Tämä on tavallaan pieni asia,
mutta juuri ne pienet asiat helpottavat arkea parhaiten.
Ei enää selkä kumarassa kelailuja, 
vaan homma hoituu selkä suorassa,
ilman hiki päässä kelaamista.

Letkukelalla on muuten viiden vuoden takuu,
mikä kertoo tuotteen laadusta.

Nyt autotallin edustakin on siistimmän oloinen eikä 
letkut ikinä loju pitkin maata rumasti eikä niihin ole vaarassa myöskään kompastua.
Vaikka puutarhanhoito ei ole välineurheilua,
nämä helpotusta tuovat välineet tekevät puutarhanhoidosta vielä nautittavampaa.
Hyvällä huolenpidolla niistä on iloa ja apua jopa vuosikymmeniksi,
niin kuin edellisestä letkukelastammekin oli.

Mukavia puutarhahetkiä tähän päivään!

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.





maanantai 6. tammikuuta 2020

Vaahteramäen vuosikymmen osa 5

2018



Vuosikymmenen kahtena viimeisenä kesänä ei tapahtunut kovinkaan paljon uusia muutoksia.
Oli tullut aika nauttia enemmän puutarhasta ja kaikesta jo tehdystä.
Huomasin haahuilevani puutarhassa paljon tekemättä mitään.
Se olikin terapeuttista ja rentouttavaa.
Aina olisi ollut jotain ylläpitotöitä, kitkemistä ja muuta kohennettavaa.
Silti vain haahuilin, nautin ja rauhoituin.

Ja koin, että puutarhalla on paljon annettavaa ihmiselle myös näin.
On tärkeää, että osaa joskus myös olla ja pysähtyä.
Jos aina vain touhuaa, moni kaunis asia jää huomaamatta.





Ja kyllähän me jotain tehtiinkin.
Esimerkiksi Gardena :n kanssa yhteistyönä toteutettu kesävesijärjestelmä 
oli suuri helpotus.
Sen avulla kastelu sujuikin kuumana kesänä näppärästi ja vaivatta.

Voit lukea kesävesijärjestelmästä lisää täältä:


 
 Vaikka kesä 2018 oli kuuma ja kuiva,
juhannuksena oli älyttömän kylmä.
Onneksi oli kasvihuone,
jonne saattoi kattaa juhannusjuhlat suojaan.


Kasvihuoneen ulko- ja sisäpuolella kaikki kasvit viheriöivät kauniisti.
Varsinkin pionit olivat todella upeita.



Heinä- ja elokuussa lämpimiä päiviä riitti.
Se oli mahtavaa.



Pallohortensiat eivät pettäneet sinäkään vuonna.



Omena- ja marjasato oli todella hyvä.




Tässä kohtaa tuntui, että oma värimaailmakin oli löytynyt.
Syysistuksissa näkyy lempisävyjäni harmaata, tummaa purppuraa, vihreää ja valkoista.
Ympärivuotinen yhteistyö Huiskulan kanssa on taannut  kauniit sesonkikukat joka hetkeen.



2019


Kevät 2019 alkoi sen suurempia suunnitelmia puutarhaa kohtaan.
Kesän suunnitelmissa oli kuitenkin talon huoltoon liittyviä asioita.
Katon pesu sekä talon maalaus olivat kesän agenda.
Myös terassit olivat käsittelyä vailla, mutta se jäi kuitenkin tulevaan kevääseen.


Kohensin myös monia istutuksia. 
Jos tätä kesää pitäisi kuvailla yhdellä sanalla, se sana olisi huoltotyöt.
Huoltotöiden valmistumista ei välttämättä heti edes huomaa,
mutta olemassa olevien asioiden huolto on yhtä tärkeää kuin uuden luominenkin.
Puutarha ja omakotitalo vaativat jatkuvaa huoltoa. 
Siksi haave siitä, että elämä olisi pelkkää lepoa,
 kun talo ja puutarha ovat valmiit, on harhaa.
Toki hommia voi jaksottaa, 
eikä hommat ole niin raskaita kuin rakennusvaiheessa.

Omakotitalon ja puutarhan omistaminen pitää olla mielekästä 
ja jollain lailla elämäntapa. 
Itselleni puutarhanhoito on myös harrastus ja rentoutuskeino,
siksi en koskaan laske työtunteja.
Puutarhassa voi kokea lepoa monella lailla. 
Niin kuin tämän postauksen alussa mainitsin,
 myös haahuilu kuuluu asiaan ja niin pitää välillä tehdäkin.
Tasapainon löytyminen taitaa olla tässäkin asiassa se a ja o.


Puutarhan kaikki oleleilu keskittyy nykyään aikalailla keitaallemme.
Grillikin siirtyi muutama vuosi sitten tänne ja sai katoksen suojakseen.
On kiva, kun eri toiminnoille on löytynyt vähitellen oma vakiintunut paikkansa.

Avoterasseissa on se huono puoli, 
että monet kalusteet pitää talven tullen viedä varaston suojiin.
Olisi kiva, jos kaikki tavarat saisivat olla omilla paikollaan aina.
Polyrottinkikalusteet kestävät kyllä jopa pakkasta,
mutta uskon niiden säilyvän paremmassa kunnossa varaston suojissa 
kuin taivasalla.


Luulen, että olen myös löytänyt vahvemmin oman tyylini.
Ne värit joita rakastan ja joiden keskellä rentoudun.
En ole värikäs tyyppi, vaan viihdyn niukan värikartan keskellä.
Osa syynä tähän taitaa olla talomme keltainen väri.
Pidämme siitä edelleen, vaikka se onkin niin erottuva ja räikeäkin.
Valitsimme periaatteessa jo toistamiseen tuon kartanonkeltaisen talomme väriksi maalauksen yhteydessä.
Nyt olisi ollut mahdollisuus vaihtaa väriä.
Koimme, että Vaahteramäen talo kuuluu olla keltainen ja sillä hyvä.
Ehkä laiskuus ja kustannukset vaikuttivat myös hieman asiaan.
Jos olisimme vaihtaneet talon väriä,
olisimme joutuneet maalaamaan sen kahteen kertaan,
nyt riitti yksi kerros maalia.
Työtunteja olisi tullut myös tuplat.





Kasvimaalla oli yksi pieni uudistus,
tein yhden lavankauluksen lisää.
Uuteen penkkiin muuttivat kurpitsat.


´Pohjantähti`-köynnösruusu kukki valtoimenaan ja
oli vihdoin toipunut ennalleen vuoden 2016 koettelemuksista.


Liljameri kukki upeasti myös tänä kesänä
ja oli laajentunut entisestään.



Laatokan Helmi -luumupuu aivan notkui sadosta ensimmäisen kerran.
Uutisissa kerrottiin, että luumusato oli  harvinaisen hyvä koko maassa.
Myös marjakasvit tuottivat satoa mahtavasti.
Omenasato jäi sen sijaan vähäisemmäksi.

Näin taisimme tulla vuosikymmenen loppuun.
Toki muistamme tämän vuosikymmenen lopun
erityisen lämpimänä.
Huoli ilmastonmuutoksesta kasvaa ja luulen,
että mietin itsekin näin uuden vuosikymmenen kynnyksellä valintojani vielä tarkemmin.
On tärkeää,
 että myös tulevat sukupolvet saavat nauttia onnellisista vuosikymmenistä
omien puutarhojensa parissa ja luonnossa.
Odotan myös mielenkiinnolla, mitä uusi vuosikymmen tuo tullessaan.
Siitä on tulossa varmasti osin haikeakin.
Kuluneella vuosikymmenellä lapset kasvoivat alakoululaisista aikuisiksi.
Tulevan vuosikymmenen aikana lapset muuttavat pois kotoa
ja jo nyt mietityttää, jääkö Vaahteramäki meille kahdelle
jossain vaiheessa liian suureksi.
En kuitenkaan vielä suostu miettimään ja murehtimaan sitä.
Aika sen näyttää, mitä elämä tuo eteen.
Uskon kuitenkin, että vihreys, kasvit ja puutarha pysyvät aina matkassa mukana.
Ja puutarhanhoito pitää sekä kropan että mielen virkeänä.

Näiden muistelojen jälkeen miettii tulevaa kevättä vielä suuremmalla innolla.
Mitähän sitä laittaisi kasvimaalle ja kasvihuoneeseen tulevana kesänä...
ja mitkä kesäkukat olisivat niitä kauneimpia....
Yksi on ainakin varmaa, valkoiset kukat pysyvät suosikkeinani.


Kiitos, että jaksoitte tänne saakka!
Itselle oli tietysti antoisaa muistella menneitä,
mutta oli ihana että aihe kiinnosti teitäkin.

Jos et ehtinyt mukaan tähän maratonpostaussarjaan,


 ♥


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.



torstai 1. elokuuta 2019

Lempisävyjä

 keijunkukka 
Heuchera ´Silver Scrolls´
ヒューケラ

Nyt alkaa olla lempiaikani ja lempisävyjen aika puutarhassa. 
Erilaisten hortensioiden vaaleat sävyt, 
yhdessä keijunkukkien ja monien tummien kasvien kanssa
ovat juuri sitä mistä tykkään eniten. 
Vuosi vuodelta huomaan pitäväni enemmän lehtisävyistä ja valkoisista kukista,
kuin esimerkiksi kukkapenkkien räiskyvästä väriloistosta.
Tässä sitä huomaa omien mieltymyksien muutoksen.
Ei ole aikaakaan, kun ruusut ja kurjenpolvien ja 
muiden pastellisävyisten perennojen kukinta oli 
se eniten mieleisin juttu puutarhassa. 

 keijunkukka
Heuchera micrantha ´Dale`s Strain`
ヒューケラ

  pikkusyreenihortensia ´Bobo`
Hydrangea paniculata ´Bobo`
 ノリウツギ

 ´Bobo`t eivät ole vielä ihan täydessä loistossaan,
mutta ihan kohta kaikki kukinnot ovat apposen auki.
Pidän valtavasti tästä ´Bobo´n pyöreästä ja kompaktista kasvutavasta.

keijunkukka
Heuchera Hybr. ´Chocolate Ruffles`
 ヒューケラ

  kuutamohortensia
Hydrangea paniculata ´Praecox`
ノリウツギ

Kuutamohortensiasta voit lukea lisää täältä:

  purppuraheisiangervo 
Physocarpus opulifolius ´Diabolo`
フィソカルプス・オプリフォリウス‘ディアボロ’ 


  kääpiöhopeakuusi (rungollinen) 
Picea punges ´Nana`
 コロラドトウヒ´ナナ' 

purppurakeijunkukka 
Heuchera micrantha ´Palace Purple`
  • ヒューケラ ミクランサパレスパープル
  •    

    Kasvihuoneessakin on taas mukava olla, 
    kun säät ovat viilenneet.
    Heinäkuun helteillä siellä käväisi yleensä vain avaamassa ovia 
    ja hoitelemassa kasveja.
    Eilen oli ihana jäädä nyppimään varkaita tomaateista 
    ja istuskella rauhassa nauttien kasvihuoneen tunnelmasta.

     syyshortensia
    Hydrangea paniculata ´Jane`, ´Little Lime`  
    ノリウツギ
     ´Little Lime`  raottelee vasta hieman nuppujaan. 
    Kukat ovat himpun limen sävyiset,
    ja punertuvat kauniisti syksyn myötä.

    Voit lukea lisää tästä ihastuttavasta 
    ja kompaktista ´Little Lime`:stä täältä:


     syyskimikki
     Actaea simplex ´Atropurpurea`
    シミシフーガ 'アトロパープレア'

    Vaikka pidinkin helteistä,
    niin nyt jaksaa taas paremmin puuhailla puutarhassa.
    Olen jo osittain aloittanut työt,
    ja osittain jatkan lomaa vielä tämän viikon. 
    Meillä on täällä kotona monta pientä "remppa"hommaa meneillään
    ja siksi olen aika vähän postaillut mitään yleiskuvia puutarhasta.
    Tuntuu, että aina on jokin henkilönostin, työkaluja, telineitä 
    tai terasseilta nosteltuja puutarhakalusteita jossain väärässä paikassa. 
    Mutta on myös ihana saada hommia tehtyä ja 
    pidettyä kodista huolta. 
    Laitoin itselleni myös heinäkuun etapiksi monelle puutarhan huoltohommalle.
    Monta hommaa on vielä kuitenkin kesken,
    mutta onneksi monta hommaa on myös tullut tehtyä.
    Viime päivinä on ollut myös pakko alkaa kastelemaan muutamia monivuotisia kasveja.
    Yleensä ne pärjäävät omillaan, 
    mutta tämä kesä on ollut poikkeus. 
    Meillä on satanut todella vähän. 
    Tässä meidän kohdalla on satanut noin 30 mm kesä-heinäkuun aikana yhteensä.
    Muutamat Lahden sateetkaan, eivät ole tähän meidän kohdille osuneet.
    Myös viime kesän kuivuus vaikuttaa varmasti vieläkin taustalla.
    Eli kasteluunkin on tarvinnut antaa aikaa enemmän kuin yleensä.

    Olen kuitenkin nauttinut todella paljon kotona ja puutarhassa touhuamisesta.
    Eilenkin tuntui että ihan ajantaju meni, kun hommaa oli niin paljon.
    Se on ihan parasta, kun saa uppoutua puutarhahommiin täysillä. 

    Mukavaa torstaita ja elokuun alkua!
    Elokuu on vielä ihan täysin kesäkuukausi,
    eli nautitaan täysillä vaikka arki alkaisikin. 
    Tunnelmalliset illatkin ovat täällä!

    ♥
    Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
    facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
    sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.