Kysy mitä vain puutarhasta,
pohditaan yhdessä
pohditaan yhdessä
Kiitos taas kerran hyvistä kuukauden kysymyksistä!
Ja muistakaa, että toivon kysymysten herättävän myös keskustelua.
Kertokaa omia kokemuksia ja vinkkejä aiheista.
Näin saamme jaettua puutarhatietoutta toisillemme.
valkoinen kesäpikkusydän
Dicentra formosa ´Alba`
ディケントラフォルモーサ
Kivisen Vilman kysyy:
Pari kysymystä tulee mieleen näin mökkipihan puutarharoinnin alkajaisiksi: huomasin pikkusydämen alkujen nostavan taas mullasta päätään. Näin oli myös viime vuonna, mutta kesän edetessä niiden kasvu oli niukkaa. Olin tosin edellisenä syksynä siirtänyt sen sille sopimattomasta rinteestä tasaiselle maalle. Aluksi se tekikin noita uusia alkuja, mutta siihen se tyssäsi. Sitten toinen kysymys: pitäisikö ketoneilikkapuskia jakaa? Minulla ollut ne muutaman vuoden ja kasvaa nyt sellaisina tuppaina. Kiva, kun pidät tätä kysymyspalstaa!
Pikkusydämet ovat herkkiä ja hentoja kasveja. Ne tarvitsevat kuohkeaa, multavaa ja tuoretta kasuvalustaa. Hyvässä kasvualustassa ne pärjäävät myös auringossa, vaikka paras paikka niille onkin lievässä varjossa. Eli kuivuus ja laiha maa voi hidastuttaa niiden kasvua. Pikkusydämet pitävät myös kasvurauhasta. Eli siirtämisen jälkeen ne voivat olla aika niukkakasvuisia ja heikkoja. Anna siis niiden kasvaa rauhassa ja kyllä ne siitä sitten aikanaan tuuhettuvat ja leviävät. Jos maa on kuivaa, voit toki parantaa sitä esim. kompostilla ja kastella niitä pitkinä pouta-aikoina. Myöhemmin ne pärjäävät kyllä aikalailla omillaan.
Ketoneilikkaa voi jakaa. Sitä lisätään useimmiten siemenistä, mutta myös jakaminen onnistuu. Ja se siementää myös itse ahkerasti ja leviää näin välillä vähän liiankin vallattomasti. Mutta siemenestä levinneitä ketoneilikoita sekä emokasvista levinnyttä kasvia on kiva jakaa ystäville ja puutarhatutuille. Olen itsekin saanut meillä kasvavan ketoneilikan naapurin jakotaimista.
pensasmustikka
Vaccinium angustifolium ´North Blue`
スノキ ブルーベリー
Oravanpesän Kati kysyy:
Suunnitelmissa olisi pensasmustikoiden hankinta ja istutus. Kysyisinkin niihin liittyen, osaatko suositella parhaimman makuisen/makuiset pensasmustikan/mustikoita? Bonus tietty olisi, jos olisi kooltaan aika kompakti, koska siirtolapuutarha. :)
Minusta makein ja paras pensasmustikkalajike on Arto, mutta se ei kyllä ole pieni eikä kompakti. Vaan pikemminkin suuri ja voimakaskasvuinen. Tulee aikalailla mustaherukan kokoiseksi kasvaessaan eli noin 100-150 cm korkeaksi.
Hyviä pienempiä ja kompaktimpia mustikkapensaita ovat ´North Country` (korkeus n. 60 cm) ja ´North Blue` (korkeus n. 60-80 cm). Näistä ´North Country` on makeampi ja sen maku on aikalailla metsämustikan kaltainen. Itselläni kasvaa tuota ´North Blue`ta. Nekin ovat hyviä syömämarjoja.
Jos haluat lukea enemmän pensasmustikan istutuksesta ja hoidosta, seuraavasta linkistä löytyy postaus viime syksyltä: Pensasmustikan istutus
Katja kysyy:
Ihanan aurinkoisia kuvia. Kuinka paljon ruusuille uskaltaa laittaa tuhkaa? Viitaten tuohon että tukahdutit kurtturuusua runsaalla tuhkalla.
Hyvä nyrkkisääntö tuhkankäytölle on laittaa sitä ämpärillinen aarille. Pistin noille kurtturuusuille ämpärillisen per pensas. Joten luulisi tukahtuvan. ;)
Kivisen Vilma kysyy:
Katja kysyi tuhkan käytöstä. Meillä mökillä tulee tuhkaa paljon. Minulla ei marjapensaita ole. Olen lukenut, että niille voisi sitä laittaa. Haluaisin hyödyntää tuhkaa enemmän. Käykö se esim. perennoille tai lipstikalle?
Tuhkaa voi käyttää kaikille niille kasveille, jotka ovat kalkinsuosioita. Hyötykasvien kanssa kannattaa olla tarkempana. Itse käytän hyötykasveista vain omenapuille ja marjapensaille tuhkaa, muuten hyödynnän tuhkaa lähinnä koristekasveille. Näin varmistun, ettei hyötykasvien kasvualustaan pääse vaan mitään raskasmetalleja. Jos polttaa vain hyvälaatuista puuta eikä sytytä muulla kuin tuohella, tuhkaa uskaltaa paremmin käyttää myös hyötykasveille. Meillä sytytetään myös pahvilla ja joskus jopa paperilla, siksi olen pelannut varman päälle. Kasvimaalla käytän kaupan kalkkia.
Tuhkan käytöstä puutarhassa olen kirjoitellut enemmän täällä: Maanparannusta takasta
Tätä olenkin jo odotellut :) Teen kasvimaata autotallin seinustalle, jossa maa viettää poispäin rakennuksesta selvästi. Ensimmäisen kolmen metrin matkalla viettoa tulee 5-10cm metrillä ja sen jälkeen metrin korkuinen jyrkkä luiska. Mikä olisi paras pintamateriaali kasvimaan käytäville vai onko sillä mitään merkitystä näin viettävällä alueella? Mikään materiaali tuskin valuu edes kaatosateessa naapuritontille, sillä kasvilavat pysäyttävät osan ja tonttien rajoille aivan aidan viereen on tulossa kapea, rajattu istutusallas. Kivituhka tai hiekka ovat olleet mielessäni ensimmäisinä vaihtoehtoina, mutta olen avoin uusillekin ehdotuksille. Onko suosituksia siitä, mitä kannattaa ja mitä ei kannata laittaa seinustoille? Nyt seinän vieressä on kuivuuttaan pölisevää multaa ja loppualue sammaleista nurmikkoa.
Ensinnäkin tulee mieleen, että seinien lähelle kannattaa yleisestikin ottaen laittaa aina läpäiseviä materiaaleja. Kaikki kiviaineshan on läpäisevää. Itse ihailen juuri tuollaisilla käytävillä 4-8 mm singeliä/someroa. Siinä ei ole seassa ollenkaan nollaa eli hienoa hiekkaa, joten rikkakasvitkaan eivät kasva siemenestä siihen niin helposti. Se on helppo haravoida ja pitää siistinä. Ainut huono puoli siinä on, ettei se tavallaan asetu ja esim. kottikärryjen työntäminen ei ole niin helppoa kuin kivituhkalla tai muulla kovemmalla maaperällä. Uskoisin sen myös pysyvän kaltevassakin maassa, jos sitä on tarpeeksi paksusti. Todella jyrkässä rinteessä voi rankkasateen aikana tietenkin tulla valumia. Kysymyksesi yläpuolla olevan singelin olen kuvannut viime kesän Asuntomessuilla.
Eli nyt on taas kommenttiboxi vapaasti teidän käytössänne. Kaikki vinkit ja kokemukset rohkeasti kehiin, sillä puutarhavinkkejä ei voi olla koskaan liikaa.
Edellisten kuukausien kysymykset ja vastaukset löydät seuraavista linkeistä:
♥
Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös
facebookissa, instagramissa, Pinterestissä, liittymällä lukijaksi,
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.
