Vaahteramäen kukkivat puut: omenapuu

omenapuu

Malus domestica

Omenapuun kukkiessa vietetään monessa perheessä juhlia

ja lapsilla alkaa kesäloma pitkän kouluvuoden jälkeen.

Kesä on alussa ja kaikki ihanuus on edessäpäin.

Omenapuun kukat palauttavat mieleen sen tunteen, 

joka itselläkin oli lapsena kesäloman alkaessa. 

Kesäloma tuntui äärettömän pitkältä ja syksy tuntui olevan valovuosien päässä.

Näin aikuisena aika tuntuu nopeutuvan,

 vaikka käytössämme on samat vuorokauden tunnit kuin lapsenakin.

Omenankukkien aikaan haluaisi pysyähtyä hetkeksi vain ihastelemaan tätä kauneutta

 ja kevään vaaleaa vihreyttä, joka tummuu kesän edetessä.

Nämä kevään ainutlaatuiset hetket ovat äkkiä ohitse,

mutta pysähtymällä ne jäävät sielun sopukoihin kauniiksi muistoiksi.

Omenapuut eivät paljon esittelyjä kaipaa,

ne kuuluvat oikeastaan jokaiseen puutarhaan

ja niistä nautitaan tuli satoa tai ei.

Kauneimmillaan omenapuut ovat näin keväisin vanhoilla asuinalueilla, 

joiden puutarhat ovat valkoisen kukkapilven täyttämät.

Jos on mahdollisuus, 

kannattaa tehdä kävelyretki johonkin kaupungin vanhimmalle alueelle

ja ihastella valkoista kauneutta. 

Jaan tähän päivään muutaman kauniin runon,jotka sopivat vaikka onnittelukorttiin.Runoissa on viisautta myös meille jokaiselle,vaikka omat valmistumiset tai kevätjuhlat olisivat jo kaukana takanapäin.
Haluaisin myös muistuttaa kaikille nuorille ja miksei meille vanhemmillekin,että meillä jokaisella on oma polkumme.Vaikka et porhaltaisikaan moottoritietä pitkin kohti seuraavaa etappia, niin kuin yleisesti ajatellaan olevan tapana, et välttämättä ole hukassa.Jokaisesta päivästä oppii jotakin arvokasta tulevaisuutta varten.Ja jokaisella meillä on oma tiemme,jota kulkemalla ja elämällä meistä kasvaa juuri omia arvokkaita itsejämme.Jokaisella meillä on jotain ainutlaatuista annettavaa sekä muille ihmisille että työelämälle.Älä koskaan väheksy omaa polkuasi,sillä juuri niillä omilla mutkilla ja eksymisillä voi olla suurin merkitys kasvussasi.




 ***

Ihmiselle on annettu järki ja tunne,jotta hän käyttäisi niitä molempia rinnakkain,ristiin rastiin.Vangitsematta niitä omiin karsinoihinsa.Kummankaan käytössä kulumista pelkäämättä.Sydän järkeilee tavalla,josta järki ei tiedä mitään.Joskus vain järki voi avata sydämen solmut.– Tommy Tabermann –

 ***

Älä kysy itseltäsi, mitä maailma tarvitsee. Kysy itseltäsi, mikä saa sinut eläväksi. Lähde sitten tekemään sitä. Maailma tarvitsee ihmisiä, jotka ovat alkaneet elää. – Howard Thurman –
 ***
Kun yhden oven hän sulkee,uusi on edessä.Mukana matkalla kulkeeeletty elämä.Täyttyköön unelmasi,taivas on avoinna.Kaikella kaipaamallasion oma aikansa.– Anna-Mari Kaskinen –

 ***

Paljon onnea ja menestystä kaikille valmistuneille!
Sekä ihanaa kesälomaa kaikille lapsille ja opiskelijoille!

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Vaahteramäen kukkivat puut: suklaakirsikka

 

  suklaakirsikka

Prunus cearasus ´Chokoladnaja`

スミミザクラ

Suklaakirsikka on hurmaava pikkupuu,

joka peittyy uskollisesti valkoiseen kukkapilveen joka vuosi.

Suklaakirsikkaa on saatavilla myös pensaana,

mutta Vaahteramäellä se kasvaa puuna.

Kirsikat ovat hyvänmakuisia,

mutta eivät ihan niin makeita kuin nimestä voisi päätellä.

Me herkuttelemme niillä aina tuoreeltaan

ja ne onkin helppo kerätä puun kohtuullisen koon vuoksi.

Suklaakirsikka onkin loistava kasvivaihtoehto pieneenkin puutarhaan.

Nyt kukat ovat varisseet tältä keväältä 

ja puu on kauniin vihreä.

Loppukesästä nautimme taas sadosta sekä

 myöhemmin syksyllä upeasta ruskaväristä.

Vaikka kukinta-aika on lyhyt,

puusta on paljon iloa koko vuoden ajan. 

Jos haluat lukea enemmän suklaakirsikasta,

olen kirjoittanut siitä tarkemmin täällä:

Suklaakirsikka

Oikein hyvää alkanutta kesäkuuta!

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Vaahteramäen kukkivat puut: kirsikka

 

kärperön kirsikka

Prunus cerasus

さくら

Kun hanamista puhutaan oikein kirjaimellisesti, 

silloin yleensä tarkoitetaan kirsikankukkien katselujuhlaa. 

Hanamia voi toki viettää katsellen kaikenlaisia kukkiva puita,

esimerkiksi meillä Suomessa omenapuita.

Nyt on kuitenkin ollut syytä Hanamiin myös kirsikoiden kukinnan vuoksi.

Keitaamme keskipisteenä on upea kärperön kirsikka,

joka jaksaa ilahduttaa meitä ihmisiä sekä pölyttäjiä vuodesta toiseen.

Valkoinen kukkapilvi on uskomattoman runsas 

ja sen äärelle tekisi mieli melkein leiriytyä.

Kukinta kestää viikosta kahteen, säistä riippuen.

Helteet tai sateet nopeuttavat kukkien lakastumista.

Vielä kirsikka on upean valkoinen, 

mutta keitaan terassi alkaa olla myös vähän valkopilkullinen, 

kun kukkien terälehdet ovat tippuneet siihen.

Sekin on kaunista.

Juuri tämä ohikiitävä kauneus tekee tästä kirsikan kukinnasta erityistäkin erityisemmän. 

Sitä odotetaan kiihkeästi ja 

se on tärkeä kevään merkki koko meidän perheelle.

   

   

  Kirsikkapuumme tarinaa voi käydä lukemassa useammasta eri postauksesta:

Huumaava hanami

Vaahteramäen hanami 2020

6 kuvaa toukokuusta

Keidas sävy sävyyn

Postauksissa näkyy myös selkeämmin puu kokonaisuudessaan.

Iloa päivääsi!

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Vaahteramäen kukkivat puut: ´Laatokan Helmi`

 

keltaluumu ´Laatokan Helmi`

Prunus domestica ´Onega` 

プルーン

Ihastuttava ja todella satoisa keltaluumu ´Laatokan Helmi` 

kukkii puutarhamme paraatipaikalla keitaan kupeessa.

Se on kasvanut aika vauhdilla ja sopii siksi hyvin uuteen puutarhaan. 

´Laatokan Helmestä` saa nopeasti kauniin kukkivan puun 

ja runsaan sadon jopa muutaman vuoden päästä istutuksesta.

Ja luumut ovat täydellisiä. Niin makeita, että niihin tulee aina ihan himo.

Olen kirjoitellut ´Laatokan Helmestä` enemmän näistä postauksissa:

Laatokan Helmi

Herkkuluumu ´Laatokan Helmi`

Keltaluumu ´Laatokan Helmi`

Kahdessa jälkimäisessä postauksessa näette millainen sen luumu on.

Olisi kiva kuulla myös teidän kokemuksianne ´Laatokan Helmestä`.

Kauneutta päivääsi! 

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Tämän vuoden hanami

 kärperön kirsikka

Prunus cerasus

さくら 桜 

Tämän vuoden hanami koristi keidastamme vain ohikiitävän hetken.

Emme oikeastaan ehtineet juhlimaan sitä ollenkaan. 

Toki ihailimme kaunista, valkoista kukkapilveä useaan kertaan.

Sateiden vuoksi kukinta ei päässyt ihan valloilleen,

eikä sopivaa juhlahetkeä oikein koittanut.

Onneksi säät eivät haitanneet pölyttäjiä. 

Puusta kuului valtava surina, kun pölyttäjät pitivät omia hanamijuhliaan.

Näiden pienten ahkeroijien ansiosta voimme pitää 

ehkä kunnon kunnon kirsikkajuhlat loppukesästä.

Kaunista alkanutta viikkoa ja 

ihania muita kukkajuhlia!

  ♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, 

 sekä blogit.fi:n  kautta.

Keltaluumu kukkii valkoisenaan

 

keltaluumu ´Laatokan Helmi`

Prunus domestica ´Onega` 

プルーン

Nyt on se aika vuodesta, kun melkein joka päivä olisi jonkun eri juhlan aika. 

Ajankohtaisia olisivat kirsikkajuhla, luumupuun juhla, omenankukkien juhla... 

On myös se aika vuodesta, kun kaikki postaukset tulevat hieman jälkijunassa.

Luumupuun paras kukinta sijoittui viime viikolle. 

Nyt maassa on kaunis valkoinen matto, kun kukkien terälehdet ovat varisseet maahan.

Tämäkin hetki on kaunis. 

Jos haluat lukea enemmän keltaluumupuusta ja sen kasvatuksesta ja hoidosta,

löydät postauksia seuraavista linkeistä:

Herkkuluumu ´Laatokan Helmi`

Laatokan Helmi

Keltaluumu ´Laatokan Helmi`

Alkoikin tehdä ihan valtavasti mieli luumuja,

kun katsoi noita syksyisiä postauksia, joissa on kuvia sadosta.

Nämä keltaluumut ovat ihan parhaita. Niin makeita ja herkullisia. 

  ♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, 

 sekä blogit.fi:n  kautta.

6 kuvaa toukokuusta

kärperön kirsikka

Prunus cerasus

さくら

Sain Oravankesäpesän Katilta ihanan haasteen muistella toukokuuta kuudella kuvalla. 

Otin haasteen enemmän kuin mielelläni vastaan, sillä odotan kevättä todella paljon.

 Näitä kuvia katsellessa unohtui talvi ja lumikinokset aika tehokkaasti. 

Yläkuvan kirsikkapuun kukinta keitaalla on kevään yksi tähtihetkistä.

Pidämme oikeastaan joka vuosi Hanami-juhlat, 

paitsi viime keväänä taisimme ihailla puuta vain miehen kanssa kahden.

tarhakylmänkukka

Pulsatilla vulgaris

Valkoinen tarhakylmänkukka on pari vuotta vanha hankinta.

Se on yksi kauneimmista kukista, joita tiedän.

Huomaan muutenkin,

 että monen lempikasvini kukinta sijoittuu juuri kevääseen.

 tarhaomenapuu

Malus domestica

セイヨウリンゴ

Omenapuiden kukinta on myös oma tähtihetkensä,

suomalainen hanami, jota pitäisi ehdottomasti juhlia joka vuosi. 

koivu

Betula

カバノキ

Tämä kuva saa varmasti monen koivuallergisen voimaan pahoin,

mutta itselleni koivujen hiirenkorvat ja 

lehtien puhkeaminen keväällä on hieno hetki.

Tekisi mieli parkkeerata tuolin kanssa koivujen alle, 

ettei vaan missaisi tätä hienoa kevään hetkeä. 

Ja ymmärrän kyllä allergisia. Meillä on kotona myös koivuallergisia ja 

tiedän, kuinka elämä on hankalaa tuohon aikaan vuodesta. 

Itse tykkään eläimistä, mutta olen kovin allerginen niille. 

Siksi tunnen myötätuntoa kaikille siitepölyallergisille. 

 valkonarsissi / runoilijannarsissi ´Actaea`

Narcissus poeticus ´Actaea`

クチベニズイセン 

Runoilijannarsissi on ehdoton narsissi suosikkini.

Upeita ja kerrottuja narsisseja on paljon, 

mutta tämän kaunottaren yksinkertaisuus on vertaansa vailla. 

Näiden keväisten tunnelmien myötä haluan toivottaa teille 

hyvää tulevaa viikonloppua!

Ja haluaisiko Päivänpesän elämää -blogin Katja ottaa tämän haasteen vastaan 

ja julkaista omat kuusi kuvaa toukokuusta?

 ♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, 

 sekä blogit.fi:n  kautta.

Uusi viikko

 

 daalia 

Dahlia ´Cafe au Lait`

カフェオレダリア

Taas on uuden viikon alku ja 

elokuu on hurahtanut jotenkin ihan älyttömän nopeasti loppupuolelle.

Viikonloppuna keräilin vielä karviaisia ja keittelin niitä mehuiksi.

Tänä vuonna marjasato oli todella hyvä, vaikka kesä olikin kuiva.

Marjapensaat kasvavat tonttimme alatantereella, 

jossa on paksusti multaa ja vesikin taitaa valua täältä mäeltä sinne hyvin. 

En koskaan kastele marjapensaita, 

mutta silti niille tuntuu riittävän kosteutta tarpeeksi. 

Karviaisia tuli ennätysmäärä. 

Kahdesta pensaasta satoa kertyi yhteensä neljä ämpärillistä.

Herukoitakin tuli kiitettävät kuusi ämpärillistä. 

Osan marjoista annoin vanhemmilleni poimittavaksi.

On kiva, että marjoja tulee runsaasti ja pensaita on kunnolla kasvamassa, 

mutta määräänsä enempää niitä ei kuitenkaan tarvitse.

Minulla oli varmasti mielessäni mummolani, kun istututin marjapensaita. 

Siellä marjapensaita kasvoi pitkissä riveissä ja niiden kerääminen oli oikea opearaatio. 

Myöhemmin olen ymmärtänyt, että kaikkea ei tarvita ylenmäärin. 

Mielekkyys säilyy, kun satoa tulee sopivasti.

Onneksi vanhempani keräävät mielellään itselleen marjoja ja 

saan jaettua sekä iloa että työmäärää heidän kanssaan. 

Sunnuntaina satoi vähän väliä, joten nautiskelin sisähommista. 

Kaivoin ompelukoneenkin pitkästä aikaa esille. 

En ommellut mitään sen erikoisempaa kuin pöytäliinan käänteitä 

ja lyhensin itselleni yhden mekon. 

Oli kuitenkin mukava puuhailla välillä jotain ihan muuta. 

En pidä erityisemmin syksystä, 

mutta onhan se välillä mukavaa, 

kun voi hautautua rauhassa sisälle kotiin ja puuhailla kaikkea,

 mihin kesällä ei ole ollut aikaa. 

Puutarhurikin kaipaa välillä jotain ihan muuta,

vaikka rakastaakin puutarhassa kuopsuttamista. 

Tämä ihana ´Cafe au Lait`-daalia ilahduttaa 

uskomattoman upeilla kukillaan keitaan terassilla. 

Istutin sen juurakot keväällä suoraan suureen ruukkuun, ilman esikasvatusta.

Tämä kesä on kuitenkin ollut todella otollinen daalioille ja 

ne ovat kukkineet mahtavan runsaasti ja aikaisin. 

Joskus niiden pääkukinta sijoittuu vasta syyskuulle. 

Nämä juurakot ovat jo useamman vuoden vanhoja ja 

olen talvettanut ne autotallissa.

Jos haluat lukea enemmän daalioiden talvetuksesta, 

löydät postauksen aiheesta täältä:

Daalioiden talvetus

Tällä viikolla on luvassa kiireinen työviikkko

ja voisin alkaa myös omenoiden säilöntäpuuhiin.

Meillä omenoita tulee ihan kiitettävästi, vaikka heinäkuussa tuntui,

 että kaikki omenat tippuvat pieninä raakileina kuivuuden takia maahan. 

Jotain sinne vielä jäi, koska nyt tuntuu, että omenapuut notkuvat sadosta. 

Ehkä raakileiden tippuminen oli vain luonnollista harvennusta,

jotta jäljelle jääneet saavat enemmän ravinteita ja kasvavat isoiksi. 

Mitä sinne kuuluu?

Joko siellä on kaikki säilömiset hoidettu?

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 

sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.