Kuukauden puutarhakuva

elokuu
August
八月

Elokuu oli kesän kaunein ja lämpimin kuukausi.

Se toi meille kaivatun lämmön ja 

antoi ihanaa satoa kirsikoiden, viinimarjojen

ja kasvimaan aarteiden myötä.

Kiitollisin mielin on mukava aloittaa syyskuu huomenna.

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissa, Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, sekä blogipolun tai bloglovinin kautta.

Mikä tekee kasvista lempparin?

kaunopunahattu

Echinacea purpurea

 ムラサキバレンギク

Tänä kesänä lempisävyjäni ovat (aina niin ihanan) valkoisen lisäksi;

lime, purppura ja hopea.

Puutarhamaailmassakin tuntuu tapahtuvan samoja ilmiöitä kuin muussakin muodissa.

Yhtäkkiä tuntuu, että kaikki tykkäävät samoista jutuista.

En tiedä tarjoillaanko lehdissä ja maailmalla esimerkiksi jotain kasveja enemmän,

 vai kertovatko

suuret puutarhasuunnittelijagurut kasvien olevan juuri niitä oikeita 

ja sitten huomaamme tykkäävämme niistä. 

Vai voiko kukaan sanoa, ettei tällä hetkellä niin välitä keijunkukista ja kaunopunahatuista?

No, aivopesun tuotosta tai ei,

 niin keijunkukat, hortensiat, heinät, kaunopunahatut, hopeamaruna ja japaninverivaahtera 

ovat tällä hetkellä lempikasvieni listan kärkipäässä.

Keväällä listan voittajiksi varmasti selviytyvät taas ihan eri kasvit. 

Veikkaan, että listalta löytyvät ainakin jokin kirsikkalajike ja sipulikukkia.

Tätä istutusta hieman muokkailin kesäkuussa.

Jaloruusut eivät pärjänneet kilpailussa pikkutalviota vastaan. 

Niinpä pienen järkkäilyn tuloksena penkkiin muutti 

´Little Lime`syyshortensiaa, kaunopunahattua ja hopeamarunaa.

Purppurakeijunkukka, syyshortensia, taustana olevat pallotuijat sekä 

valkoinen verikurjenpolvi saivat jäädä.

Hopeamarunan tilalle kävisi paremmin nukkapähkämö, selkeämmän lehtensä vuoksi.

Mutta kun into oli kova ja vauhtia ei voinut pysäyttää, 

siirsin hopamarunaa toisesta istutuksesta tähän. 

Ehkä olisi kannattanut malttaa seurata alkuperäistä visiota.

Nyt pientä silppua on liikaa.

Ainakin nyt kun keijunkukatkin kukkivat.

Kesäkuussa ei näyttänyt noin silpulta

Takana pilkottaa syyshortensia (Hydrangea paniculata ´Grandiflora` ,  ノリウツギ),

etualalla on hopeamaruna (Artemisia ludoviciana, ヨモギ属) 

yhdessä purppurakeijunkukan (Heuchera micrantha) kanssa.

syyshortensia

Hydrangea paniculata ´Jane`Little Lime 

 ノリウツギ（糊空木)

kaunopunahattu

Echinacea purpurea 

ムラサキバレンギク

Mitkä ovat sinun lempikasvejasi juuri nyt?

japaninverivaahtera

Acer palmatum ´Atropurpureum`

イロハモミジ

Mukavaa viikonloppua!


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissa, Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, sekä blogipolun tai bloglovinin kautta.

Kuukauden kukkanen

elokuu
August
八月

pallohortensia

Hydrangea arborescens ´Annabelle` 

アメリカノリノキ アナベル

Elokuun kuukauden kukkanen on yksi ehdottomista lempikasveistani.

Pallohortensia on niin kaunis,

 että henki salpautuu.

Siksi Vaahteramäellä niitä kasvaa paljon ja viidessä eri istutuksessa.

Eikä sekään ole yhtään liikaa. 

Yleensä pallohortensian kukinta alkaa jo heinäkuussa ja kestää pitkään syksyyn.

Tänä sateisena kesänä, nuput pysyivät elokuun melkein puoleen väliin pieninä ja tiukasti kiinni.

Nyt pitkä odotus on palkittu ruhtinaallisesti.

Suurimmat kukat ovat pääni kokoisia.

Leikkaan kaikki edellisen vuoden versot alas keväällä, 

kun pallohortensia ei ole aloittanut vielä kasvuaan.

Näin ne kukkivat erittäin runsaasti joka vuosi.

Pallohortensiat ovat myös kestäviä maljakossa.

Vähän kuunliljan lehtiä ympärille, 

ja yhdestäkin kukinnosta saa näyttävän kimpun.

Where flowers bloom

so does hope.

~Lady Bird Johnson~

Vastustamaton tuoksu

tähkälaventeli

Lavandula angustifolia

ラベンダー

Tunnetteko tuoksun sinne ruudun taakse?

Se on huumaava ja samalla niin raikas.

Nämä laventelit ovat talvehtineet Vaahteramäen kiven kolossa jo 5 vuotta.

Ostin ne puutarhamyymälän yrttiosastolta, kukkimattomina.

Ne kasvavat melkein hiekassa ja paikka on tuulinen sekä paahtava.

Joskus olen peittänyt niitä hieman havuilla lumettomana talvena,

mutta muuten ne ovat oikeastaan olleet aivan oman onnensa nojassa.

Aikaisemmin minulla oli myös kasvimaan edusta täynnä laventeleja.

Mutta ne eivät talvehtineet kuin muutaman vuoden. 

Lumeton toissatalvi oli niille sitten kohtalokas.
Myöskään tupsulaventeleita (Lavandula stoechas) en ole saanut selviämään talven yli.
Mutta ne ovat ihania kesäkukkia.

Olen tehnyt laventeleista vain tuoksupusseja ja kerännyt niitä maljakkoon.

Mutta niiden käyttömahdollisuudethan ovat lukemattomat.

Netti on pullollaan ohjeita ruoanlaittoon, silitysvesiin, kylpysuolaan, saippuaan, öljyihin ym.

Täytyykin ehkä kokeilla jotain uutta.
Mitä te olette tehneet laventeleista?

Oikein kaunista ja mukavaa viikkoa!

Etupihan kukkapenkissä

 maksaruoho

Sedum

マンネングサ属

jalokärhö

 Clematis ´Blue Angel`

クレマチス

kirjoukonhattu

Aconitum x stoerkianum ´Bicolor`

 トリカブト

valkoalpi

Lysimachia clethroides

オカトラノオ

Mukavaa helleviikonloppua!

Lapsuuden tuoksu

syysleimu

Phlox paniculata

フロックス属

On sunnuntai-ilta lapsuudessani; 

palaamme kotiin mummolasta.

Auto on täynnä syksyn satoa; perunoita, sipulia, viinimarjoja, mummon ruisleipää ja syysleimuja.

Auto täyttyy mullan ja syysleimun tuoksusta.

Tuo tunnelma tulvahtaa mieleeni aina, kun tunnen syysleimun tuoksun.

Se on mummolan tuoksu.

Siksi puutarhassani on lokseja, kuten mummoni leimukukkia nimitti.

Mikä on sinun mummolasi tuoksu?

kiiltoleimu

Phlox carolina

フロックス属 

Pohjolan viinirypäle

Ribes nigrum, mustaherukka, blackcurrant,  クロスグリ 黒酸塊 

Ribes rubrum, punaherukka, redcurrant, フサスグリ 房酸塊

Vaahteramäellä on ollut loistava marjavuosi.

Viinimarjoja tulee ennätysmäärä.

Hieman vajaa kaksi ämpärillistä maukkaita ja mehukkaita marjoja per pensas.

On todella kiitollinen olo.

Viinimarjat meillä keitetään mehuiksi. Niitä on sitten mukava juoda talvella. 

Varsinkin kylmillä ilmoilla kuumana ja flunssan koputellessa ovelle.

Liekö sateiden ansiota, mutta nyt tuntuu että marjat ovat hieman mehuisempiakin kuin tavallisesti. 

Ensimmäinen satsi mehuja on keitelty.

Kahdesta pensaasta tuli yhteensä kolme ämpäriä marjoja, joista tuli 15 litraa mehua. 

Laimennuksen jälkeen valmista mehua tulee noin 75 litraa.

Vielä olisi herukkapensaita 4 keräämättä ja karviaisia 3. 

Karviaisten sato on kyllä hieman pienempi, 

niitä taidetaan napsia suoraan suuhun vitamiinipommeina.

Keski-ikäisen miehen merkki on polttopuiden teko innostus

ja meidän naisten keski-iän merkki taitaa olla säilöminen.

On kuin laittaisi rahaa pankkiin.

 Haluaisin säilöä mehut kauniissa lasipulloissa,

kauniin etiketin kera

ja tarkoissa riveissä kellarissa. 

Niin kuin muumimamma.

Mutta voin tehdä teille paljastuksen....

Oikeassa elämässä ja kierrättäjänä;

 säästän kaikki mahdolliset purkit

ja pakastan mehut. 

VIINIMARJA

Kaikissa tapauksissa on viinimarja epäilemättä,

maamme etevin ja enin viljelty hedelmäpensas

ja sen taloudellinen arvokaan ei ole vähäinen.

Se on Pohjolan viinirypäle.

~Erik Lingren ja Klas Sening; 

Kasvitarhakirja 1903~

Kuukauden kasvu

10.7.2015

purppurakeijunkukka

Heuchera micrantha ´Palace Purple`

11.8.2015

10.7.2015

pehmytmesiheinä

Holcus mollis

11.8.2015

10.7.2015

 harokataja

Juniperus procumbens ´Nana`

11.8.2015

Istutin japanilaisen nurkkauksen kasvit kesäkuun loppupäivinä.

Hyvä kasvualusta, runsaat sateet ja viime päivien aurinko ovat saaneet kasvit roihahtamaan kasvuun.
Havuissakin on monta centtiä uutta kasvua.

Kuukaudessa on tapahtunut ihmeitä.

Nyt auringon paistaessa tuntuu, ettei kesä olekaan ollut pöllömpi.

Herkkuja sadosta

Vaahteramäen ainokaisen kirsikkapuun sato on ollut mahtava tänä vuonna.

Olemme syöneet kirsikoita ihan tuoreeltaan jo kaksi viikkoa,

 vaikka linnut ovat pitäneet huolen yläoksistojen sadosta. 

Mutta kirsikoita on riittänyt meille kaikille.

Eilen kokeilin kirsikkapiirakkaa,

jonka tein aiemminkin hyväksi todetulla piirakkaohjeella.

Tällä samaisella ohjeella teen; raparperi-, mustikka- ja omenapiirakatkin.

Aina toimii ja on todella helppo sekä nopea leipomus.
Ainut hidas osio, kirsikkapiirakan valmistamisessa, oli kirsikan siemenien poistaminen.
Ne kannattaakin poistaa tarkasti, muuten joltain maistelijalla voi vaikka hammas lohjeta.

NOPEA  MARJAPIIRAKKA

24 annosta

2 munaa

1 1/2 dl sokeria

100 g voita sulatettuna

2 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

Täyte:

kirsikoita tai marjoja

1/2 dl vanilijakastiketta 

Vaahdota munat ja sokeri.

Lisää voisula ja vehnäjauho-leivinjauhoseos

Levitä taikina 25 cm:n uunivuokaan ja lisää hedelmät/marjat sekä vaniljakastike. 

Paista 200 asteessa noin 25 minuuttia.

Tarjoa vaniljakastikkeen tai jäätelön kanssa.

Kaksinkertainen annos riittää uuninpellille.

Omenapiirakan ohjeen löydät täältä.

Kirsikkapiirakan lisäksi tein mustikkamuffinsseja.

To Die For Blueberry Muffinsien ohjeen löysin 

 Kasvihormonin blogista.

Meillä ei sattunut olemaan kuin pienempiä muffinssivuokia,

 joten sain reseptillä 20 kpl muffinseja.

Ei ihan heitetty henkeämme, vaikka muffinssit olivatkin taivaallisen hyviä 

ja maistuivat sekä lapsille että aikuisille.

Taikina maistui raakana niin makealle, että oikein hirvitti.

Mutta mustikat tasoittivat makeutta hyvin, eivätkä valmiit muffinssit olleet yhtään liian makeita.

Laitoin pintamuruja vain puolet annoksesta, kun liika makeus pelotti.

Mutta seuraavan kerran laitan kyllä koko annoksen, 

ne varmasti kruunaavat sekä ulkonäön että maun lopullisesti.

Kannattaa kokeilla kumpaakin reseptiä.

Herkullisia hetkiä sekä tuoretta että leivottua satoa maistellessa!

Härkätien herkku

rusotuomipihlaja ´Härkätien Herkku`

Amelanchier lamarckii

snowy mespilus, juneberry, snowy mespil

ザイフリボク属 交配品種, ジューンベリーによく似る

Jotkut kasvit ovat rakkautta ensi silmäyksellä.

Tämä ´Härkätien Herkku` oli sitä viime syksynä.

Näin kaukaa pienen puun, jossa oli leiskuvan punainen syysväri.

 Yritin olla katsomatta sitä, koska olin ihan työasioissa taimimyymälässä. 

Mutta aina sivusilmällä näin sen punaisen lehdistön.

Pakkohan sitä oli mennä lähempää tarkastelemaan.

Se vei jalat alta, täytyihän se saada. 

Ja sitä paitsi, se oli viimeinen kappale myymälässä sillä kertaa.

Ja kun aloin tutkailemaan, mikä kasvi yleensä oli kyseessä, 

ostopäätöstä ei tarvinnut miettiä enää sekuntiakaan.

Kyseessähän olikin mitä mainioin marjakasvi.

Ja nyt vajaan vuoden kuluttua, olen maistellut jo ensimmäiset marjat.

Ne maistuvat makeilta ja mustikkaisilta.

Se sopii hyvin pienempäänkin puutarhaan, sillä

siitä tulee noin 3-4 metriä korkea ja 1,5-2 metriä leveä.

Ja kukinta on kauniin valkoinen.

Vaahteramäellä se on kasvimaan reunalla, 

sopivan maistelumatkan päässä talosta.

No, onkos tullut joulu?

vaaleajouluruusu

Helleborus niger

 ヘレボルス ニゲル

Jos me puutarhuritkin ihmetellään, mihin se heinäkuu meni,

ovat kasvitkin hieman sekaisin.

Viileä kesä on saanut jouluruusun luulemaan, että on jo joulu.

Vai luuleekohan se, että heinäkuu olikin talvea ja nyt on kevät?

Joka tapauksessa kukkia tulee enemmän kuin koskaan. 

Ja kyllä se mulle kelpaa.

Kukassa

jaloangervo

Astilbe

アスチルベ

Pikkuhiljaa alkaa heinäkuun kukkijat avata nuppujaan.

Vaahteramäellä kasvit ovat noin 2 viikkoa myöhässä normaalista kukinta-aikataulustaan.

Mutta ehkä saamme nauttia loppukesän perennoista myöhään syksyyn.

myskimalva

Malva  moschata ´Alba`

ジャコウアオイ‘アルバ

kaunopunahattu

Echinacea purpurea

ムラサキバレンギク

Kaunopunahatut pitävät nuppunsa vielä tiukasti kiinni.

tarhasarjalilja

 Lilium Hollandicum-ryhmä

ユリ

kaukasiankirahvinkukka

Cephalaria gigantea

kiiltoleimu

Phlox carolina

フロックス属

rohtosormustinkukka

Digitalis purpurea

ジギタリス

Sormustinkukat ne  vaan jaksaa heilua.

Olisi hyvä kuitenkin leikata siementävät varret pois. 

Muuten Vaahteramäki peittyy tulevina vuosina sormustinkukkiin.