sunnuntai 30. syyskuuta 2018

Ovenpielessä

Yhteistyössä: Huiskula 


Hrrrr, miten kylmäksi tämä syksy muuttui aivan yhtäkkiä!
Perjantai-iltana tuli hieman kiire saada kaikki talvetettavat kasvit suojaan.
Meillä ei yleensä koskaan tule vielä pakkasöitä syyskuun puolella
ja olin ajatellut ehtiväni viikonlopun aikana siistiä pihaa ja kasvihuonetta,
sekä viedä kaikki talvetettavat kasvit autotalliin.
Mutta toisin kävi.
Tulin kylästä ystävältäni perjantai-iltana ja auton mittari näytti -2 astetta.
Ei auttanut, kuin alkaa pyörimään ympäri pihaa ja haalimaan kasveja suojaan.
Ja hyvin sitä näköjään ehti näin pikkasen viime tipassakin.
Kaikki talvetettavat kasvit säilyivät elossa.

 Ovenpielen koristebataatista näkee, että pakkanen vieraili täälläkin.
Eikä auttanut muuta kuin alkaa syysistutushommiin,
vaikka yritin pitää kesästä kynsin hampain kiinni.
Eukalyptukset katkaisin leikoiksi sisälle ja lumihiutaleen ja koristebataatin heitin pois.
Hopeavitja/hopeaputous sen sijaan sai jäädä syysistutukseenkin.
Se yleensä säilyy suht nättinä pitkälle talveen, vaikka ei varsinaisesti pysykään elossa.

 Vaihtoehtoisesti hopeaputouksesta voi kiepauttaa vaikka kranssin.


Valitsin näihin ovenpieli-istutuksiin
valkoista callunaa, marjakanervaa (Pernettya mucronata) ja skimmiaa.

 Calluna kestää kauniina läpi talven, 
mutta skimmia ja marjakanerva eivät kestä pahimpia pakkasia.
Joten nämä syksyiset kasvit vaihdan vielä jossain vaiheessa vaikka havuihin. 
Syys- ja talvi-istutuksissa ei tarvitse jättää kasvunvaraa, niin kuin kesäkukkia istuttaessa.
Siksi ne kannattaa istuttaa aika tiuhaan, jotta istutuksesta tulee runsas.
Tärkeää on kuitenkin muistaa, että syysistutukset tarvitsevat kastelua niin kauan, 
kunnes pysyvät pakkaset tulevat.







Suuressa puutarhassa löytyy paljon istutuspaikkoja.
Aloitan istutukset aina näkyvimmiltä paikoilta.
Etuovi sekä tämä autotallin sivuovenpieli näkyvät ensimmäisenä pihaan tultaessa.
Siksi on kiva, jos ne niistä löytyy kaunista katseltavaa. 


Tähän autotallin eteen istutin limenvihreän sypressin (Chamaecyparis lawsonia), tuomaan väriä ja korkeutta,
sekä hopealankaa (Calocephalus brownii)  ja valkoisia callunoita.
Lisäksi napsin hieman omasta metsästä kuusen oksia, tuomaan lisävihreyttä.
Sypressin juurelle jätin myös hopeaputouksen ilahduttamaan ainakin syksyn ajaksi.


Kurpitsat ja kynttilät kruunaavat syystunnelman.

Ai että, kuinka piristyin, kun sain päivitettyä nämä paraatipaikkojen istutukset.
Haikeus kesäkukkien talviteloille siirtymisestäkin helpottui, 
kun tilalla ovat nyt freesit kasvit. 
Koska talomme on keltainen ja puutarha leiskuu kohta ruskan väreissä,
en kaivannut taaskaan mitä väri-iloittelua.
Rauhalliset värit tuovat vastapainoa kauniille syysasuiselle puutarhalle.

Oikein ihanaa sunnuntaita!
Täällä jatketaan puutarhan syyspuuhia pala kerrallaan.
Ja nautitaan leppoisasta sunnuntaista, ilman kiirettä.

Kiitos Huiskulalle kasveista! 

  

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, YouTubessa, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.



lauantai 29. syyskuuta 2018

Aurinkokennovalaisin

Yhteistyössä: Willab Garden


Tykkään kasvihuoneeni kodikkuudesta ja sellaisesta huonemaisuudesta todella paljon. 
On ihana, vaikka syksy tuo kylmän sään ja kasvihuoneen kasvatustarkoistus vähenee,
kasvihuone ei jää silti käyttämättömänä uinumaan talviunille.

Olen sinnikkäästi pitänyt tomaatit kasvihuoneessa, 
mutta nyt täytyy kyllä luovuttaa ja tuoda loput sisälle kypsymään. 
Ja muutenkin laitella hieman syksyä sinne. 


Yksi kiva syksyn piristäjä kasvihuoneeseeni on jo ilmestynyt. 
Nimittäin pöytävalaisin. 
Eikä mikä tahansa pöytävalaisin, vaan sään kestävä aurinkokennovalaisin. 
Vaikka kukaan ei istuskelisikaan pimeinä iltoina kasvihuoneessa,
ihana valo näkyy meidän olohuoneen ikkunaan ja rinteestä koko naapurustoonkin.

Kasvihuoneessa on sähköt, 
mutta silti on kivempi hyödyntää aurinkoenergiaa, 
kuin tuhlata sähköä. 
Valo syttyy itsestään pimeän tullen ja 
valaisee 8 tuntia.
Valo on lämmin valkoinen.
Valaisin on valmistettu ruostumattomasta teräksestä ja 
sitä voi pitää ulkotiloissa ympäri vuoden.

Yhteistyökumppanini Willab Gardenin mallistosta 
löytyy  monenlaisia kodikkaita aurinkokennovalaisimia. 
Käy kurkkaamassa kivoja malleja täältä. 


Oli mahtava tunne, nähdessäni valaisimen tosiaan toimivan,
kun kurkkasin ikkunasta ensimmäisenä iltana. 
Perhekin joutui heti syöksymään ikkunaan kanssani.
On jännä, miten pienestä voi tulla iloiseksi. 
Näin syksyn pimetessä, pienikin valo tuo valtavasti viihtyisyyttä koko ympäristöön.
Ei keskitytä iltojen pimeyteen, vaan niihin kivoihin valonlähteisiin, 
joita syksy tullessaan tuo.
Ja kohta saa alkaa virittelemään niitä jouluvalojakin,
anteeksi kausivaloja... 
:)


Ilonpilkkuja viikonloppuusi!

  

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, YouTubessa, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

torstai 27. syyskuuta 2018

Valkoisen loiste syksyllä

           valkolumimarja 
Symphoricarpos albus var laevicatus
セッコウボク

Valkoisten kukkien ja marjojen upeus korostuu syksyisessä puutarhassa.
Pimenevät illat ja ruskan leiskunta, saa valkoisen hehkumaan entisestään.
Valkoiset kukat ja marjat tuovat valoa, syvyyttä sekä kontrasteja puutarhan tunnelmaan.

Näiden marjojen ja kukkien lisäksi kannattaa muistaa kaikki valko- ja vaalealehtiset kasvit.
Ne näyttävät erityisen kauniilta syksyllä.

verikurjenpolvi
Geranium sanguineum ´Album`
フウロソウ サングイネウム‘アルバム’ 


   pensashanhikki
Dasiphora fruticosa ´Abbotswood` 

キンロバイ(金露梅)'アボッツウッド'

  helmipihlaja
Sorbus koehneana
ナナカマド

 helminukkajäkkärä
Anaphalis margaritacea 
ヤマハハコ

mantsuriankärhö
Clematis mandschurica
タチセンニンソウ
Pikkuinen vauva mantsuriankärhöni kurkottelee jo hieman tukeaan kohti.

Katselkaa sisäänkäynnin istutusalueita ja ikkunanäkymiä hämärään aikaan.
Missä olisikaan tarvetta valkoiselle hehkulle syyshämärässä?

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

keskiviikko 26. syyskuuta 2018

Bee my Honey

Yhteistyössä: Nelson Garden


Täällä sipuli-intoilut jatkuvat!
Tällä kertaa istutan laukkoja, joista on iloa pitkin kesää.
Nelson Gardenin valikoimista löytyy ihania ´Lovely Match`- sipulisekoituksia,
joihin on koottu kauniita kukkasipuliyhdistelmiä.
Yhdistelmiin on valittu sipulikukkia, jotka täydentävät toisiaan upeasti.



Bee my Honey- mixissä on ajateltu, sekä meitä puutarhureita, että myös pölyttäjiä.
Pussi sisältää 37 kappaletta, kolmen eri laukan sipuleita.
Pussin laukat ovat:
pallerolaukka, Allium sphaerocephalon 
ukkolaukka, Allium x hollandicum 
sinilaukka, Allium caeruleum 


Laukat kuuluvat yleisesti ottaen samaan sukuun sipuleiden kanssa.
Mutta nämä Alliumit ovat tarkoitettu silmillä syötäviksi.
Toki hyönteiset nauttivat niitä ravinnokseenkin.
Laukkoja löytyy monissa eri väreissä ja kokoluokissa,
joten varmasti jokainen löytää sopivat lajikkeet juuri omaan puutarhaansa.



Tästä ihanasta kukkasipuliyhdistelmästä löytyvät seuraavat laukat:

pallerolaukka:
- korkeus: 50-90 cm
- istutusväli: 10 cm
- kasvupaikka: aurinko tai puolivarjo
-kukinta-aika: kesäkuu-heinäkuun puoliväli

ukkolaukka:
- korkeus: 70-100 cm
- istutusväli 20 cm
- kasvupaikka: aurinko tai puolivarjo
- kukinta-aika: touko-kesäkuu

sinilaukka:
- korkeus: 30-60 cm
- istutusväli 10 cm
- kasvupaikka: aurinko tai puolivarjo
- kukinta-aika: kesä-heinäkuu

Nelson Gardenin valikoimista löytyy myös kaikki nämä lajikkeet yksittäin,
jos kaipaa jotain tiettyä lajiketta enemmän.


Laukoissa on sellainen hyvä puoli, että myyrät jättävät ne yleensä rauhaan.
Joten niitä voi huoletta istuttaa sellaisillekin kasvupaikoille, 
joilla tulppaanit tai muut myyrien herkut yleensä syödään.
Laukkoja voi käyttää ikään kuin myyrän karkoittimenakin.
Sillä niiden sekaan istutetut tulppaanit saavat olla yleensä rauhassa.
Tätä minä ajattelin kokeilla, vaikka meillä ei myyristä ole kyllä ollut oikeastaan haittaa. 
Kiitos siitä naapurien ahkerille kissoille! <3





Laukkoja istuttaessa kannattaa kuitenkin muistaa, 
että niiden lehdet kellastuvat jo kukintavaiheessa.
Siksi paras kasvupaikka niille onkin perennojen lomassa, 
jolloin kellastuneet lehdet ja kukkavarret saavat kuihtua rauhassa.


sinilaukka
Allium caeruleum

 Sinilaukkoja ja ukkolaukkoja meillä täällä Vaahteramäellä kasvaakin jo ennestäänkin,
mutta pallerolaukkoja istutin ensimmäisen kerran.

Ja nämä laukat istutetaan samoin, kuin muutkin kukkasipulit.
Noin kolme kertaa sipulin syvyyteen. 
Tällaisen mixi-pussin istutin kokonaan
sekaisin samaan istutuspaikkaan, 
jotta lopputuloksesta tulisi kauniin luonnollinen. 


Sipulikukkia voi lannoittaa sipulikukkalannoitteella tai luujauholla istutusvaiheessa,
mutta tärkein lannoitusajankohta on kukinnan jälkeen, 
jolloin sipulit keräävät voimia seuraavaa kukintaa varten. 
Laukat eivät ole siis kertakäyttökasveja, vaan leviävät sekä siemenistä, että sivusipuleista. 
Jos haluat estää leviämisen, kuihtuneet siemenkodat kannattaa leikata pois. 
Ne ovatkin kauniita kuivakukkia maljakossa.

Olisi kiva kuulla myös teidän kokemuksianne laukoista
ja mikä on lempilaukkanne, kaikkien ihanien kaunottarien joukosta.




  

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, YouTubessa, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

tiistai 25. syyskuuta 2018

Daalia-rakkautta

Daalia 
Dahlia ´Cafe au Lait`
カフェオレダリア

Sellaista vaan halusin tulla teille sanomaan,
että jos ette vielä tienneet,
olen hulluna daalioihin.
Varsinkin valkoisiin ja tuohon latteen. 

Ei mulla muuta, 
annan kuvien puhua puolestaan.
En usko, että tätä suurta ihastumista tarvitsee sen enempää selitellä. :)



 daalia
Dahlia
ダリア







Kauniita päiviä!

  

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, YouTubessa, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

sunnuntai 23. syyskuuta 2018

Syyskuinen pihakierros


Haluatteko lähteä syyskuiselle puutarhakävelylle
ja nähdä miltä täällä tänään näyttää?

Katsellaan tällä kertaa vähän laajempia näkymiä, yksityiskohtien sijaan.
Eikä keskitytä rikkaruohoihin tai tekemättömiin töihin,
vaan nautitaan puutarhan väreistä, 
kun ruska hieman jo pilkistelee vihreyden takaa.


 Kasvihuoneessa on tänäänkin kahviteltu vieraiden kanssa 
ja tomaatteja kypsyy yhä vain. 
Siksi ne saavat vielä olla rauhassa.

 Laavu on kesällä aika käyttämätön,
mutta syksyn tullen sielläkin istuskellaan enemmän.

Portaat kasvihuoneelle päin, 
rinteen keskeltä.

 Yläpihan postilaatikon istutuksia.

 Pallohortensiat jaksavat ilahduttaa, ihan pakkasiin asti.

 Etupihaa


Ja lopuksi käydään vielä ryöpsyävällä kasvimaalla.

Toivottavasti viihdyitte kierroksella!
Olisi muuten kiva kuulla, 
jos haluaisitte nähdä tai kuulla jostain Vaahteramäen pihan osasta enemmän.
Sitä tulee jotenkin koti- ja blogisokeaksi, 
eikä oikein tiedä mitä puutarhan osia on näyttänyt ja mitkä ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
Olisi myös kiva kuulla mielipiteitänne siitä,
mikä täällä Vaahteramäellä kiinnostaa ja mistä toivoisitte enemmän postauksia. 

Kivaa syyskuun loppua teille ihanille puutarhaystäville!

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.