Marraskuun päivät ovat usein harmaita.
Moni kokee ne ahdistaviksi
ja masentaviksi.
Niin minäkin monena vuonna.
Muistan aikoinaan, kun muutimme Japanista takaisin Suomeen,
pimeys ahdisti minua suunnattomasti.
En ollut koskaan ymmärtänyt ihmisten kaamosmasennusta,
enkä ahdistusta pimeydestä.
Vasta koettuani Japanin aina yhtä valoisat vuodenajat,
syksyn pimeys tuntui täällä Suomessa ihan ylitsepääsemättömältä.
Tuntui siltä, kun joku olisi laittanut säkin päähäni,
enkä nähnyt tai kuullut sen alta mitään,
enkä pystynyt hengittämään.
No, näistä ajoista on jo vuosia
ja olen tottunut taas Suomen vuodenkiertoon
sekä valoon ja pimeyteen.
Viime viikkoina olen suorastaan
nauttinut tästä harmaasta lempeydestä,
joka luonnossa on vallinnut.
Ehkä siihen vaikuttaa se, että tänä vuonna kesä oli oikeasti kesä
ja syksykin on ollut mahdottoman kaunis.
Saimme ylenpalttisesti aurinkoa ja vihreyttä,
sekä ruskan leiskuntaa.
Nyt on harmaan vuoro.
Se rauhoittaa ja tyynnyttää.
Ottaa ikään kuin syliin,
mutta antaa silti happea.
Ei laita pussia päähän.
Elina Salminen pukee upeasti sanoiksi
nämä minunkin ajatukseni.
HARMAA TAIVAS ANTAA LUVAN LEPOON
LUVAN ISTUA LYTYSSÄ JA PUHUA VÄHÄN
TUIJOITTAA TYHJÄÄ VALKOISTA SEINÄÄ
MIETTIMÄTTÄ JUURI MITÄÄN
JÄTTÄÄ TURHAT TEKEMÄTTÄ
JA VAIN HENGITTÄÄ
SISÄÄN
ULOS
HARMAA ANTAA LUVAN
OLLA YRITTÄMÄTTÄ VÄKISIN
~ ELINA SALMINEN
KESKEN ~
En aliarvioi kenenkään syysmasennusta tai
ahdistusta valottomasta ajasta.
Mutta haluan vain kiinnittää katseenne tuohon
luonnossa vallitsevaan harmoniaan ja kauneuteen.
Nyt on lupa ottaa vähän rauhallisemmin,
katsella ympärilleen ja
hengittää.
Luovuuskin vaatii lepoa.
Luontokin lepää hetken,
ennen kuin taas puhkeaa loistoonsa.
Kuitenkin kaikki elävä on olemassa tuon harmauden takana.
Se vain odottaa oikeaa hetkeä.
Ja jos ajatellaan sisustusta tai vaatteiden värejä,
taidan olla aika Suomen luontoon sopeutuva.
Juuri näitä marraskuun värejä rakastan.
Lempeää uutta viikkoa
ja rauhallisia iltoja hämärän hyssyssä!
Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös
facebookissa, instagramissa, Pinterestissä, liittymällä lukijaksi,
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.
Kaunis runo. Ja niin kauniit kuvat!
VastaaPoistaItsekin nautin suunnattomasti tästä ajasta, levon ja rauhoittumisen hetkestä, mikä kestää juuri sopivan ajan. Kevät ja kesä, syksykin olivat niin tapahtumarikasta aikaa luonnonkin suhteen, joten nyt on todellakin mukava vetäytyä ihanaan leppoisaan rauhaan.
Mukavaa viikkoa!
Minusta tuo Elina Salmisen runo on niin rauhoittava. Ei tarvitse turhaan yrittää olla pirteä, reipas ja hötkyillä, vaan tämän ajan voi käyttää hyödyksi hieman rauhallisempana aikana. Lepoakin tarvitaan.
PoistaMukavaa uutta viikkoa ja kauniita marraskuun hetkiä!
Niin kaunista, ihana runo joka puki sanoiksi lempeän marraskuun - kuten sinäkin Riina-ihanuus! Koen marraskuun latautumisen aikana, jopa odotan marraskuuta nykyisin.
VastaaPoistaOikein ihanaisen lempeää marraskuun viikkoa sinulle!
Eikö olekin! Minusta Elina Salminen osaa pukea hienosti sanoiksi marraskuun ja näiden harmaiden päivien tarkoituksen.
PoistaTuo onkin ihana ajatus, että marraskuuta ja sen lepoa voi jopa odottaa. Tästä lähtien minäkin aioin tehdä niin.
Kiitso samoin, ihanaa ja lempeää uutta viikkoa Kivipeltoon!
Viisaita sanoja, tarvitaan myös lepoa ja aikaa rauhoittua. Se lataa akkuja.
VastaaPoistaMarraskuun voisi muuttaa akkujen lataus kuukaudeksi. Silloin ihmiset ymmärtäisivät ehkä paremmin sen tarkoituksen ja ihanuuden.
PoistaKaunista ja rauhoittavaa harmautta. Kohta sataa ensilumi.
VastaaPoistaKommenttisi on kuin kaunis runo.
PoistaNyt on aika rauhoittua ja aikanaan sataa ensilumi. Luonto alkaa olla siihen valmis.
Kauniita kuvia olet ottanut,kyllä harmaakin voi olla kaunista. Itse juuri mietiskelin etten laittaisikaan mitään kausi- enkä jouluvaloja pihaani vaan menisin ihan kynttilälyhdyillä ja ukkotulilla, on meinaan niin luonnonmukainen fiilis. Hyvää alkuviikkoa sinne Vaahteramäelle :-)
VastaaPoistaKiitos Pihakeiju!
PoistaMinä ymmärrän nuo ajatuksesi valoista täysin. Olen jotenkin ollut erityisesti yksinkertaisiin asioihin ihastunut tänä syksynä. Ehkä kaikkialla on niin paljon kaikkea, että mikään ei pääse oikein esiin. Kun kauniita asioita on harkitusti, ne saavat arvoisensa huomion.
Luonnossa tämä toimintamalli pätee. Ja voiko mikään olla kauniimpaa, kuin aito kynttilän liekki syyspimeässä.
Ei siihen muuta tarvita.
Oikein ihanaa alkuviikkoa ja kauniita tunnelmia Pihakeiju! <3
Harmaa on minusta tosi kaunis väri. Vaikka tykkään räiskyvistä väreistä, niin silti metsänvihreä ja luonnon harmaat sävyt ovat myös lähellä sydäntä. Aina mielialan mukaan. Ja totta on, että nyt tästä synkkyydestäkin omalla tavallaan nauttii, kun on saanut tarpeeksi auringonpaistetta tälle vuodelle. :)
VastaaPoistaMetsänvihreä ja luonnonvärit ovat sellaisia, että ne eivät kyllästytä koskaan.
PoistaJa on tosiaan ihana, että väreistä voi vähän tykätä ja niitä voi käyttää mielialan mukaan. Joskus tarvitsee räiskyvämpiä ja kirkkaampia värejä, ja joskus harmonia on paikallaan.
Nyt tosiaan tuntuu siltä, että harmonia ja sellainen tietty pysähtyminen on paikallaan mahtavan syksyn ilotulituksen jälkeen.
Moni pitää värien pehmeydestä loppusyksyllä. Itse kaipaan kipeästi valoa. Joka vuosi ihmetyttää, miten esi-isämme ovatkaan asettuneet tänne toivottomaan maahan :-D Ja myös oma valintani sinun tavoin muuttaa takaisin Suomeen ihmetyttää ;-) Mutta toisaalta: nyt on ihan kiva istuttaa, tänäänkin istutin ja karsin puita tihkusateessa - ja saahan siitä ihan erilaista suoriutumisen kokemusta kuin kesällä, jolloin kaikki on helppoa ja valoakin riittää aamuvarhaisesta iltamyöhään. Nyt saa ihan tosissaan taputtaa itseään olalle, jos saa jotain aikaan.
VastaaPoistaValo olisi tosiaan tarpeen. Mutta ei auta. Nyt pitää etsiä muuta ajateltavaa, että mieli ainakin pysyy valoisana.
PoistaItsekin ulkomailla asuneena, haluan kaikesta huolimatta asua täällä Suomessa. Monta asiaa täälläkin on huonosti, varsinkin ilmasto on syvältä. Vaakakupissa painaa niin monta hyvää asiaa, mitä ulkomailla ei ole, niin tämän pimeyden kestää. Itse en ihan äkkiä enää ulkomaille muuttaisi, vaikka tykkään kovasti matkustella. Asuminen on sitten ihan eri juttu.
Joo, ehkä meillä suomalaisilla on tuollainen ihme sisukkuuden näyttämisen halu ja sitkeys juurikin kaikissa ulkohommissa tämän sään takia.
On kamalaa, että niin moni työ tapahtuu ulkona kesät talvet. Kyllä minultakin hymy hyytyisi, jos joutuisin tuolla ulkosalla työskentelemään kesät talvet. Toisaalta moni ulkotyöläinen sanoo, ettei ikinä kestäisi työskennellä sisällä ja paikallaan. Ehkä sitä kaikkeen tottuu.
Hyviä ajatuksia ja kaunis runo. Kuvasikin ovat hienoja. Se on muuten totta, että tänä vuonna tämä loppusyksyn harmaus, koleus ja pimeys ei tunnu niin pahalta kuin yleensä. Varmasti johtuu siitä, että kesän ja alkusyksyn aikana sai nauttia helteistä ja auringosta sydämen kyllyydestä. Levollisia päiviä sinulle :)
VastaaPoistaKiitos Minna! <3
PoistaKyllä kaunis kesä ja syksy vaikuttivat mielialaan ja auttavat kestämään tämän pimeän vaiheen.
Levollisia päiviä myös sinulle!
Minä en muista, että marraskuu olisi koskaan ollut minulle vaikea. Marraskuussa viimeistään on aika käpertyä sohvannurkaan ja laittaa kynttilät palamaan. Ja juoda paljon glögiä!
VastaaPoistaIhana! <3
PoistaMarraskuulla on omat ihanat puolensa ja niihin kannattaa kiinnittää huomiota. Jos aina olisi kesä, ei ehtisi levähtää samalla tavalla, eikä kynttilätkään näyttäisi miltään. Ja miltä glögikin maistuisi helteellä?
Harmaakin voi olla kaunista. Vähän kyllä masentavaakin välillä, mutta jotain tunnelmallista tässä pimeydessä kuitenkin on!
VastaaPoistaJoku ihmeellisen kaunis tunnelma tässä marraskuussa tosiaan on. Kaikki on niin hämyisää ja rauhallista. Tästä täytyy ottaa erilainen ilo irti ja levähtää hetki.
PoistaKauniita kuvia ja hyviä mietteitä! Minusta marraskuu kuuluu tähän vuoden kiertoon ihan oleellisesti. Syksy päästää irti ja talvi antaa vielä odottaa itseään - tarvitaan kuukausi, jonka pimeys tekee konkreettisesti eron noiden kahden vuodenajan välille. Onhan tämä toisinaan tylsää, ei voi kieltää, mutta pian alkaa joulukuu, ja silloin valoilla voi haastaa kaamoksen! Mukavia marraspäiviä, Riina!
VastaaPoistaKiitos Sirkku! <3
PoistaKyllä se syksy tosiaan kuuluu vuodenkiertoon. Se on oikeastaan uuden alku ja luonnon valmistautumista ensi kevääseen.
Ja varmasti on hyvä, että ennen joulukuuta on hieman tylsääkin. Kyllä sitä kiirettä ehtii taas olemaan. Nautitaan ja kerätään voimia!
Mukavia marraspäiviä myös sinulle!
Marraskuun värit, myyrän harmaat värit.
VastaaPoistaHarmaa syksy ei ole hailakka, harmaasta löytyy monet kauniit rauhoittavat sävyt.Kauniita syksyn harmaita maisemia olet kuvannut ja kyllä ne katsojan silmää miellyttää ja mieltä rauhoittaa.
Myyrän harmaat värit on todella osuva nimitys näille sävyille.
PoistaMaisema rauhoittaa ihmisenkin ja on aikaa ajatella asioita ja pysähtyä hetkiseksi itsekin.
Kaunista!
VastaaPoistaMinustakin se vaikutta nykyiseen mielialaan että viime kesä oli oikea kesä. Nyt saa olla syys ja levollisuus.
Kaikella on tosiaan aikansa. Nyt on syksyn ja levollisuuden aika. Ja se on meille ihmisillekin ihan hyvä juttu.
PoistaUpea kesä ja syksy takana, niinå' tämän ajan yli jaksaa paremmin. Hienosti olet saanut kuviisi tämän vuoden ajan tunnelman! Mukavaa marraskuun jatkoa!
VastaaPoistaKiitos Tarja!
PoistaNyt tämä harmaasta ja pimeästä ajasta täytyy ottaa kaikki "ilo" irti. Ei sitä samallalailla viitsi makoilla sohvalla illalla kesällä, kun aurinko paistaa. Nyt voi hyvällä omalla tunnolla ottaa vähän iisimmin.