Avoimet puutarhat

(kuva lainattu Avoimet puutarhat- sivuilta)

Tänään ihanat puutarhat ympäri Suomen avaavat porttinsa vierailijoille

klo 12-18.

Katso alla olevasta linkistä lähiseutusi avoimet puutarhat ja vietä inspiroiva ja mukava päivä.

Ja nauti puutarhoista vaikka olisi luvassa sadetta,

sateella moni kasvi näyttää vielä kauniimmalta!

http://www.avoimetpuutarhat.fi/

Hyvää juhannusta!

juhannusruusu

Rosa spinosissima ´Plena`

Juhannusruusun tuoksuista ja leppoisaa 

keskikesän juhlaa!

morsionruusu

Rosa Pimpinellifolia-Ryhmä ´Juhannusmorsian`

Ruusun tuoksua

papulanruusu

Rosa Pimpinellifolia-Ryhmä ´Papula`

(Papulanruusu on peräisin Papulan kartanosta Viipurista, 

jonne saksalaisen internaattikoulun rehtori Ferdinand Zeidler 

otti ruusun mukaansa Viipurinlahden länsipuuolelle, Vonkurin kartanoon. 

Veronica Sundmanin (Ruususeuran entinen puheenjohtaja) 

isovanhempien omistamaan Teiskolan kartanoon Hämeeseen 

tuli 1920-luvulla uusi puutarhuri Lauri Salo

 vaimonsa Sonja Salon (o.s. Zeidler) kanssa Viipurista 

tuoden mukanaan papulanruusun, 

josta käytettin saksalaista nimeä "Die papulische Rose".

-Suora lainaus kirjasta:

Pirjo Rautio, Suomen ruusut, Otava 2009)

Ihanat pensasruusut aloittelevat kukintaansa.

Olen heikkona vanhoihin pensasruusuihin.

Ne kukkivat kauniisti vuodesta toiseen, melkein hoidotta.

Lannoitan ja leikkelen niitä harventaen keväällä, mutta muuten vaan ihailen.

Rakastan myös tarinoita joita liittyy ruusuihin.

tarhakurtturuusu 

Rosa Rugosa-Ryhmä `Blanc Double de Coubert`

(´Alba` x ´Sombreuil`(Teehybridi-R))

(Coubert on kylä Brie´ssä, Ranskassa, jossa Cochet-Cochet`n taimisto oli.

Monissa ruusukirjoissa tämän vanhan ranskalaisen ruusun 

sanotaan olevan kaunein valkokukkainen kurtturuusu.

-Suora lainaus Suomen ruususeura ry:n lehtisestä,

Tuoksuvat tarhakurtturuusut, Pirjo Rautio, 2013)

Ruusukirjojen mukaan ´Blanc Double de Coubert` ei ole tarhakurtturuusujen kestävimmästä päästä.

Sen lupaillaan pärjäävän vain II-vyöhykkeellä asti.

Täällä Vaahteramäellä se kasvaa suojaisessa mutta aurinkoisessa paikassa, metsän reunassa.

Ja on hyvin selvinnyt kolme talvea.

tarhakurtturuusu

Rosa Rugosa-Ryhmä ´Marie Bugnet`

(Betty Bugnet` x ´F.J. Grootendorst`)

Nimetty jalostajan, Georges Bugnetin (Kanada 1959-1963) tyttären mukaan.

´Marie Bugnet` pärjäilee V-vyöhykkeellä asti, ja on meilläkin pärjäillyt talvet erinomaisesti.

Vaahteramäellä on myös ´Louise Bugnet`, joka pärjäilee niin ikään V-vyöhykkeelle asti.

Louise on täynnä nuppuja mutta ei vielä kuki.

Nämä kolme pensasruusua tuoksuvat ihanalle.

Täältä löydät Suomen ruususeuran avoimet puutarhat 2014.

Tuoksukurjenpolvi

Geranium macrorrhizum ´Album`
tuoksukurjenpolvi, valkoinen
ゲラニウム・マクロリズム
フウロソウ属の一種

Tykkään kurjenpolvista. 

Tuoksukurjenpolvi ja varsinkin sen valkoinen lajike on yksi lempparini.

Nuput ja kukkaperät ovat punertavat, joten kaukaa kukat näyttävät jopa vaaleanpunaisilta.

Se peittää hyvin ja kasvaa hyvin. Ja on ikivihreäkin.

Jo lumen alta paljastuu vihreät ja tuoksuvat lehdet.

Kurjenpolvilla on hyvä reunustaa vaikka koko kukkapenkin.

Ruohonleikkaus onnistuu hyvin,

 koska ruohonleikkurin pyörän voi ujuttaa lehtien ja kukintojen alta.

Sitä on todella helppo jakaa ja lisätä.

Uskokaa tai älkää, olen ostanut tähän reunaan alunperin 6 tainta.

Ja olen jakanut sitä myös ystävillä ja kylänmiehille ja omaan puutarhaankin muualle.

Tuoksukurjenpolven  juuristo on aika pinnalla,
joten se kelpaa hyvin esimerkiksi alppiruusjen, atsaleojen
ja muiden pensaiden juurelle maanpeittokasviksi.

Nyt se kukkii parhaimmillaan, mutta pelkkä sen vihreä lehdistökin on kaunis.

Hassut haaveet toteutuu

leppäkerttujen kylpyallas

Olen haaveillut koko talven istutuspöydästä.

Haaveiden puutarhavaja-postauksesta voit lukea lisää.

Miehen kätköistä löytyikin vanha autotallin työpöytä, metallirunko ja liimapuulevykansi.

Alempi hylly on vanhan pirttipöydän kannen puolikas.

Pirttipöytä on mieheni kotoa ja myöhemmin se oli meidän ensimmäisessä kaksiossa.

Kannen puolikasta on käytetty ramppina kun poikani on laittanut motocross-pyörää peräkärryyn.

Se nojaili sopivasti autotallin takana, joten nyysin sen sieltä.

Vaikka sininen-väri on aika isänmaallinen, ajattelin että musta runko olisi ehkä maastoutuvampi.

Löysin autotallista jämäpulloja mustaa spray-maalia. 

Suihku ei ollut enää kovin tasaista, mutta kyllä se tähän tarkoitukseen kelpasi.

Tasot käsittelin kestopuupatioihin tarkoitetulla öljyllä.

Öljykin oli jotain vanhaa ja vähän jo klönttistä, mutta en pienistä piitannut.

Aloittelin jo vähän "sisustelua". Mutta aika synkältä vielä näyttää.

Ajattelin laittaa tuohon leikkimökin tai siis minun puutarhavajani seinään

 vielä pari hyllyä ja koukkua.

Emalivati on muuten minun omasta äitiyspakkauksesta. Äitini keitti siinä sideharsoja. Se on must niin ihana.

 Talvella suunnittelin että laitan istutuspöydän puutarhavajaani,

mutta se on sisältä niin siisti, että multahommat on parempi tehdä ulkosalla.

Joten istutuspöytäni on puutarhavajani takana.

Vielä on puutarhavajan sisustelukin ihan kesken mutta on siellä jo narua ja vähän kaikkea ihanaa.

Kukkiakin täytyy laittaa lisää ulos. Nyt se näyttää vielä tosi askeettiselta.

Mutta fiilis on kuin innokkaalla pikkutytöllä.

Ei pidä enää koskaan moittia miehiä, että ovat ikuisia pikkupoikia autoineen ja moottoripyörineen.... :)

Ja tämä leikkimökistä puutarhavajaksi -ilmiö taitaa olla pinnalla. 

Anun puutarhan Pioni on samoissa touhuissa. Käykää kurkkaamassa.

Rakkaiden tätien akileija

Aquilegia vulgaris var. alba
lehtoakileija
オダマキ尋常性

Akileijat ovat mielestäni niin kauniita

ja tuovat myös lämpimiä tunteita ihmisistä, 

joilta olen jakotaimia saanut.

Rakas iso-tätini Eeva (melkein 93v.) on nykyään sänkypotilas ja pahasti dementoitunut.

Mutta muutama vuosi sitten, hän vielä huudahti "Kauniita akleijoita", vaikkei paljon muuta enää muistanut.

Eeva-tädin oma piha oli kukkameri, vaikkei hän paljon siihen rahaa ollut käyttänytkään.

Aikaa sitäkin enemmän.

Jakotaimilla ja siemenillä, hän oli loihtinut kauniin ja hyvin hoidetun puutarhan.

Myös sisäkasvejen pistokkaita vaihdeltiin ahkerasti sukulaisten ja naapureiden kesken.

Tämän akileijan pistokkaan olen saanut rakkaalta Titta-tädiltä.

Hänen kanssaan soitellessa ja kyläillessä päälimmäiset puheenaiheet ovat kasveissa. 

Olemme myös heittäneet monta kivaa puutarhamatkaa yhdessä.

Välillä saan hänet yökylään meille, ja me kikatellaan ja puhutaan syvällisiä ja kaikkea maan ja taivaan väliltä.

Haluan myös lähettää tämän postauksen myötä, lämpimiä ajatuksia mieheni tädille.

Hän touhun ja kuopsutuksen ystävä on ollut myös kivoilla messureissuilla mukana 

ja ideoita on vaihdeltu puolin ja toisin.

Ja tullut minullekin tärkeäksi ja läheiseksi.

Tällä hetkellä hän on vakavasti sairaana.

Mutta mieli ihanan valoisana. 

On ihanaa kun on olemassa tätejä  "isoja, omia ja lainattuja"!

Kiitos kaikesta!

siperiankurjenmiekka

Iris sibirica
siperiankurjenmiekka
Siberian Iris
あやめ 【 菖蒲 】

Iris, Most Beautiful Flower

Iris, most beautiful flower,

Symbol of life, love, and light;

Found by the brook, and the meadow,

Or lofty, on arable height.

You come in such glorious colors,

In hues, the rainbow surpass;

The chart of color portrays you,

In petal, or veins, of your class.

You bloom with the first in Winter,

With the last, in the Fall, you still show;

You steal the full beauty of Springtime,

With your fragrance and sharp color glow.

Your form and beauty of flower,

An artist's desire of full worth;

So Iris, we love you and crown you,

MOST BEAUTIFUL FLOWER ON EARTH!

~Edith Buckner Edwards

AIS bulletin January 1961~

Haaste

valkoinen pihasyreeni

Syringa vulgaris ´Alba`

Sain jo aikapäiviä sitten haasteen Salaisen Puutarha:n Puutarhurilta.

En ole unohtanut haastetta, vaikka vastaus onkin viipynyt.

Tässä se nyt tulee...

 Haasteen säännöt menevät näin:

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään

2. Haastetun pitää vastata haastajan 11 kysymykseen

3. Haastetun pitää keksi 11 kysymystä uusille haastetuille

4. Haastettujen tulee valita 11 blogia, joilla on alle 200 lukijaa

5. Sinun tulee kertoa ketkä haastat

6. Ei takaisin haastamista

Eli 11 asiaa minusta:

- Olen kahden lapsen äiti ja yhden miehen vaimo.

- Olen ollut ensin harrastajapuutarhuri 

ja myöhemmin tajusin hurahtaneeni asiaan niin, että opiskelin puutarhuriksi.
Nykyään harrastus ja ammatti limittyvät ja lomittuvat toisiinsa.

- Tykkään valkoisista kukista.

- En tykkää keltaisesta puutarhassani. (Voikukat riittävät)

- Heikkouteni on puutarhakirjat ja lehdet.

- Tykkään olla kotona.

- Mutta tykkään myös matkustella. Tosin kesällä en halua mihinkään.

- Tykkään musiikista, mutta olen tosi epämusikaalinen.

- Kuopsuttelun ohella valokuvaus on toinen harrastukseni. Ja ne yhdistyvät kivasti.

- Inhoan ikkunanpesua, siksi siirränkin sitä aina vain hamaan tulevaisuuteen.

- Haluaisin että puutarhastani olisi avarat näkymät, 

mutta välillä kaipaan salaista soppea, jonne kukaan ei näe.

Ja sitten Salaisen Puutarhan Puutarhurin kysymykset:

1. Montako eri kasvilajia pihallasi kasvaa?

En tiedä yhtään, tosi paljon.

Pidän kasveistani kirjaa, vanhanaikaisen kasvikortistosysteemin avulla.

Mutta en jaksanu alkaa laskemaan niitä.

Jossain hurahduksen vaiheessa lajien määrä oli tärkeää, 

mutta nykyään pidän tärkeänä että puutarhassani on mielikasvejani.

Pidän myös tärkeänä että kasvit viihtyvät.

2. Lempikasvisi?

Kaikessa yksinkertaisuudessaan koivuangervo (Spiraea betulifolia).

Mutta tykkään tosi monista muistakin kasveista. 

(Vanhanajan pensasruusuista, syreeneistä, pioneista, kurjenpolvista, kuunliljoista ja havuista)

3. Romanttinen, moderni vai siltä väliltä oleva piha, mistä pidät ja miksi?

Romanttinen ja rönsyävä, mutta hallinnassa oleva.

Asumme maalla, joten miljöökin tulee ottaa huomioon.

4. Mieleenpainuvin puutarhavierailu, missä ja miksi?

Voi, niitä on monia.

Jokainen puutarha joka on omistajalleen rakas ja tärkeä, ja kuvastaa omistajansa persoonallisuutta on upea.

Mutta ehkä Uudessa-Seelannissa olen nähnyt kauneimpia puutarhoja maailmassa.

5. Minkä puutarha-aiheisen vierailun/matkan haluaisit vielä tehdä?

Haluaisin Italiaan ja Englantiin...

Mutta myös Uusi-Seelanti ja Japani ovat vieneet sydämeni aiemmilla matkoillani, 

joten kumpaankin maahan lähtisin heti kun tulisi mahdollisuus.

6. Kuinka paljon käytät aikaa pihan hoitamiseen?

Oikeastaan kaiken vapaa-aikani. 

7. Mikä on tärkeintä puutarhanhoidossa?

Että nauttii, sekä kättensä töistä että kasveista. Ja pysähtyy välillä. (Opettelen sitä itsekin)

Ja se että puutarha on oman näköinen. 

8. Uskotko kuun vaikutukseen puutarhanhoidossa? Miksi? Oletko kokeillut?

Uskon, esimerkiksi siemenet itää erilailla kuun eri vaiheissa.

9. Kasvatatko paljon taimia itse, vai ostatko valmiina?

Aina päätän, että en esikasvata mitään. 

Mutta hupskeikkaa kaikki paikat täyttyvät purkeista ja purnukoista kevättalvella.

Tänä vuonna olen ostanut vain 2 kesäkukkaa, muut olen kasvattanut itse tai talvettanut autotallissa.

10. Omistatko kasvihuoneen? Jos niin, mitä siellä kasvatat?

En omista, mutta haaveilen kovasti. 

Mun haaveissani on vain niin ihana kasvihuone, että rahapussi on siirtänyt sen hankintaa.

Haaveiden kasvihuone löydetty ja lainattu Pinterestistä. 

http://goldenagegardens.blogspot.com/2010/02/hartley-botanic-greenhouse.html

11. Paras puutarhavinkkisi? :)

Kaiken alku on hyvä kasvualusta.

Hoida maata, niin kasvit kukoistavat.

Ja muista;

THERE ARE NO GARDENING MISTAKES,

ONLY EXPERIMENTS.

- Janet Kliburn Philips-

isabellansyreeni

Syringa Preston-Ryhmä ´Isabella`

Poikkean haasteen säännöistä siten, että jatkan haastetta Salaisen Puutarhurin kysymyksillä.

(Ne kertovat paljon bloggaajasta.)

Ja vielä "kapinoin" ja haastan mukaan sellaisia puutarhabloggaajia, 

jotka ovat aloittaneet bloggauksen tänä vuonna.
Esim. siskoni blogi:
Mutamäki mustikoilla
on haastettu täten mukaan.

Napatkaa muutkin uudet bloggaajat haaste mukaan, ketkä tunnette sen omaksenne.
Olisi mukava tutustua teihin! :)
(Laittakaa kommentteihin vinkki, niin me tullaan vierailulle blogiinne....)

Kärsivällisyys kasvaa...?

 laukka

Allium 

Tänään mun kärsivällisyys ei meinannut riittää puutarhassa.

Tuntuu että olen vaan kitkenyt ja kitkenyt viime aikoina.

On mukavaa kun on ravinteikas ja hyvä maaperä. 

Mutta kaikella on puolensa. 

Täällä kottarit ovat aivan välttämätön väline kitkemisessä.

Eikä yhdet kottarit riitä mihinkään, 

kun on seitsemän kertaa vienyt lastin kompostiin, voi jo jotain näkyä.

Toinen asia mitä olen tehnyt kitkennän ohessa, on lehtokotiloiden  keräys.

Satukirjoissa kotilot ovat sööttejä, mutta omassa puutarhassa hymy hyytyy.

En tiedä, yrittävätkö kotilot olla vitsikkäitä tai herttaisia, 

vai mitä tää on..?

Nakertavat sydämen muotoisia reikiä mun kuunliljoihin??

No, ei tässä valitus auta.

Ei muuta kuin kitkentää ja kotiloiden keräystä ja ferramolia. 

Toivoisin että kaikki kasvit olisivat kuin 

koivuangervo (Spiraea betulifolia).

tai komeamaksaruoho (Sedum ´Herbsfreude`).

Kummatkin ovat tiiviitä ja pyöreitä, eivätkä päästä rikkakasveja lävitseen.

Pidän pienistä ja pyöreistä kasveista, joita ei tarvitse tukea.

Ai niin, puutarha kuvaa puutarhuria...

pieni ja pyöreä...

 Tiedän, että kasvivalinnoilla voi auttaa puutarhan työmäärässä.

Ehkä en olekaan tyyppiä, joka viihtyy helppohoitoisessa puutarhassa.

Mutta kyllä mä tuskastun välillä.

On vaikeaa tasapainotella, 

että osaa myös nauttia puutarhastaan ja pitää siitä silti hyvää huolta.

Leena Luoto sanoi jotenkin tähän tapaan että 

"Ihminen ei hoida puutarhaa, 

vaan puutarhan tulee hoitaa ihmistä."

Kun työmäärä alkaa ahdistaa,

kannattaa pysähtyä katsomaan mitä kaunista näkyy.

Mitä on saanut jo aikaan.

Onneksi rikkaruohojen lisäksi kasvaa myös kaikkea kaunista.

tummakurjenpolvi valkoinen

Geranium phaeum ´Album`

marjatanalppiruusu ´Mikkeli`

Rhododendron Tigerstedtii-Ryhmä `St Michel`

Juhannusruusu

Rosa spinosissima ´Plena`

aloittelee jo kukintaansa. 

Tuli jo nyt haikea olo...toivottavasti kukinta kestää mahdollisimman pitkään.

lehtoakileija

Aquilegia vulgaris

Oikein hyvää viikonloppua kaikille!

Muistakaa myös nauttia,

minäkin yritän.... :)

Puutarhabloggaajien ilta

Sain muutama viikko sitten ihanan kutsun sähköpostiini.

Kotipuutarha-lehti järjesti eilen illan puutarhabloggaajille, Mosa interiorsin kauniissa tiloissa.

Ja minähän otin kutsun mielelläni vastaan.

 Paikalla oli paljon mielenkiitoisia ihmisiä:

Muita puutarhabloggaajia, joihin oli todella hauska tutustua.

Kaikkien kanssa ei edes ehtinyt jutella. Mutta mielenkiitoista oli tavata:

Kati Oravan kesäpesä-blogista

Satu Kukkaiselämää-blogista

Marja Suvikumpu-blogista

Maria Kanelia ja kardemummaa-blogista

Cheri Autuas olo-blogista

Kotipuutarhalehden taitavia ja mukavia tekijöitä.

Biologi Leena Luoto, jonka kirja Oman pihan terveydeksi, on tärkeä työväline minulle.

Valokuvaaja ja puutarhuri Hanna Marttinen, jonka huikeita kuvia löytyy puutarhalehdistä ja kirjoista.

Oma lempparini on Puutarhan vihreä vuosi, jossa on huikeita ja raikkaita kuvia puutarhoista ja kasveista.

Hannalta saimme paljon hyödyllisiä vinkkejä ja ohjeita puutarhavalokuvaukseen. 

Tosin naureskelimme, että blogeissa voi vähän aikaa olla hiljaista kun kukaan ei uskalla enää julkaista kuviaan....

 Myös suunnitteluhortonomi Kati Jukarainen oli paikalla.

 Kati antaa todella kekseliäitä suunnitelmavinkkejä Kotipuutarhalehden joka numerossa.

Tykkään Katin kasviyhdistelmistä, niissä on kivaa kontrastia.

Katilla on myös oma puutarhablogi Katin puutarha.

Huipuinta oli jutella kasviguru ja tietokirjailja Ella Rädyn kanssa.
Meillä olisi juttua riittänyt varmaan viikoksi.

Ellan kirjat Viljelykasvien nimistö ja Viheralueiden puut ja pensaat, ovat päivittäiset työvälineeni.

Myös tänä vuonna ilmestynyt hurmaava Suomalainen metsäpuutarha-kirja on iltalukemiseni.

Suomalaisen metsäpuutarha-kirjan on kuvannut Hanna Marttinen.

(kuva: Maria Kanelia ja kardemummaa-blogista)

Saimme kotiin viemisiksi ihanan tuliaiskassin.

Täällä Vaahteramäellä tuotteille on varmasti käyttöä 

ja lehdet saa puutarhahullu siskoni (Mutamäki mustikoilla-blogista) omakseen.

Omat lehdet kolahtavat jo postilaatikkoon...

Kiitos kaikille illan järjestäneille! :)