Kaunis yhdistelmä: preeriamesiangervo ja kirjosaarnivaahtera

 

preeriamesiangervo

Filipendula rubra

アメリカシモツケソウ

ja

kirjosaarnivaahtera

Acer negundo ´Flamingo`

フラミンゴ種の葉の斑

Puutarhasuunnittelussa on hauskinta miettiä kasviyhdistelmiä.

Se on harmillisesti kyllä yleensä se viimeinen suunnitteluvaihe, 

kaikkien puutarhan rakenteiden, toimintojen ja alueiden suunnittelun jälkeen.

Parasta kasviyhdistelmissä on keksiä loistavia kombinaatioita ja 

ikään kuin lainata viereisten kasvien värejä.

Tällainen kombinaatio syntyy, 

kun istuttaa preeriamesiangervoa ja kirjosaarnivaahteraa lähekkäin.

Preeriamesiangervon vaaleanpunainen toistuu kirjosaarnivaahteran uusissa lehdissä. 

Eikö olekin aika täydellinen yhdistelmä?

PREERIAMESIANGERVON HOITO

- Viihtyy puolivarjossa, kosteahkossa, hikevässä ja kuohkeassa maassa.

Ne ovat luonnostaan kosteiden niittyjen kasveja.

- Pärjäävät oikeastaan ilman hoitoa, ilman ravinteita ja kalkkia.

- Parhaimmillaan purojen ja vesien lähellä.

- Korkea ja pystykasvuinen. Voi kasvaa jopa 150-250 cm korkeaksi. 

Meillä nämä yksilöt ovat noin 150 cm korkeita. 

Korkeudesta huolimatta ei tarvitse tukea, vaan pysyy itse pystyssä. 

- Erityisen suositeltava luonnontilaisen ja hoidetun alueen rajamaille. 

Kirjosaarnivaahteran lehdet ovat valkovihreitä, 

mutta uusissa lehdissä on vaaleanpunaista. 

Myös versoissa on häivähdys samaa sävyä. 

Lisää tietoa kirjosaarnivaahterasta löytyy seuraavista postauksista:

Sinnikäs kirjosaarnivaahtera

Ihana kirjosaarnivaahtera

preeriamesiangervo

Filipendula rubra

アメリカシモツケソウ

ja

purppuraheisiangervo 

Physocarpus opulifolius ´Diabolo`

フィソカルプス・オプリフォリウス‘ディアボロ’ 

Upea yhdistelmä syntyy myös preeriamesiangervosta

 ja tummasta purppuraheisiangervosta.

Tässä muuten tulee taas esille näiden suomenkielisten nimien harhaanjohtavuus. 

Angervo päätettä on kasvien nimissä käytetty valtavasti, 

vaikka kasvit eivät ole mitään sukua toisilleen. 

Siksi kannattaa kiinnittää aina katseensa tietellisiin nimiin, 

niistä selviää parhaiten kasvien sukulaisuhteet. 

Jos haluat lukea enemmän purppuraheisiangervosta,

löydät postauksen täältä:

Purppuraheisiangervo ´Diabolo`

Mitäs piditte näistä yhdistelmistä?

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Nyt se on täällä

 

koivu

Betula

カバノキ

Kuin silmänräpäyksessä epävakainen ja junnaava kevät vaihtui kesäksi. 

Yhdessä päivässä koivut vihertävät ja vaahterat kukkivat. 

Kyllä tätä aikaa on odotettukin. 

Ja nyt se on täällä!

 metsävaahtera

Acer platanoides

カエデ

Aurinkoa päivääsi! 

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Marraskuun alun puutarhakierros

Lokakuu vaihtui marraskuuksi kauniina ja aurinkoisena. 

Ja voiko tätä sanoa edes ääneen, että marraskuuhan alkaa vihreämpänä kuin lokakuu.

Ruskasta ei ole enää tietoakaan ja 

maisema on avartunut.

Nyt näkee taas pitkälle ja on tilaa hengittää.

Lumipeite kuorrutti puutarhan muutaman päivän ajan,

mutta nyt siitä ei ole jäljellä kuin pieniä ripauksia varjoisimmilla paikoilla. 

Keijunkukat ja ikivihreät kasvit tuovat puutarhaan mahtavia sävyjä.

Keittiötarha valmistautuu lepokauteen.

Pilariomenapuista tippuivat lehdet vasta tällä viikolla

ja jätin muutaman omenan puihin lintuja varten.

kirjosaarnivaahtera

Acer negundo ´Flamingo`

フラミンゴ種の葉の斑

Kirjosaarnivaahtera ja purppuraheisiangervo ´Diabolo`

eivät ole tajunneet vielä talven lähestymistä. 

Se ei ole kovin hyvä juttu. 

Olisi tärkeää, että kasvit tuleentuisivat ajoissa, 

silloin ne kestäisivät talvea paremmin.

purppuraheisiangervo 

Physocarpus opulifolius ´Diabolo`

フィソカルプス・オプリフォリウス‘ディアボロ’ 

 

 purppuraheisiangervo

Physocarpus opulifolius 'Lady in Red'

フィソカルプス・オプリフォリウス  

Lajitoveri ´Lady in Red` on ymmärtänyt hieman ´Diaboloa` paremmin vuoden kierron. 

Tähän aikaan vuodesta havut tulevat taas arvoon arvaamattomaan. 

On tärkeää, että puutarhan kasvilajisto koostuu monenlaisista kasveista.

Tämä rikastuttaa puutarhan monimuotoisuutta ja 

takaa kiinnostavia näkymiä vuoden ympäri. 

 Järvi ja lähipellot tulevat ikään kuin lähemmäksi näkymien avartuessa. 

   rohtosormustinkukka

Digitalis purpurea

ジギタリス 

Rohtosormustinkukka on kaksivuotinen kasvi.

Se kasvattaa tulevan vuoden lehtiruusukkeet jo edellisenä syksynä.

 Nämä sormustinkukat kukkivat ensi kesänä, kun taas tämä vuonna kukkineet yksilöt kuolevat, 

antaen uusille kasveille tilaa. 

Sormustinkukat pitävät huolen siementämisestä ja suvun jatkumisesta todella tehokkaasti. 

Nämä virkeät vihertäjätkin ovat juurtuneet pelkkään sepeliin ja kivikkoon. 

Keväällä niitä voi halutessaan siirrellä parempiin paikkoihin. 

Etupihan kärhöt ovat tulleet esiin pihlajan lehdistön lakastuessa.

Alppikärhön siemenhaituvapallot koristavat nyt pihlajan oksistoa läpi talven.

  alppikärhö

Clematis alpina

クレマチス

 lumikärhö

Clematis far. Summer Snow

クレマチス

Lumikärhön vihreä verho sitkeilee myös etupihan pihlajan oksistossa.

Lumikärhö kukki tänä vuonna hieman niukasti,

 mutta lehdistö on jo sen kasvattamisen arvoinen.

koivu

Betula

カバノキ

Talven lähestyminen on aina niin haikeaa, 

mutta nyt puiden kauniit rungot ja avara taivas saavat ainakin paremmin ansaitsemansa huomion. 

Kauneutta löytyy luonnosta ja putarhasta jokaisena vuodenaikana,

kun vain pysähtyy ihailemaan.

Kauneutta ja pieniä ilon hetkiä päivääsi! 

P.S. Bokashi-arvontaan voi osallistua vielä 6.11. saakka täällä:

Bokashi-kompostointi

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 

sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Lehtien hyötykäyttö

Ahdistaako puista pudonneet lehdet?

Tuntuuko, että olet jo väsynyt haravointiin?

Tai kuljetatko peräkärrykaupalla haravontijätettä kaatopaikalle?

Halusin tehdä tämän postauksen juuri sinulle.

Haravointijäte ei ole nimittäin jätettä, 

vaan arvokasta maanparannusainetta, jota voi hyötykäyttää moneen paikkaan.

Ja nyt voi sanoa, että täällä puhuu kokemuksen syvä rintaääni.

Nimittäin meillä näitä lehtiä riittää, vaikka muille jakaa.

Ensinnäkin, haravoin vain pahimmat paikat näin syksyllä.

Vaahteran ja tammenlehdistä tulee valtavan paksut kerrokset lehtimassaa nurmikolle.

Paksu lehtimassa saattaa tukahduttaa nurmikkoa ja 

kosteus kerää sienitauteja, jolloin nurmikko saattaa kuolla talven aikana.

Lehtimassa estää myös valon pääsyn nurmikolle.

Kukkapenkeistä tai pensaiden juurilta en koskaan haravoi mitään pois,

vaan jätän lehdet maatumaan talven ajaksi. 

Jos keväällä istutusalueilla on edelleen paksu kerros lehtiä, saatan poistaa niitä hieman.

Yleensä lehdet ovat maatuneet aika hyvin jo yhden talven jälkeen ja 

niistä on muodostunut hyvää ravinteikasta katetta istutuksille.

Jos lehtiä on vain pieni kerros,

ne voi ajaa ruohonleikkurilla silpuksi ja jättää nurmikon ravinnoksi.

Niin minä teen monilla nurmikkoalueillamme.

Haravointi on hyvää hyötyliikuntaa ja 

samalla saa raitista ilmaa.

Haravoidessa kuuntelen podcasteja

tai suunnittelen tulevan kesän puutarhajuttuja. 

Viime päivinä on ollut ihan loistavat haravointisäät,

pilvisyydestä huolimatta.

Lehdet ovat sen verran kosteita ja sää niin tyyni, 

etteivät ne ole lennelleet ympäriinsä.

Tuuli ja haravointi ovat aika hankala yhdistelmä.

Lehdet voi myös puhaltaa lehtipuhaltimella, 

mutta haravoidessa myös nurmikko hieman ilmaantuu,

vaikka ei varsinaisesti ilmaisikaan sitä.

Haravoinnin seurauksena myös samalkasvustot vähenee.

Haravoin yleensä nurmikot perusteellisemmin keväällä,

samalla saan kuolleen nurmikon rapsuteltua pois. 

Mihin sitten hyödynnän lehdet?

Todella moneen paikkaan.

Ainakin seuraavat puutarhan kohteet

 hyötyvät lehtien tuomasta katteesta ja ravinteista:

- Kohopenkkien pohjaksi

- Pensaiden juurelle

- Kasvimaalle (voi laittaa noin 10 cm kasvimaan päälle) 

- Kompostointiin 

- Siilien talvipesäksi

- Talvipeitteeksi aroille kasveille 

- Jätesäkkeihin maatumaan talveksi, 

jolloin keväällä maatunutta lehtimassaa voi jo käyttää maanparannuksena. 

Mitä hyötyä on lehtikatteesta?

- Lisää lierojen ja pieneliöstön määrää

- Maan mururakenne ja humuspitoisuus paranee (varsinkin savimailla)

- Lehtikate estää kosteuden haihtumista istutusalueilta ja 

kastelun tarve vähenee

Haravoin suuret lehtimassat nurmikolta,

mutta jätän lehdet istutusaleiden katteeksi.

Mistä lehdet kannattaa poistaa?

- kulkureiteiltä

- terasseilta

- keväällä pienten perennojen ja sipulikukkien päältä

- suuret lehtimassat nurmikolta

Kottikärryllinen arvokasta maanparannusainetta vai

ahdistavaa jätettä?

Minun mielestäni todella arvokasta maanparannusainetta uuteen kohopenkkiini.

Olisi kiva kuulla, mihin sinä hyödynnät lehdet?

Kerro omat vinkkisi ja kokemuksesi. 

Ihania lokakuun päiviä ja 

kivoja puutarhahetkiä, sillä puutarhakausi ei todellakaan ole vielä ohitse!

Tämän postauksen kaikki kuvat ovat tyttäreni @photosbyannahifumi ottamia.

Minulla on nimittäin ollut tänä viikonloppuna enemmän harava kuin kamera kädessäni.

Kiitos Annalle kuvista! ♥

LISÄYS 28.9.2020

Lehtien keräämiseen lanseerattiin mahtava uutuus

GARDENA Lehtienkerääjä

Nyt lehtiaarteiden talteenotto on entistä helpompaa. 

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 

sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.