Kevättää

vihkotasetti (perunanarsissi)

Narcissus x medioluteus ´Bridal Crown`

Ihana kun aurinko paistaa, ihan kevättää. 

Vähän niin kuin pakahduttaa...

Terassille oli pakko saada kevätkukkia. 

tummahelmililja

Muscari armeniacum

Tete-narsissi

Narcissus´Tète-á-tète`

The sun does not shine for a few trees and flowers,

but for the wide world`s joy.

 ~Henry Ward Beecher~

Kirjoittaja blogin takana -haaste

Sain Karolinalta ihanasta Karolinan puutarha -blogista seuraavan haasteen:

Jokainen kirjoittaa puutarhablogiaan omalla tyylillä. Jollakin blogi on rajattu tarkasti tiettyihin kasveihin, jollakulla blogissa on myös kuvia luonnosta, linnuista, oravista. Ihana on nauttia myös puutarha-matkailukertomuksista, pistokas-kokeiluista, siemen-vinkeistä. Jollakulla blogissa vilahtelee myös upeita kuvia viherkasveista- todellisiä viherpeukaloita nämä jotka saavat sisällä kasvamaan ja kukoistamaan viherkasvinsa vuodesta toiseen!

Hyvin harvoin pääsee kurkistamaan kirjoittajan persoonaan, ja se yksityisyys suotakoonkin blogi-kirjoittajille.On upeaa että puutarhoihinne pääsee ihastelemaan vihreässä blogi-maailmassa.Blogeja lukemalla ei ehkä aina saa käsitystä puutarha koosta, sen iästä, miten sitä on suunniteltu millaisin ajatuksin siellä puutarhuri touhuaa!

Tässäpä haastetta puutarha-bloggaajille - ota vastaan jos tahdot - ja kerro meille vastauksia seuraaviin uteliaisuutta herättäviin kysymyksiin (jos johonkin et halua vastata, jätä se pois):

siperiankurjenmiekka

Iris sibirica

1. Kerro puutarhastasi, minkä kokoinen se on? Minkä ikäinen ja millä vyöhykkeellä?

Vaahteramäki on 6000 m2 kokoinen, mutta ehkä puolet siitä on hoidettua puutarhaa.

Olemme rakentaneet talomme 11 vuotta sitten, mutta rehevää tannertamme aloimme valloittamaan omaan käyttöömme 10 vuotta sitten, pikku hiljaa.

Vaahteramäki sijaitsee II-vyöhykkeellä. Ja se on oikeastikin mäki, joten hallat ja kylmät eivät helposti meille osu. Tosin välillä tuulee kovaa.

2. Kuinka kauan olet ollut puutarha-harrastaja ja miten innostus puutarhaan syttyi?

Olemme rakentaneet yhden talon ennen nykyistä kotiamme. 

Ensimmäisen talon kohdalla puutarhainnostus alkoi vasta orastaa ja tänne Vaahteramäelle muutettuamme, innostuin kuopsutuksesta yhä enemmän. 

Talon rakentamisen jälkeen rahaa ei ollut paljon, joten haalin perennojen ja muiden kasvien alkuja kaikkialta. Otin vastaan kaiken, enkä ajatellut värejä enkä mitään muutakaan.

palavarakkaus

Lychnis chalcedonica

Aluksi Vaahteramäellä oli paljon keltaista ja punaista, perusvärejä.

Nykyään pidän valkoisesta ja hilltymmistä väreistä.

Vähitellen puutarhanhoito on tempaissut mukaansa toden teolla. 
Huomasin kaiken aikaa kuopsuttelevani ja lukevani puutarhalehtiä ja kirjoja. Myös tieto ja käsitys omista mieltymyksistä kasvoi ja kasveja siirreltiin ja hankittiin lisää. Myös hoidettu ala on vuosi vuodelta lisääntynyt.

Lopulta puutarhahulluus meni niin pitkälle, että tajusin haluavani tehdä sitä työkseni. Ja opiskelin puutarhuriksi. Nykyään harrastuneisuus ja ammattilaisuus sekoittuvat niin somasti, etten aina tiedä mistä mikin alkaa ja mihin mikäkin loppuu.

3. Minä vuonna aloitit bloggaamisen - ja mikä siinä on mielestäsi parasta?

Aloitin bloggaamisen vuonna 2011 kesäkuussa.

Blogini alkoi siitä, että halusin pitää puutarhapäiväkirjaa itselleni. 
Ja ajattelin, että jos joku haluaa lukea sitä niin lukekoon. Mutta en aluksi maininnut siitä ystävillenikään.

Parasta on juuri puutarhan tapahtumien ja omien ajatusten taltioiminen. Olen myös saanut blogiystäviä, joiden kanssa on mukava jakaa ajatuksia ja oivalluksia. 

4. Mitkä ovat blogisi tärkeimpiä teemoja?

Blogissani kirjoittelen oman puutarhan sekä luonnon tapahtumista ja puutarhamatkoista. 

Kuunliljoja Hosta 

viime kesäiseltä Viron puutahamatkalta.

5. Kuinka monta lukijaa käy blogissasi kuukausittain?

Olen kirjoitellut blogiani epäsäännöllisen säännöllisesti. Aiemmin blogini kuukausittainen kävijämäärä on ollut noin 1000 kävijän molemmin puolin. Mutta nyt vierailijat ovat lisääntyneet huomattavasti. Viime kuussa vierailijoita on ollut 2779.

6. Miten blogisi nimi syntyi? 

Tonttimme nimi on Vaahteramäki, koska täällä on paljon vaahteroita ja pidän Astrid Lingrenin satukirjoista. Ajattelin, että blogini kertoo mitä ajatuksia ja kasveja täällä versoo.

7. Mitä asioita kerrot blogissasi itsestäsi- mitä et?

Haluan että blogini kertoo puutarhasta ja kaikesta siihen liittyvästä. 
En kerro henkilökohtaisia tai muuhun aihepiiriin liittyviä asioita.

8. Laita linkki tai kuva ensimmäiseen postaukseesi.

Ensimmäinen postaukseni kertoi PIONIEN HUUMASTA

kiinanapioni 
Shirley Temple

9. Mikä on sinun mielestäsi paras tapa hankkia lukijoita- ja kuinka tärkeää on että muut lukevat blogiasi? Onko blogin tärkein tehtävä olla itselle puutarhapäiväkirja?

Olen linkittänyt itseni moneen blogilistaan ja olen huomannut, että lukijoita tulee myös kasvien nimillä googlaajista. Muiden blogien kommentoiminen tuo, ei pelkästään, uusia lukijoita vaan myös ihania, saman henkisiä  blogi-ystäviä. Blogin tärkeä tehtävä on puutarhapäiväkirjana oleminen mutta myös ajatusten ja kokemusten vaihto.

10. Mikä on suosituin blogi-kirjoituksesi?

Pelargonien kevät vuodelta 2012.

11. Onko Blogissasi kaupallisia tai muita yhteistyökumppaneita?

Ei ole muita kuin oma yritykseni PIHASYREENI, jonka linkki on blogissani.

12. Kuinka paljon aikaa viikossa käytät blogin tekemiseen? Muiden blogien lukemiseen?
Käytän aikaa todella vaihtelevasti blogin tekemiseen. 

Puutarhabloggaus on siitä haastavaa kun talvella olisi eniten aikaa, niin aiheita on vähän. 

Kesällä aiheita on paljon, mutta silloin ei todellakaan malta viettää aikaa tietokoneen ääressä.

Muutamat lempiblogini käyn kurkkailemassa säännöllisesti, melkein päivittäin.

13. Kerro paras/parhaat vinkkisi aloittelevalle bloggaajalle?

Mieti, mitä aihetta blogisi käsittelee. Tee vaikka eri aihealueille omat bloginsa, mutta yksi blogi ei voi käsitellä kaikkea maan ja taivaan väliltä.

Päätä mitä jaat blogissasi. Missä kulkee henkilökohtaisten asioiden raja.

Linkitä blogisi blogiluetteloihin ja päivitä blogiasi säännöllisesti.

14. Halutessasi laita kuva itsestäsi tai puutarhastasi. 

Kirjoittaja blogin takana

Jatkan haastetta seuraaviin blogeihin, jos tunnette sen omaksenne ja  haluatte ottaa haasteen vastaan.

Ei mitään stressiä...

Puutarhan Lumo

Sinisen oven takana

Tina`s

Tuoksupelargoni

Pelargonium x graveolens

Eteisessämme tuoksuu sitruunalle ja ruusulle.

Tuoksupelargoniaa voi vähän heilauttaa, kun vieraita on tulossa ja hetkessä on tuoksuu hyvälle.

Tuoksuu mummon siskon, Eeva-tädin kodilta.

Tuoksupelargoniaa on ennen sanottukin "Ravista kukkaa, pastori tulee" -kasviksi tai tuoksupielikiksi.

Ruotsissa kasvia on kutsuttu myös eukonpieruksi (käringsfes) ja hyväntuoksuiseksi (luktegott).

Tuoksupelargoni on vanha kasvi, sen tiedetään tulleen Ruotsiin jo 1700-luvun loppupuolella.

Se oli tavallinen ruukkukasvi Suomessakin jo 1800-luvun alun säätyläiskodeissa.

Sitä ei juurikaan saa kukkakaupoista, mutta koska se on helppo juurruttaa, se on levinnyt kaikkialle.

Olen itsekin kasvattanut tuoksupelargonini ystävältäni saamasta pistokkaasta, 

enkä ole aivan varma lajikkeesta.

Epäilen, että kyseessä on ´Dr Westerlunds blomma`.

 (Jos joku lukijoista tietää paremmin lajikkeen, saa korjata.)

Lajike on nimetty enköpingiläisen lääkärin mukaan,

 jonka mielestä ilma oli raikkaampaa, kun huoneessa oli hyväntuoksuinen pelargoni.

Uskotaan myös, että tuoksupelargoneilla on rauhoittavia

 ja kipua lievittäviä sekä jännitystiloja helpottavia vaikutuksia.

Ja niiden tuoksuaineita käytetään aromaterapiassa.

Etelä-Afrikassa tuoksupelargonioita on käytetty hammas ja korvasäryn hoitoon.

Rullattu lehti laitettiin kovaan ja särkevän hampaan päälle.

Tuoksupelargoneja voi käyttää myös itikoiden karkoitukseen.

Lehtiä voi hieroa ihoon, ja itikat pysyvät loitolla.

Tuoksupelargonioiden lehtiä ja kukkia voi käyttää myös ruanlaitossa ja leivonnassa.

Kannattaa kuitenkin varmistaa lajike ja sen soveltuvuus elintarvikkeeksi, 

ennen kuin ryhtyy leivonta- tai ruoanvalmistuspuuhiin.

Ihanat pelargonit kirjasta (Rosén & Rasehorn) löysin seuraavan kakun ohjeen:

Bergabackenin pelargonikakku

Ainekset:

150 g voita

2 dl sokeria

1 muna

10 ´Tohtori Westerlundin kukan` lehteä

2,5 dl jauhoja

Kuorrutus:

1 dl sitruunanmakuista tomusokeria

1/2-1 rkl vettä

5 ´Tohtori Westerlundin kukan` lehteä

Säädä uuni 175 asteeseen.

Käytä noin 1,5 litran irtoreunavuokaa.

Hienonna lehdet.

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää muna ja sekoita taikina.

Sekoita joukkoon pelargoninlehdet ja viimeiseksi jauhot. 

Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan.

Kypsennä kakkua noin 20 minuuttia.

Anna kakun jäähtyä ja levitä sille kuorrute.

Koristele valmis kakku eri pelargonien kauniilla lehdillä ja kukilla.

Tuoksupelargonini on kesät, talvet eteisessämme, en siirrä sitä autotalliin talvehtimaan.

Eteinen on tosin hieman viileämpi kuin muut huoneet. 

Joinain talvina se näyttää vähän rupsahtaneelta, mutta kevään mittaan se kyllä kaunistuu.

Kevättalvella sitä voi leikata rajustikin, niin että vain kolmasosa kasvista jää jäljelle.

Ja leikatuista latvapistokkaista voi lisätä kasvia.

Tuoksupelargoni juurtuu yleensä muutamassa viikossa, 

ihanteellinen juurtumislämpötila on noin 21-24 astetta.

Minäkin otin uusia pistokkaita tuoksupelargoniastani.

Myös Englannin pelargonini, (toiselta nimeltään jalopelargoni) ´Royalty White` 

Pelargonium Domesticum-Ryhmä

 on selvinnyt taas yhdestä talvesta.

 Se tekee kukkanuppuja jo täyttä häkää.

Talvetan englannin pelargonini autotallin ikkunalla, valoisassa ja viileässä.

Olen tuonnut sen sisälle, valoisalle ikkunalle muutamia viiikkoja sitten.

Kesällä siirrän sen ulos.

Kasvukaudella se tarvitsee paljon valoa ja vettä sekä ravinteita kukkiakseen.

Kukkineet kukat kannattaa leikata pois, jotta kasvi alkaa kukkia uudelleen.

Täällä Vaahteramäellä valkoinen lumi peittää taas puutarhan.

Mutta kyllä se kevät vielä tulee, viikonlopuksi on jo luvattu lämpimämpää.

Kevättä odotellessa hoidetaan huonekasveja ja suunnitellaan kesää!

P.S. Tervetuloa blogin uudeksi lukijaksi Tuitiina!

Pelargonioiden huoltopäivä

Pelargonium

Geraniaceae-heimo

Minun  pitäisi varmaan julistaa 16.3. viralliseksi pelargonien huoltopäiväksi.

Olen nimittäin aivan sattumalta,

 nyt jo kolmantena vuonna, innostunut huoltamaan pelargonini kevätkuntoon 16.3.

Joulua ennen rapsin kuivia lehtiä pois, kastelun yhteydessä.

 Muuten pelargonini ovat olleet aika oman onnensa nojassa. 

Ne talvehtivat autotallin ylähyllyllä, noin 10 asteen lämmössä.

Täältä löydät enemmän juttua pelargonioitten talvetuksesta.

Ihanaa vihreää! 

Kaikki pelargonini näyttävät selvinneen talvesta.

 Otin kaikista pelargonioistani pistokkaita.

Pesin ruukut.

 Käytin Neudorffin juurrutusainetta ensimmäistä kertaa.

Juurrutusaine pitäisi edistää kasvien juurtumista ja vahvistaa kasvien juuristoa. 

Se on merileväpohjainen ja luonnonmukainen.

Sitä voi sirotella suoraan istutuskuoppaan

 tai pistokkaat voi kastaa heti leikkaamisen jälkeen tiivisteeseen.

 tai sitä voi sekoittaa uuden mullan kanssa.

Juurrutusainetta voi myös lisätä kasteluveteen, jolloin se edistää kasvien juuristoa ja 

samalla vahvistaa kukintaa.

Istutin pistokkaat suoraan kylvömultaan.

Halutessaan pistokkaat voi myös juurruttaa lasissa.

 Ja tässä on ihana saaliini. 

Vasemmalla on vaaleanpunaista ja valkoista kotipelargoniaa (Pelargonium Zonale-ryhmä) sekä valkoista Mårbacka pelargoniaa (Pelargonium zonale ´Vit Mårbacka). 

Oikealla saviruukuissa valkoista riippapelargoniaa (Pelargonium peltatum).

Autotallissa on talvehtinut myös kirjomaahumala (Glechoma hederacea ´Variegata`).

Myös jouluruusuni (Helleborus niger) odottelee autotallissa kevättä ja maahan istutusta.

Myös sinisarjani (Agapanthus umbellatum ´White`) on edelleen hengissä.

Vaikken ole saanut sitä kertaakaan kukkimaan.

Se talvehtii autotallin ikkunalla pelargonioiden kanssa.

Täältä voit lukea tarinan sinisarjastani.

Toivottavasti kaikki pelargoniani juurtuvat ja sinisarjani kukkisi tänä kesänä ensimmäistä kertaa.

Täällä Vaahteramäellä on noin 5 cm lumipeite, mutta iltapäivällä aurinko paistoi ihanan keväisesti.

Lisää hurmaavia pelargonioita, niiden historiaa ja hoito-ohjeita:

Mökki ja Pelakuu, Stiina Kiiveri

Suuri pelargonikirja, Susanna Rosèn

Ihanat pelargonit, Rosen ja Rasehorn

Kiehtovat pelargoniat, Christa Holm

Haaveiden puutarhavaja

Olen tämän ihanan mökin uusi, onnellinen emäntä.

Olen haaveillut koko talven omasta puutarhavajasta, 

jossa voisin säilyttää ruukkuja ja puutarhatyökaluja

ja jonne laittaisin istutuspöydän ym. 

Olen suunnitellut vajalle paikkaa 

ja keräillyt ideoita lehdistä, kirjoista ja pinterestistä.

Muutama päivä sitten tajusin, että meidän pihallahan kököttää jo unelmieni puutarhavaja,

 ehkä jopa turhankin hieno.

Tyttäreni leikkimökki on ollut aikalailla käyttämättä muutaman vuoden.

Ensin ajattelin, että en edes uskalla kysyä sitä omaan käyttööni. 

Mutta tyttäreni sanoi heti: "Enhän minä sillä mitään tee. 

Sulle on siitä paljon enemmän iloa."

Nyt tunnen olevani pieni tyttö,  joka on saanut oman ´leikkimökin`.

Vielä en päässyt sitä sisustelemaan, koska se toimii kesäkalusteiden varastona näin talvisin.

 En uskalla vielä viskata kesäkalusteita ulos, 

kun sääennustus lupaa kammottavaa takatalvea.
Mutta nyt voi suunnitella ja haaveilla.

Tällaisia herkkuja löysin Pinterestistä:

Mukavaa alkavaa viikonloppua!

Opimme kasvattamaan kukkia

Äitini Luonnontieto 1 (vuodelta 1962) oppikirjan mukaan

Löysin Äitini vanhan koulunkirjan ja sieltä löytyi ihania ja käypiä ohjeita.

Oma kasvitarhamme

Kun kevätaurinko alkaa kirkkaasti paistaa luokkahuoneisiin ja lämmittää ja raukaisee kovasti, silloin kevät tekee tuloaan myös puutarhaan. Se sulattaa lumen ja kirvoittaa roudan. Hetken päästä jo multa höyryää auringon lämmössä ja odottaa viljelijää. On siis ajoissa suunniteltava, mitä aikoo kylvää puutarhaan. Siemenet ja taimet on aikanaan hankittava, että kaikki olisi valmiina silloin, kun puutarha kutsuu.

Opimme kasvattamaan kukkia

Taimien kasvattaminen

Jos kylvämme kukan siemeniä avomaahan, 

saamme odottaa puolen kesää ennen kuin ne kukkivat. 

Kylvämmekin sen vuoksi siemenet jo varhain keväällä.

laatikoihin, jotka syksyllä varasimme. 

Kasvatamme niissä taimet kodin ikkunalla. On hauska päivä päivältä seurata, kuinka ne kehittyvät. 

Kukan siemenet pannaan itämään maaliskuun lopussa. Sopiva kasvatusastia on matala puulaatikko. 

Poraa sen pohjalle reikiä. Pane reikien peitteeksi turvepehkua ja sen päälle salaojitukseksi hiiltä ja sitten vasta multaa. Tasoita ja tiivistä mullan pinta esim. tulitikkulaatikolla. Sirota sitten siemenet ja painele ne multaan. Seulo peitteeksi hiukan hienoa multaa. Sopiva multasyvyys on n. viisi kertaa siemenen paksuus. Kylvöstä kastellaan esim. vispilällä. 

Päällimmäiseksi pannaan lasilevy, ettei kosteus pääse haihtumaan. 

-Kun olet saanut kylvetyksi, pane laatikko lämpimään paikkaan esim. uunin päälle. 

Pidä multa tasaisen kosteana ja seuraa itämistä.

Pian taimet tulevat näkyviin. Nosta silloin heti laatikko ikkunalle auringon paisteeseen, sillä pimeässä taimet nopeasti venähtävät kelvottomiksi. 

Tuuleta taimia (puunpala lasin ja laidan väliin!). Myöhemmin saat lasin poistaa.

Laatikkoa on myös silloin tällöin käännettävä, etteivät taimet ennätä kaartua valoa kohti.

Kun taimille alkaa tila käydä ahtaaksi, istuta ne vähän suurempaan laatikkoon ja entistä harvempaan. 

Mutta kastele ensin perusteellisesti, ettei multa irtoa juurista. Silloin taimet eivät kärsi siirtämisestä. Aluksi laatikko pannaan varjoisaan paikkaan tai peitetään paperilla, sillä pimeässä taimet juurtuvat nopeammin. Muutaman päivän perästä laatikko on taas nostettava ikkunalle.

-Taimien uudelleen istuttamista sanotaan kouluttamiseksi.

Kouluttamalla saadaan tiheäjuurisia, tanakoita taimia.

Sellaiset kestävät avomaalla varmimmin.

Taimet istutetaan avomaahan

Aurinkoisina päivinä rupeamme totuttamaan taimia ulkoilmaan. Pidämme niitä avonaisella ikkunalla tai siirrämme laatikot ensin lyhyemmäksi sitten pidemmäksi ajaksi puutarhaan.

Lopulta ne jätetään yöksikin ulos. Kun maa on lämmennyt, istutamme kasvit hyvin muokattuun ja lannoitettuun maahan. Istuttaminen on paras toimittaa illalla tai pilvisellä säällä. Pienille taimille tehdään multaan reikä istutuspuikolla. Jos taimet ovat suuria, kuoppa tehdään istutuskauhalla ja taimet asetetaan siihen multapaakkuineen. 

Istuttaminen ja peittäminen toimitetaan käsin mahdollisimman huolellisesti. Kun multaa tiukasti painellaan juurille, siihen jää syvennys, joka täytetään vedellä. Kun vesi on imeytynyt maahan, peitetään syvennys kuivalla mullalla, joka estää tuoreuden haihtumista. 

-Kukkatarhat on jatkuvasti pidettävä puhtaina rikkaruohoista ja kasteltava tarpeen mukaan.

Teksti on suora lainaus kirjasta:

Kangasniemi, Koskenniemi, Miettinen, Saari

Luonnontieto 1 osa

WSOY 1962 Porvoo

kymmenes painos

Olisi mukava kuulla, jos joku teistä on myös opiskellut luonnontietoa aikoinaan, tästä samaisesta kirjasta.

Lyhdyn kevätasu

Ihanaa, kun illat ovat joka päivä pidempiä!

Nyt ovenpielen lyhdytkin saavat uuden tehtävän, kukkien ´kasvihuoneena`.

Vähän jo nuutuneet tulppaanikimput saavat lisäaikaa lyhdyissä, 

ja sisälle voi hankkia kauniit ja tuoreet kukat.

Myös narsissit ja helmililjat kestävät pitkään lyhdyn suojissa.

The day the Lord created hope 
was probably the same day he created Spring. 
 ~Bern Williams