kääpiökataja (Juniperus communis ´Repanda`) ja siilivalkokuusi (Picea glauca ´Echiniformis`)
Näin lehdettömään aikaan kaipaa ikivihreää.
Meillä täällä Suomessa on oikeastaan puolet vuodesta aika lehdetöntä ja harmaata aikaa. .
Perennat ja muut ruohovartiset kasvit ovat kesällä ihanan reheviä, mutta talvisaikaan on kuin niitä ei olisikaan.
Ikivihreät ovat aina läsnä ja ikään
kuin puutarhan selkärankana. Siksi arvostan niitä aina vaan enemmän.
Ikivihreät kasvit ovat myös aika helppohoitoisia.
Ensimmäisinä vuosina ne kaipaavat vain suojausta kevätahavalta. Suojauksesta voit lukea
täältä.
Pilvikirsikallakin (Prunus pensylvanica) on kaunis runko,
mutta timanttituija (Thuja occidentalis ´Smaragd`) antaa enemmän suojaa.
Pikkuinen kääpiöserbiankuusi (Picea omorika ´Karel`) on uusi tuttavuus Vaahteramäellä.
Se on hidaskasvuinen, vanhempana siitä tulee pyöreähkö ja tiheä. Neulaset ovat sinivihreät ja lyhyet. Täysikasvuisena ´Karel`on 0,5-1 m korkea.
Vuorimännyt (Pinus mugo mughus) pysyvät ihanina palleroina, jos niiitä typistää vuosittain ennen juhannusta. Typistyksestä voit lukea
täältä.
Taustalla näkyy talvivärinsä saanut tuivio ( Microbiota decussata). Tuivio on kesällä tumman vihreä, talvella se muuttuu punertavanruskeaksi tai ainakin vähän harmaammaksi. Mutta ei syytä huoleen, keväällä vihreä väri palautuu.
Pallotuijien koko vaihtelee lajikkeen mukaan.
Pallotuija ´Globosa` (Thuja occidentalis ´Globosa`) kasvaa aika suureksi;
korkeutta ja leveyttäkin tulee noin 1m.
Kun taas pallotuija ´Danica` (Thuja occidentalis ´Danica`) jää söpöksi pikkupalleroksi.
Korkeutta ja leveyttä tulee noin puoli metriä.
Himalalajankataja (Juniperus squamata ´Holger`) on kaunis, sinertävä maanmyötäinen havu.
Vuorenkilvetkin (Bergenia cordifolia) ovat ikivihreitä maanpeittäjiä.
Kääpiösinikataja (Juniperus squamata ´Blue Star`) kasvaa pallomaiseksi.
Leiskuvan punainen hurmehappomarja (Berberis x ottawensis ´Suberba`) ei ole ikivihreä,
mutta ihanan räiskyvä näin syksyllä.
Alppiruusut (Rhododendron) ovat myös ikivihreitä.
Ikivihreinä nekin kaipaavat suojausta keväällä.
Valkolumimarja (Symphoricarpos albus) on ihana kaartuvien oksineen ja marjoineen.
Marjat ovat tosin myrkyllisiä.
Ihan tavallinen metsämänty (Pinus sylvestris) on typistettynä aika hauska.
Vierellä pesäkuusi (Picea abies ´Nidiformis`) sekä hopeakuusi (Picea pungens).
Rinteessä pikkutalvio (Vinca minor) ja hopeahärkki (Cerastium tomentosum)
ja pallotuijat (Thuja occidentalis ´Danica`).
Sinikataja (Juniperus squamata ´Meyeri`)
persilja (Petroselinum crispum)
Purppuraheisiangervo (Physolicarpus opulifolius ´Diabolo`)
on vielä kauniin punainen.
pilarikataja (Juniperus communis ´Suecica`)
Timanttituija (Thuja occidentalis ´Smaragd`) on nykyään yksi yleisimmistä kasveista.
Mutta peruskasvit luovat puutarhalle selkärankaa.
Pallero kääpiösinikataja (Juniperus squamata ´Blue Star`)
ja pyöreälehtinen perenna kivikkokilkka (Cymbalaria pallida).
