Unelma päärynästä

Kaupallinen yhteistyö: Viherrinki Oy

  päärynä

Pyrus communis

Viikko sitten olin vähällä ajaa ojaan, ihan kotini vieressä.

Yhtäkkiä katseeni kiinnittyi naapurin portin yli heidän puutarhaansa.

Piti oikein hieraista silmiä, kun näin heidän päärynäpuunsa. 

Sen oksat suorastaan notkuivat päärynäsadosta.

Olen nähnyt paljon päärynäpuita, 

mutta en ollut vielä kohdannut tuollaista näkyä eläessäni.

Olen haaveillut omasta päärynäpuusta jo monta vuotta.

En tiedä, mikä minua on pidättänyt sen hankinnassa.

Puutarhurina olen tiennyt sen menestyvän hyvin Suomessa

ja antanut sitä muille lahjaksikin, 

viimeksi tänä kesänä 11-vuotiaalle kummitytölleni.

Hänen lahjatoiveensa olivat kana tai päärynäpuu,

ja valitsin päärynäpuun, ehkä kummitytön vanhempia ajatellen... ;)

Naapurin päärynäpuun nähtyäni, en enää viivytellyt.

Halusin ehdottomasti oman päärynäpuun

ja tällä viikolla haaveestani tuli totta. 

Viherrinki-ketjun myymälöissä on mahtava tarjonta päärynäpuista.

Makuisa-päärynät  ovat talvenkestäviä, osa jopa V-vyöhykkeellä saakka.

Ne ovat ruvenkestäviä, joten kasvinsuojeluaineita ei tarvita. 

Makuisa-lajikeperheessä on 7 erilaista päärynää. 

Voit lukea lajikkeista lisää täältä. 

Tänne Vaahteramäelle valitsin ´Djuimovotshka`-lajikkeen,

joka on suomennettuna ´Peukaloinen`.

Se on mahdottoman makea, pienihedelmäinen syyspäärynä.

Sen syyskuussa kypsyvät hedelmät ovat pienikokoisia, mutta niitä on runsaasti. 

Hedelmät säilyvät marraskuulle ja hyvässä varastossa pidempäänkin. 

Se pärjää vyöhykkeillä I-IV.

Makuisa-päärynöitä suositellaan istutettavan kaksi eri lajiketta,

pölytyksen ja runsaamman sadon varmistamiseksi.

Itse istutin vain yhden, 

koska tämä naapurimme puu on aivan aidan toisella puolella. 

Voihan se olla, että haluan vielä toisenkin puun omaan puutarhaanikin,

kun olen niin innoissani päärynöistä.

Nälkä kasvaa syödessä...

Päärynä kukkii omenapuita aikaisemmin, joten vieressä olevat omenapuut, 

eivät auta pölytyksen kanssa. 

Syksy onkin ihan loistavaa aikaa istuttaa kasveja.

Maa on kosteaa, helpommin työstettävää ja kasvit ehtivät vielä juurtumaan ennen talven tuloa. 

Keväällä on usein niin paljon muuta puuhaa, että kaikki mitä voi tehdä syksyllä,

kannattaa tehdä kevään työmäärää helpottamaan.

Kasvit lähtevät nopeammin ja vahvempaan kasvuun seuraavana keväänä,

kun ovat kotiutuneet jo kasvupaikalleen syksyllä.

Satoakin on silloin aiemmin odotettavissa. 

PÄÄRYNÄPUUN ISTUTUS:

 Poistin nurmikon ja kunnostin kasvualustan suorakaiteen muotoiselta alueelta.

Alueen koko on noin 1 m x 60 cm.

Hyvän kasvualustan syvyys on noin 60 cm.

 Sekoitin kasvualustaan syyslannoitetta.

Syyslannoite auttaa kasvia talvehtimaan ja parantaa sen kukintaa ja satoa ensi vuonna.

Tosin hedelmäpuista ei yleensä tule ensimmäisinä istutuksen jälkeisinä vuosina satoa. 

Mutta myöhemmin syyslannoituksella on tärkeä merkitys sadon runsaudelle.

 Hyvä taimi on aina läpijuurtunut. Eli paakku on yhtenäinen.

Juuristo on usein kiertynyt ruukun mukaisesti

ja sitä voi varovasti hieman irroitella, jotta juurtuminen lähtisi hyvin vauhtiin.

 Puuta ei kannata istuttaa liian syvään.

Uutta maata saa tulla korkeintaan pari senttiä paakun päälle. 

Jos puu istutetaan liian syvään, juuret alkavat helposti kiertämään ympyrää

 ja puun juuret suorastaan kuristavat itse itsensä.

Puun tyvellä on paksumpi kohta, joka tulee jäädä maan pinnan yläpuolelle. 

Paksunnosta tai muhkuraa sanotaankin puun aivoiksi. 

 Puilla on myytäessä tukena kapea bambukeppi.

Se ei kuitenkaan ole riittävän tukeva puun kasvaessa. 

Siksi sen voi irroittaa ja puu kannattaa tukea kunnon tukipuilla,

jotka näkyvät maassa. 

 Tukikepit on hyvä juntata maahan istutusvaiheessa.

Itse tykkään laittaa ne aina hieman kiilamaisesti.

Tästä on se etu, että puu mahtuu paremmin kasvamaan myös leveyssuunnassa 

ja tuet pysyvät tukevammin maassa.

Rautakanki on hyvä apu tukipuiden asentamisessa, varsinkin jos pohjamaa on savea.

Sain poikani avukseni nuijimaan tukikepit syvälle maahan.

Puun tuenta on tärkeää ainakin neljä ensimmäistä kasvukautta.

Puut tykkäävät katsella aurinkoa kohden 

ja kasvavat usein vinoon, jollei niitä ole tuettu.

Tukikepit voisi sahata hieman lyhyemmiksikin,

mutta pidempien tukipuiden ympärille saa asennettua helpommin jyrsiäverkot.

Päärynäpuut ovat yhtä herkkua pupujusseille, kuin omenapuut.

Siksi ne on tärkeää suojata myös verkoin.

Puu tuetaan tukikeppeihin tervanarulla.

Mitään ohutta tai terävää narua ei saa käyttää puun sitomiseen. 

Tervanaru ei hankaa puun kuorta, 

eikä vahingoita runkoa.

 Tervanaru kieputetaan kahdeksikon malliin puun rungon sekä tukikepin ympäri.

On tärkeää, ettei sidoksesta tule liian tiukka,

ja rungolle jää tilaa kasvaa.

Yleensä tervanaru löystyy ajan kanssa ja niitä joutuu kiristämään ja tarkistamaan aika ajoin.

Mutta se on vain hyvä asia, koska silloin pystyy tarkistamaan, 

onko tuentanaru esim. liian kireällä tai tukeeko se puuta tarpeeksi.

 Tykkään istuttaa aina puiden tyvelle perennoja tai matalia pensaita.

Puun tyvialueen voi kattaa tietysti myös kuorikatteella,

mutta minusta kasvit tuovat eloa puun juurelle vielä enemmän.

Eihän luonnossakaan mikään kasva ihan yksikseen.

Nurmikko kannattaa pitää pois puun tyveltä,

koska se vie puulta vettä ja ravinteita.

Myös ruohonleikkaus tai trimmaus saattavat vahingoittaa puun runkoa. 

Kasvien seassa runko on ikään kuin suojassa.

 Istutin päärynäpuuni juurelle kaksi ´Little Lime`-hortensiaa.

Ne pysyvät matalina ja tuovat kaunistusta päärynäpuun juurelle kasvaessaan.

Myöhemmin syksyllä lisään vielä kevään sipulikasvien sipuleita puun juurelle. 

Hortensiat tulevat lehteen aika myöhään keväällä,

joten on mukava, jos puun kukinnan aikaan, myös puun juurella on kukkaloistoa.

 syyshortensia

Hydrangea paniculata ´Jane`, ´Little Lime`  

Voit lukea lisää ihastuttavasta ´Little Lime` -hortensiasta täältä. 

Pikkuhiljaa alapihallemme alkaa muodostumaan hedelmä- ja marjatarha.

Lähivuosina joudumme kaatamaan vanhat koivut, koska ne taitavat olla jo hieman lahoja

ja kaatumisriski on suuri.

Sen jälkeen voisikin alkaa suunnittelemaan hedelmätarhaa ihan tosissaan.

Vielä saa tovin odottaa oman puun satoa,
mutta nyt sain jo naapurilta maistiaisia.
Jos sinulla on jo päärynääpuu,
käy kurkkaamassa herkullinen päärynä-pähkinäpaistoksen resepti täältä.
Minäkin taidan kokeilla sitä naapurin herkullisista päärynöistä,
jos ne eivät ole menneet jo parempiin suihin.

Ja ei nuo päärynäpuut mikään uusi juttu ole.

Vuonna 1952 painetussa (WSOY)  Frans Salosen ja Arvo Haapasen 

Uusi Puutarhakirja -teoksessa on kerrottu tarkoin päärynän viljelystä.

Tosin tieteellinen nimi on muuttunut kirjaimen verran noilta ajoilta.

Eli rohkaisen teitä kaikki muitakin viivyttelijöitä 

toteuttamaan haaveenne päärynäpuusta.

"Paras aika istuttaa puu oli kaksikymmentä vuotta sitten. 

Toiseksi paras aika on nyt."

~Kiinalainen sananlasku~

~

Viherrinki ketju on yksityisten, 

ammattitaitoisten ja palvelevien 

puutarhakauppojen muodostama markkinointirengas. 

Ketjun toimintaa hallinnoi Viherrinki osakeyhtiö. 

Viherrinki-myymälät ovat persoonallisia, 

oman paikkakuntansa erikoisolosuhteet hyvin tuntevia puutarha-alan erikoisliikkeitä.

Viherrinki ketjun myymälöitä löytyy ympäri Suomen.

Täältä löydät myymälän, joka palvelee lähinnä sinua.

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.