sunnuntai 20. lokakuuta 2019

Lehtien hyötykäyttö


Ahdistaako puista pudonneet lehdet?
Tuntuuko, että olet jo väsynyt haravointiin?
Tai kuljetatko peräkärrykaupalla haravontijätettä kaatopaikalle?

Halusin tehdä tämän postauksen juuri sinulle.
Haravointijäte ei ole nimittäin jätettä, 
vaan arvokasta maanparannusainetta, jota voi hyötykäyttää moneen paikkaan.


Ja nyt voi sanoa, että täällä puhuu kokemuksen syvä rintaääni.
Nimittäin meillä näitä lehtiä riittää, vaikka muille jakaa.


Ensinnäkin, haravoin vain pahimmat paikat näin syksyllä.
Vaahteran ja tammenlehdistä tulee valtavan paksut kerrokset lehtimassaa nurmikolle.
Paksu lehtimassa saattaa tukahduttaa nurmikkoa ja 
kosteus kerää sienitauteja, jolloin nurmikko saattaa kuolla talven aikana.
Lehtimassa estää myös valon pääsyn nurmikolle.

Kukkapenkeistä tai pensaiden juurilta en koskaan haravoi mitään pois,
vaan jätän lehdet maatumaan talven ajaksi. 
Jos keväällä istutusalueilla on edelleen paksu kerros lehtiä, saatan poistaa niitä hieman.
Yleensä lehdet ovat maatuneet aika hyvin jo yhden talven jälkeen ja 
niistä on muodostunut hyvää ravinteikasta katetta istutuksille.

Jos lehtiä on vain pieni kerros,
ne voi ajaa ruohonleikkurilla silpuksi ja jättää nurmikon ravinnoksi.
Niin minä teen monilla nurmikkoalueillamme.



Haravointi on hyvää hyötyliikuntaa ja 
samalla saa raitista ilmaa.
Haravoidessa kuuntelen podcasteja
tai suunnittelen tulevan kesän puutarhajuttuja. 

Viime päivinä on ollut ihan loistavat haravointisäät,
pilvisyydestä huolimatta.
Lehdet ovat sen verran kosteita ja sää niin tyyni, 
etteivät ne ole lennelleet ympäriinsä.
Tuuli ja haravointi ovat aika hankala yhdistelmä.

Lehdet voi myös puhaltaa lehtipuhaltimella, 
mutta haravoidessa myös nurmikko hieman ilmaantuu,
vaikka ei varsinaisesti ilmaisikaan sitä.
Haravoinnin seurauksena myös samalkasvustot vähenee.
Haravoin yleensä nurmikot perusteellisemmin keväällä,
samalla saan kuolleen nurmikon rapsuteltua pois. 








Mihin sitten hyödynnän lehdet?
Todella moneen paikkaan.

Ainakin seuraavat puutarhan kohteet
 hyötyvät lehtien tuomasta katteesta ja ravinteista:
- Kohopenkkien pohjaksi
- Pensaiden juurelle
- Kasvimaalle (voi laittaa noin 10 cm kasvimaan päälle) 
- Kompostointiin 
- Siilien talvipesäksi
- Talvipeitteeksi aroille kasveille 
- Jätesäkkeihin maatumaan talveksi, 
jolloin keväällä maatunutta lehtimassaa voi jo käyttää maanparannuksena. 



Mitä hyötyä on lehtikatteesta?
- Lisää lierojen ja pieneliöstön määrää
- Maan mururakenne ja humuspitoisuus paranee (varsinkin savimailla)
- Lehtikate estää kosteuden haihtumista istutusalueilta ja 
kastelun tarve vähenee



Haravoin suuret lehtimassat nurmikolta,
mutta jätän lehdet istutusaleiden katteeksi.


Mistä lehdet kannattaa poistaa?
- kulkureiteiltä
- terasseilta
- keväällä pienten perennojen ja sipulikukkien päältä
- suuret lehtimassat nurmikolta


Kottikärryllinen arvokasta maanparannusainetta vai
ahdistavaa jätettä?
Minun mielestäni todella arvokasta maanparannusainetta uuteen kohopenkkiini.


Olisi kiva kuulla, mihin sinä hyödynnät lehdet?
Kerro omat vinkkisi ja kokemuksesi. 

Ihania lokakuun päiviä ja 
kivoja puutarhahetkiä, sillä puutarhakausi ei todellakaan ole vielä ohitse!

Tämän postauksen kaikki kuvat ovat tyttäreni @photosbyannahifumi ottamia.
Minulla on nimittäin ollut tänä viikonloppuna enemmän harava kuin kamera kädessäni.
Kiitos Annalle kuvista! 




Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 

sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.


26 kommenttia:

  1. Minä toimin hyvin samaan tapaan kuin sinäkin, lehdet tai haravointi ei ahdista yhtään. Syksyllä otan vain muutamat paksummat lehtimassat nurmikolta, muu jää maanparannukseksi ja ruohonleikkurilla silputtavaksi. Tänä vuonna keräsin lehtiä uuteen isoon laatikkoon keittiöpuutarhassa. Lehtien sekaan laitoin oksanpaloja ja muutakin maatuvaa,tämä vähentää keväällä mullan tarvetta. Laitan myös kohopenkkien pohjalle lehtiä kuten sinäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo oksanpalat ovat hyviä lehtien seassa. Ne ilmaavat hyvin kasvualusta-"täytekakkua".
      On mahtavaa, kun voi kierrättää oman pihan materiaalia ja saada maanparannusta läheltä.

      Poista
  2. Samaan malliin täälläkin mennään. Kukkapenkkeihin ja kompostiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmaskos sun kukat aina niin hyvin kasvaakin!
      Hyvä kasvualusta on kaiken a ja o.

      Poista
  3. Aika lailla samalla tavalla minäkin toimin. Meilläkin valtaosa lehdistä on vaahteraa. Suurin osa siitä menee pensaiden ja puiden alustoille. Nurmikolta ajan vaahteranlehdet silpuksi ja haravoin sen istutusalueille. Vuosikaudet olen käyttänyt omalla tontilla kaiken puutarhajätteen, mutta metsän varjostavuuden poistuttua ja kahden kuivan kesän vuoksi olemme vime ja tänä vuonna vieneet perennanvarsia ja oksahaketta kaatopaikalle. Kompostit eivät vaan ole jaksaneet kypsyttää massaa. Kaatopaikalla puutarhajätteistä tehdään multaa, joten hukkaan se ei sielläkään mene. Multaa voi edullisesti käydä halutessaan ostamassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kyllä se kaatopaikkakin on hyvä paikka viedä puutarhajätettä, jos ei itse halua tai pysty kompostoida omalla tontillaan. Mahtavaa, että kierrätys toimii ja ainakin täälläpäin saa haravointijätettä sekä kitkentäjätettä viedä ilmaiseksi kaatopaikoille. Näin esim. metsien ja luonnon väärinkäyttökin vähenee.
      Kun tein puutarhan hoitohommia asiakkaille, vein yleensä kaiken puutarhajätteen kaatopaikalle. Monet asiaakkaani olivat vanhempia ihmisiä tai heillä oli pienet pihat, joissa ei ollut kompostoinnin vaihtoehtoa.
      Homma toimi hyvin, mutta olihan noissa jätteissä aina aika kova homma. Siksi olen erityisen iloinen, että itse saan kierrätettyä kaiken materiaalin omassa puutarhassani. Säästää aikaa ja voimia, kun kompostoitavaa on niin paljon.
      Tärkeintähän tässä kaikessa kuitenkin on, että kierrätys pelaa ja puutarhanjätteet hyötykäytetään, joko omalla tontilla tai jätteenkäsittelylaitoksessa. :)

      Poista
  4. Niin loistava jutun aihe! Meillä osuu suurin osa metsän Haavan lehdistä sepelin päälle ja siitä on todella hankala kostealla kelillä haravoida. Kuivalla kelillä yritän niitä haravoida, ja nimenomaan siirrän marjapensaiden juurelle. Nyt tuli mieleen, että taidan kattaa ruusupenkkiä näillä. Ihan loistavaa!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että aihe oli mieleinen! <3
      Joo, kostealla kelillä on vaikea haravoida tai oikeastaan millä kelillä vaan sepililtä ei ole helppoa haravoida varmaan koskaan.
      Haravointijäte on ihan loistavaa katemateriaalia. Olen varma, että ruusupenkki tykkäisi myös siitä. :)

      Poista
  5. Ihanat kuvat ja niin kaunista! Meillä taasen haravoidaan kaikki perennapenkit ja suurin osa pensaiden alustoistakin, ja tietty nurmikko. Ollaan huomattu, että kesällä siruetanoita on vähemmän siten.
    Haravointi on ihanaa, suorastaan rakastan sitä. Meillä haravointijäte menee vattumaalle ja osa puutarhakompostiin. Eli kaikki käytetään tarkkaan puutarhan hyödyksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Sari! <3
      Joo, nuo siruetanat ja lehtokotilotkin tykkäävät kasvien lailla noista lehtikatteista. Meillä ei ole onneksi siruetanoita vielä, mutta lehtokotiloita kylläkin.
      Alkuun niiden ilmestyttyä rapsuttelin kaikki kukkapenkit ihan putipuhtaiksi, mutta myöhemmin olen luopunut siitä. Olen huomannut, että näin isolta tontilta kaikkia lehtokotiloita ei saa pidettyä kuitenkaan ihan kokonaan poissa. Pari kuumaa kesää on vähentänyt niitä runsaasti ja olen itsekin relannut niiden suhteen. Ei ne koko puutarhaa pysty syömään.
      Siruetanat ovat kyllä niin ahnaita, että kaikki voitava on järkevää tehdä.
      Haravointi on tosiaan kivaa. Mutta kun lääniä on paljon, yritän hieman helpottaa hommaa surrauttamalla ruohonleikkurilla osan nurtseista.

      Poista
  6. Haravointi on niin mukavaa, että eipä niitä lehtiä malta pihalle juurikaan jättää:) Mutta hyötykäyttöön kaikki menevät, kompostoin suurimman osan, ja joidenkin pensiden alle laitan katteeksi. Hienoja kuvia olet saanut blogiisi - voi kun olisikin tuollainen oma hovikuvaaja <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haravointi on tosiaan kivaa, samalla tulee ulkoiltua ja saa hyötyliikuntaa.
      Meistä puutarhaintoilijoista taitaa suurin osa käyttää lehdet hyödyksi. Ne ovat niin loistavaa maanparannusmatskua, ettei niitä raaskikaan heittää hukkaan.
      Kiitos kuvakehuista, kerron terveisiä hovikuvaajalleni! Ja on tosiaan kiva, että joku muu kuvaa välillä, niin tulee vähän eri kuvakulmia ja puutarhuristakin pari kuvaa.

      Poista
  7. Välillä käytän tippuneita lehtiä askarteluihin ja muuten haravoin meidän minipihan lehdet puskien alle. Luulen, että tämä on yksi syy, miksi meidän pihalla kasvaa niin upeat tuijat :)
    Ihanaa alkavaa viikkoa sinulle Riina <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, askarteluihinhan syksyn lehdet ovat niin kivoja, sekä aikuisille että lapsille.
      Ja varmasti tuijat ja muut puskat tykkää lehtikatteesta. Maakin pidättää paremmin vettä näin kuivina kesinä, kun pari viimeistä kesää ovat olleet.
      Ihanaa alkavaa viikkoa myös sinulle Outi! <3

      Poista
  8. Aamen! Täällä toinen, joka hyötykäyttää oikein mielellään puunlehtiä. Jostain kumman syystä tonttimme rajalla olevista koivuista lehdet tippuvat kauemmas metsään eivätkä meidän pihalle, jossa niille olisi käyttöä. Onneksi naapurimme piha kerää sitäkin enemmän lehtiä, joista he haluavat päästä eroon. Kysyin muutama vuosi sitten, voisinko saada heidän haravoimansa lehdet ja meillä on ollut siitä lähtien suullinen sopimus, että he voivat tuoda haravointijätteensä meidän puolelle. Helpompi heillekin kipata lehdet meille kuin lähteä autolla viemään kilometrien päähän kaatopaikalle ja minä saan loistavaa katemateriaalia kukkapenkkeihini ja suojaa aremmille talvehtijoille. Naapureilta tulee pääasiassa pihlajan- ja koivunlehtiä ja vähän lisäksi omenan ja syreeninlehtiä. Kaikki nopeasti maatuvia lajeja verrattuna vaahteranlehtiin. Huomasin viime syksynä viimeisiä kukkasipuleita istuttaessani, kuinka suuri hyöty kymmenen sentin paksuisesta lehtikerroksesta oli maan sulana pysymiselle: paljas maa oli kymmenen sentin syvyydelle jäätynyt, lehtien alla oli ainoastaan sentin kohmeinen kerros. Ei tarvinnut kauaa miettiä, mihin istutan loput tulppaanit :D Hyviä haravointikelejä sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi onkin hyvä diili!
      Muistan aikoinaan puutarhakoulussa ollessani kaksi luokkakaveriani toimivat samoin. Toinen toi omat lehtensä kouluun jätesäkeissä, josta toinen kiikutti ne Helsinkiin viljelypalstalleen maanparannukseksi.
      Ensin luulimme, että he puhuvat ja vaihtavat puutarhalehtiä, esim. Viherpihaa, mutta kysymys olikin puun lehdistä. Tästä riitti juttua pitkään... Mutta vaihtokauppa oli oikein järkeenkäypä.
      Teillä ei sentään tarvitse autokuljetusta ollenkaan.
      Hyviä haravointikelejä ja puutarhahetkiä sinnekin! <3

      Poista
  9. On teillä kyl vaahteran lehtiä, on mullakin niitä ja muitakin. Minäkään en halua antaa arvokkaita lehtiä tontiltani pois vaan niistä tehdään ajan kanssa multaa ihan vaan aumassa. Naapuritontin lehdetkin olen joskus ottanut itselleni ja niillä paikannut epätasaista puutarhamaata. Olen luontoihminen ja ajatus on että minkä lainaan luonnosta niin annan sille myös takaisin lainaamani. Syksyllä en paljon haravoikkaan,keväällä sitten siistin pihaa sitä mukaa kun maata paljastuu lumen alta. Minulle puutarhajäte on arvokasta,sitä en vie tontiltani pois. Mukavaa alkuviikkoa sinne :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä tosiaan lehtiä riittää, vähän joka sorttia! ;)
      Minusta tuo ajatuksesi on kiteyttää hienosti koko touhun. Että se minkä lainaa luonnosta, annetaan takaisin. Niinhän luontokin toimii. Metsässäkin luonnonkiertokulku palauttaa tarvittavat ravinteet maahan ja kaikki hyötyvät. Ja miten vähän niitä lehtiä on keväällä enää maassa. Maatuminen on mahtavan tehokasta.
      Puutarhajäte on tosiaan arvokasta tavaraa, josta kannattaa ottaa kaikki hyöty ja ilo irti.
      Mukavaa alkuviikkoa myös sinulle Pihakeiju! <3

      Poista
  10. Meillä tosiaan lehdet saavat jäädä puutarhaan, mutta niitä onkin hurjasti paljon vähemmän kuin teillä;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, meilläkin lehdet saavat paikoin jäädä puutarhaan. Mutta monesta paikasta ne on pakko poistaa.
      Tuolla alatantareella silppusin taas eilen uuden tippuneen satsin lehtiä ruohonleikkurilla. Näin matojen ja muiden ökkiäisten on helpompi hajottaa ne ja keväällä niitä ei yleensä paljoa enää näy.

      Poista
  11. Voi miten kaunis harava😍 Itse haravoin ekan 10 vuotta raskaalla rautaisella perinteisellä haravalla ja nyt ostin kevyen Fiskarsilaisen. Tuo sinun olisi ollut huomattavasti ekologisempi. Onko se Japanista vai löytynyt ihan kotimaasta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minna! <3
      Tuo bambuharava on ihan maailman paras. Ostin sen alunperin koristeeksi, mutta kokeilin sitten kerran haravoida sillä oikeastikin. Ja sen jälkeen en ole muihin haravoihin koskenut. Olen haravoinnut sillä ehkä kolme vuotta ja hyvin on kestänyt. Ostin sen Vääksyn Viherkukasta ja hintaa oli muistaakseni jotain 15 €. On ollut enemmän kuin hintansa väärti.
      Japanissa käytetään ihan samanlaisia haravoita ja siksi iskinkin siihen silmäni alunperin.

      Poista
  12. Samanasuuntaisia ajatuksia lehtien haravoinnista. Eenimmät lehdet haravoin, jotka kyyditsen kasvimaalle tai ripottelen perennapenkkeihin ja pensaiden juurille. En oikein ymmärrä pihojen puhtaaksiraapimista, eihän niitä luonnostakaan poisteta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo viimeinen lauseesi kiteyttää hyvin koko idean! <3
      Kun katsoo luontoa, huomaa kuinka hyvin kaikki maatuu uuden kasvukauden hyödyksi. Puhtaaksi raapimalla poistaa samalla kaikki luonnostaan tulevat ravinteet pois.

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentista!