Puutarha värittyy

Puutarhan värit näyttävät aika monimuotoisilta ja jänniltä juuri nyt.

Ruska on aloittamassa leiskuntaansa,

ja purppuraiset ja kirjavat lehdet saavat 

monimuotoisuuden huippuunsa puutarhan värityksessä.

 pilvikirsikka (Prunus pensylvanica,サクラ ) 

ja

 purppuraheisiangervo 

(Physocarpus opulifolius ´Diabolo`, 

フィソカルプス・オプリフォリウス‘ディアボロ’ )

lumikärhö

Clematis far. Summer Snow

クレマチス

Toisaalta myös monet valkoiset kukat tuovat valoa hämäryyteen,

yhdessä valkokirjavien lehtien kanssa.

 laikkukirjokanukka

Cornus alba ´Elegantissima`  

シラタマミズキ

syyshortensia

 Hydrangea paniculata Early Sensation ´Bulk` 

ノリウツギ

helminukkajäkkärä

Anaphalis margaritacea 

ヤマハハコ

Valot ja varjot antavat vielä oman osuutensa kaikelle.

Puutarha ei näytä tylsältä eikä pliisulta.

Vaihtelua lisäävät myös sumu, auringonlasku ja -nousu.

komeamaksaruoho

Sedum ´Herbsfreude`

マンネングサ

 Leiskuvan punainen rinneangervo (Spiraea densiflora, シモツケ)

yhdessä hopeanharmaan hopeahärkin (Cerastium tomentosum)

ja oranssin metsävaahteran (Acer platanoides, カエデ)

kanssa muodostavat myös hauskan väriläiskän.

 alppikärhö

Clematis alpina

クレマチス

Alppikärhö kukkii alkukesästä, 

mutta sen hauskat siemenhahtuvat tuovat kauneutta myös syksyiseen puutarhaaan.

 Nyt kannattaa nauttia kaikesta niin paljon kuin mahdollista.

Ulkona unohtuu stressi ja arkinen aherrus.

Netissä tuli hyvä mietelause vastaan:

"Istu joka päivä luonnon keskellä 20 minuuttia.

Jos olet oikein kiireinen istu tunti."

Uskon, että auttaa vaikkei istuisikaan.

Minä en ainakaan malta....

Nythän on vielä hyvä aika vaikka istutella uusia kasveja.

Ainakin huomaa, 

mikä kohta puutarhasta kaipaa syksyn kukkijoita 

tai leiskuvia ruskanvärejä.

Tai hämärän valaisevia valkoisia kukkia. 

kaunopunahattu

Echinacea purpurea (lajikenimi ei ole tiedossa)

ムラサキバレンギク

Kaunista uutta viikkoa! 

  ♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, sekä blogipolun tai bloglovinin kautta.

Laajakulmaa ja lintuperspektiiviä

Aloittaessani blogini kirjoittamista päätin, etten ota kuvia talosta tai ihmisistä.

Kuvailin kasveja läheltä tai korkeintaan istutusalueen leveydeltä.

Kunnes tajusin, että rinnettä on vaikea kuvata, niin ettei talo näy.

Eikä muutenkaan puutarhasta saa varsinaista kokonaiskuvaa,

 jos kuvaan vain yksittäisiä kasveja.

Rohkaistuin laajentamaan kuvakulmaa niin, että talo näkyy ja hieman ympäristöäkin.

Kuitenkin minulta on toivottu edelleen laajempaa kuvakulmaa Vaahteramäestä.

Varsinkin Kotipuutarha-lehtijutun jälkeen, moni kommentoi, 

että oli mukava nähdä lehdessä uusia ja laajempia kuvakulmia puutarhan kokonaisuudesta.

Nyt tulee ehkä koko blogin historian "paljastavin" postaus.

Yhteistyökumppani Vääksyn Viherkukan Antti Loponen 

tuli ystävällisesti kuvaamaan Vaahteramäen ilmasta käsin.

Oli mukava itsekin nähdä tämän hetkinen Vaahteramäki, lintuperspektiivistä.

Muistatte varmaan, että olen laittanut kerran aiemminkin tänne pari ilmakuvaa.

Ne olivat kesäisestä Vaahteramäestä yli vuosi sitten.

Nyt ruskan aloitellessa leiskuntaansa Vaahteramäki näyttää tältä.

Vaahteramäki sijaitsee peltojen keskellä, 

järven lahden läheisyydessä.

Kuitenkin lähellämme on paljon mukavia naapureita.

Löydätkö meidän talon kuvasta?

Saitteko paremman kokonaiskuvan Vaahteramäestä?

Jos haluaisit omasta puutarhastasi ilmakuvan muistoksi,

Päijät-Hämeen alueella asuvat voivat kysellä 

Viherkukasta tai minun kauttani Antin yhteystietoja.

Mukavaa viikonloppua!

  ♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, sekä blogipolun tai bloglovinin kautta.

   *Blogiyhteistyö Vääksyn Viherkukka

Vaahteramäki = Kivimäki

Rakensimme ensimmäisen oman kotimme saviselle tasamaalle.

Koti oli kiva ja rakas.

Mutta parin vuoden asumisen jälkeen 

  löysimme unelmiemme Vaahteramäen "väljempien vesien" kaipuussa.

Kaipasimme enemmän maalle ja 

Vaahteramäki toteutti tämän unelman.

Mutta se toteutti myös kaikki salaiset haaveenikin.

Olin nimittäin aina toivonut asuvani tontilla, 

jossa kasvaisi paljon vaahteroita 

ja jossa olisi paljon kiviä.

Tämä haave toteutui, kaiken kukkuraksi runsain mitoin.

Nimitäin vaahteroita ja kiviä ei tältä tantereelta puutu.

Olemme hyödyntäneet kiviä monin tavoin.

 Niillä on ollut luonnollisinta pengertää jyrkkä rinne.

Kivien koloihin on syntynyt helposti istutusalueita ja sopukoita.

 Kivet kaunistavat metsikköjä ja antavat kauniin kontrastin kasveille.

Huomatkaa muuten kiven alareunassa oleva kaunis, tuleentunut kasvi on vuohenputki.

Huomasin sen kauneuden vasta tästä kuvasta.

En taidakaan enää vihata sitä niin kovin.

 Suuri kivi muodosti nuotiopaikkamme.

Sen suojissa on mukava paistella makkaraa,

tulen loimutessa kiven välistäkin upeasti.

Nuotiopaikalla on kivi myös pöytänä ja sinne johtaa kiviportaat.

 Suuri kivi rinteessä määritteli alas johtavan polun paikan luontevasti.

Ja köynnöshortensia kipuaa kiven kylkeä pitkin,

tarrautuen sen upeaan sammalseinämään.

Näytän teille joskus myöhemmin myös metsän kivikkomme.

Se on kaunis metsäpuutarha, ilman ihmisen suunnittelua,

niitä lohkareita ei nimittäin aleta siirtelemään.

Mutta se olisikin typerää.

Miksi muuttaa mitään niin täydellisen kaunista?

Kivissä onkin jotain ajatonta kauneutta,

joka ei mene muodista pois.

Ja ne ovat kauniita jokaisena vuodenaikana.

Kivet ovat muuten yksi syy,

miksi saimme Vaahteramäen tontin ylipäätään ostettua.

Tontilla oli ollut monia katsojia, 

jotka olivat pelästyneet kuitenkin tontin kivisyyttä.

Me olimme tarpeeksi hulluja

 tai ehkä ymmärsimme, ettei kiviä tarvitse käsin siirrellä, ne siirtyvät konevoimin.

Ja ne jotka eivät siirry, ei niitä tarvitsekaan siirtää. 

Tykkäätkö sinä kivistä?

  ♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, sekä blogipolun tai bloglovinin kautta.

Alkutekijöissään

Sain tämän kuvan ihanalta naapuriltani.

Hän oli ottanut sen vuoden 2003 keväällä 

omalta, juuri maalatulta kuistiltaan.

Ikkunoista näkyy meille.

Talomme oli vielä hieman kesken ja 

rinne näytti olevan pelkkää ruskeaa epämääräistä maata.

Kivet olivat sikin sokin, eikä puutarhasta ollut vielä tietoakaan.

Näytti aika epätoivoiselta, vaikka

tätä ennenkin oli paljon uurastettu. 

Tontilta oli raivattu 50 valtavaa kuusta sekä paljon muita pienempiä puita.

Maatakin oli siirrelty talon alta rinteeseen ja etupihaa tasattu.

Vielä oli paljon työtä edessä päin.

Tällä kuvalla haluan tsempata teitä, jotka olette rakentamassa 

tai muuttaneet juuri rakentamaanne kotiin.

Pikkuhiljaa ja suunnitellen, rakennustyömaasta tulee puutarha.

Hyvää alkanutta viikkoa ja tsemppiä arjen pyörteisiin!

  ♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, sekä blogipolun tai bloglovinin kautta.

Verikurjenpolvet

verikurjenpolvi

Geranium sanguineum ´Album`

フウロソウ サングイネウム‘アルバム’ 

Kurjenpolvien sukuun kuuluu mahtava määrä kauniita ja herkkiä kukkijoita.

Verikurjenpolvet ovat kiitollisimpien ja helpoimpien kurjenpolvien joukossa.

Ne kukkivat jo kesä-heinäkuussa,

pitävät hetken hengähdystauon ja kukkivat uudemman kerran myöhään syksyyn saakka.

Verikurjenpolvet pärjäävät kuivassakin paikassa ja pitävät auringosta.

Niiden korkeus vaihtelee 20-30 centtiin, kasvupaikan mukaan.

 Kuivemmassa kasvualustassa ne jäävät hieman matalammiksi.

Verikurjenpolvia löytyy punavioletteina, vaaleanpunaisina ja valkoisina.

Vaahteramäellä niitä kasvaa valkoisina  kaunottarina useassa kasvupaikassa.

Verikurjenpolvi nimitys tulee räiskyvästä syysvärityksestä.

 neidonkurjenpolvi

Geranium sanguineum ´Striatum`

ゲラニウムサングイネウム´ストリアツム`

Suomenkielinen nimi ei kerro neidonkurjenpolvien kuuluvan verikurjenpolvien joukkoon.

Mutta tieteellinen nimi kertoo tämän paremmin.

Neidonkurjenpolvi pitää samanlaisesta kasvupaikasta kuin verikurjenpolvikin.

Tosin se viihtyy myös puolivarjoisessa kasvupaikassa.

Kasvukorkeus jää matalammaksi kuin verikurjenpolvella.

Se on noin 10 cm, kasvupaikasta riippuen.

 Olen reunustanut keitaan viereisen istutusalueen neidonkurjenpolvilla.

En tarkalleen muista, kuinka monta tainta alunperin ostin. 

Mutta sitä on ollut helppo levittää rönsyävistä maaversoistaan.

Myös monen ystävän pihaan sitä on lähtenyt lukemattomia alkuja.

Kotilot viihtyvät kyllä näiden kummankin kurjepolven suojissa,

 mutta eivät syö niiden lehtiin reikiä.

Kurjenpolvet ovat siis hyvä valinta myös kotiloalueille.

Nyt ei malta enää istua sisällä koneen ääressä.

Ulkona on aivan mahtava syyssää.

Siis mitä mahtavin päivä puutarhatöille.

Mukavaa ja leppoisaa sunnuntaita!

  ♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, sekä blogipolun tai bloglovinin kautta.

#kirjacorner / Kukkasuutarin sielu

Kukkalan Sanna on keksinyt taas mitä mainioimman postausidean.

Hän haastoi meitä muitakin bloggaajia #kirjacorner -haasteella.

Tarkoituksena on esitellä muidenkin iloksi, 

omia suosikki puutarha-, kukka- ja sisustusaiheisia kirjoja.

Tästä on ollut jo nyt, aivan valtavasti iloa ja inspiraatiota.

Olen käynyt visiteeraamassa kanssabloggaajien mahtavia #kirjacorner -postauksia 

ja tutustunut jo neljään minulle aivan uuteen puutarha-aiheiseen kirjaan.

Kirjathan ovat minulle kasvien lisäksi yksi intohimon kohde.

Varsinkin puutarha-aiheisia kirjoja ja lehtiä

 kannan ulkomaanmatkoilta, tilaan netistä ja ostan kirjakaupoista sekä divareista.

Niitä onkin kertynyt pitkät rivit hyllyyn.

Mutta ne eivät pölyty siellä, luen tai selaan niitä jatkuvasti.

Minä haluan esitellä teille 

Mari Mörön

Kukkasuutarin sielu  -kirjan

 Kirjassa on Mari Mörön tapaan todellisen puutarhaihmisen ajatuksia ja mietteitä.

Lisäksi aiempiin kirjoihin poiketen, kirjan sivuilla voi nauttia todella upeista kasvikuvista.

Mari Mörön tekstit ovat minun lemppareitani.

Hänen puutarha-aiheiset kirjansa olen ahminut moneen kertaan. 

Olen kerran tavannut hänet, kun tutustuin hänen mielenkiintoiseen puutarhaansa.

Sieltä eivät kasvierikoisuudet loppuneet. Olin aivan ymmälläni.

Hänen kirjoistaan tulee samanlainen olo,

ne ovat niin mielenkiintoisia, hauskoja ja monivivahteisia,

ettei tiedä ahmisiko ne yhdella istumalla loppuun 

vai lukisiko säästellen ja nauttien joka lauseesta.

Olen ratkaissut asian lukemalla ne ahmien, mutta moneen kertaan.

Siksi ne ovat omiksi hankittuina hyllyssäni.

Tämän Kukkasuutarin sielun lainasin kirjastosta,

mutta taitaa senkin omaksi hankkiminen olla edessä.

Eihän noista kuvistakaan saanut yhdellä lukemisella kyllikseen.

´Puutarha saa olla mieluummin olohuoneen jatke kuin teatteri.`

Sanna haastoi meitä kaikkia #kirjacorner -haasteella näin:

"Jos sinäkin innostut esittelemään postauksen verran omia kirja-aarteitasi (mieluiten puutarha, sisustus, kukka tai edellä mainittuja aiheita sivuavia opuksia), niin laita linkkiä tämän postauksen kommentteihin. Jaan ne ensi kuukauden #kirjacorner-postauksessani, niin mahdollisimman moni pääsee sujahtamaan ihanien kirjojen maailmaan."

Sannan #kirjacorner -postauksen löydät täältä.

Käy jättämässä viesti kommenttikenttään, jos postaat aiheesta.

Myös näistä blogeista löytyy innostavat #kirjacorner -postaukset:

100% outdoor

Hernepensaskujanne

Mukavaa torstai-iltaa!

  ♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, sekä blogipolun tai bloglovinin kautta.

When less is NOT more

Taas on se aika vuodesta.

Aika jolloin,

´Less is NOT more.`

Viikonloppuna piilotin Vaahteramäen multiin jo 200 kukkasipulia.

Ja vieläkin tekisi mieli vähän lisää.

Kukkasipulien istutus on yksi mukavimmista puutarhatöistä.

Se on samalla haavetta tulevasta keväästä ja tekee syksystä vähemmän kurjan.

Why try to explain miracles to your kids

when you can just have them plant a garden.

~Robert Brault~

Kun puutarhuri pääsee kukkasipuliostoksille,

olo on kuin karkkikaupassa.

Jo sipulitkin ovat niin kauniita.

To plant a garden 

is to believe in tomorrow. 

~Andrey Herburn~

Oletko sinä jo kukkasipulimanian vallassa?

  ♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, sekä blogipolun tai bloglovinin kautta.