Valkeaa joulua

 jaloritarinkukka 

Hippeastrum hortorum 

ヒッペアストラム アマリリス

Olen tajunnut,

että olen aika perinteinen joulun viettäjä.

Tietyt asiat vain kuuluvat meidän jouluun

ja haluan toistaa noita perinteitä vuodesta toiseen.

Joulukukista on vaikeaa valita yhtä ainutta lempikukkaa,

mutta kyllähän jaloritarinkukka, tutummin amaryllis kuuluu meidän jokaiseen jouluun.

Ja ehdottomasti valkoisena ja kerrottuna.

Ihanan joulukukkakorin kukat ovat täydessä loistossaan

ja luovat ainakin sisälle kotiin valkoista joulua.

Ulkona siitä ei ole tietoakaan, 

mutta sillehän kukaan ei voi mitään.

Luulen, ettei minun tarvitse tätäkän kukkarakkautta sen kummemin selitellä.

Rakastan vain yksinkertaisesti valkoisia kukkia 

ja tällaisia mahtavia valkoisten kukkien ryöpsyjä.

Minulla on pitkästä aikaa kivan kiireetön viikonloppu tiedossa.

Aionkin tehdä kaikkia jouluhommeleita kaikessa rauhassa.

Ja juoda vähän väliä glögiä

ja syödä kyllä ehkä vähän suklaatakin....

Mukavaa perjantaita ja 

tulevaa viikonloppua!

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Herkistä herkin

 jouluruusu

Helleborus

Christmas rose

クリスマスローズ 

Voiko olla suloisempaa ja herkempää,

kuin yksinkertainen jouluruusun kukka!

Nyt kun valkoinen joulu antaa odotella itseään,

valkoiset kukat tuntuvat erityisen kauniilta.

Ne uhmaavat ulkona vallitsevaa pimeyttä niin päättäväisesti,

että itsellekin tulee valoisampi olo.

Tämä jouluruusu on lehdetön lajike.

Vaikka ei se ihan lehdetön ole, siihen tulee lehtiä, 

kukinnan jälkeen.

Ja sen voi istuttaa keväällä puutarhaan kuten muutkin jouluruusut.

 Kevättalvella ne eivät ole kovin hääppöisiä,

mutta jos ne saa vaan pidettyä hengissä maan sulamiseen saakka.

niistä saa pitkäaikaisen ilon.

Legenda jouluruususta:

Jouluruusun legenda kertoo  köyhästä maalaistytöstä, 

jolla ei ollut lahjaa seimessä makaavalle Jeesus-lapselle.

Hän itki sitä ja kyyneleet tippuivat lumeen. 

Silloin enkeli laskeutui taivaasta ja osoitti tytölle kyyneleistä puhjenneita jouluruusuja, joita hän kehoitti poimimaan lahjaksi seimen lapselle. 

Legenda lienee syntynyt Betlehemiä pohjoisemmassa paikassa, 

sillä Jeesuksen ajan Palestiinassa ei jouluruusua esiinny, eikä siellä taida olla luntakaan.

Itse olen kuullut sellaisen myös sellaisen  tarinan 

että paimenet veivät jouluruusun vasta syntyneelle Jeesus-lapselle.

Rauhallista ja herkkää joulumieltä 

tähänkin päivään!

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Valoa toiseen adventtiin!

Eilisestä lumesta ja kauniista valkoisesta maisemasta on enää muisto vain.

Vettä on sataa tihuuttanut koko päivän ja taivas on ollut tasaisen harmaa.

Valo on nyt haettava muualta kuin luonnosta.

Sytytin kaksi adventtikynttilää jo aamulla 

ja ne ovat saaneet valaista olohuonetta koko päivän.

Tämä yhdeksäs päivä joulukuuta on meidän perheessä aina tärkeä päivä.

On tyttäremme Annan nimipäivät ja 

olen kuullut sellaisen sanonnan,

että Annan päivästä se joulu alkaa.

Niinpä tämä Annan päivä tuntuu aina jonkinlaiselta joulun etapilta.

Tänään onkin luvassa ihanan jouluista ohjelmaa. 

Perheen kanssa syötiin rauhassa aamubrunssia

Annan päivän kunniaksi.

Illalla mennään joulukonserttiin 

ja tässä välissä ajattelin kirjoitella joulukortteja. 

12.12. on niiden viimeinen postittamispäivä pienemmällä postimaksulla.

Joten vielä on muutama päivä aikaa niiden kirjoitteluun.

Adventtikynttelikön hyasintit alkavat olla jo viikon jälkeen tiensä päässä.

Tämä olohuoneen sivupöytä ei ole mitenkään optimaalinen paikka niille,

koska takan porotus kuumentaa koko olohuoneen aika lämpimäksi melkein joka ilta.

No, tiesin tämän, mutta halusin maljakoihin hyasintteja.

Ne ovat onneksi aika edullisia uusia muutamaan otteeseen joulua odotellessa.

Oikein valoisaa mieltä ja joulun odotusta teille kaikille ihanille!

Ja jos ulkona vallitseva harmaus ottaa aivoon,

niin kannattaa lisätä kukkia ja kynttilöitä sitä mukaan sisälle kotiin.

Se auttaa kummasti harmauden yli.

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Hitunen lumen valoa

Eilen täällä meillä päin tuprutti lunta aika sakeasti.

Mutta nyt taas mittari näyttää plussaa. 

Lumen valaisema puutarha voi olla vain hetken huuma. 

Siksi piti juoksennella pitkin pihaa,

että tämä hetki taltioituisi mieliin kuvien välityksellä.

Kasvihuoneessa on kiva tunnelma, vaikka päivä olisi kuinka harmaa tahansa.

Jouluvalot, kasvatustarvikkeet ja kalusteet kertovat elämästä,

vaikka talvella kasvihuoneessa ei varsinaisesti paljon oleskellakaan.

Jouluglögitkin ovat vielä siellä juomatta. 

Se virhe täytyy pian korjata. 

Näin harmaana päivänä keltainen talo on kuin auringonpaiste,

jota lumi vielä korostaa.

Päivä on tähän aikaan todella lyhyt.

Valoisaa aikaa päivän aikana on vain muutama tunti.

Mutta heti joulun jälkeen päivä alkaa jo pitenemään.

Ja tammikuussa voi aloittaa jo ensimmäisillä siemenkylvöillä,

eli silloin alkaa kevät. 

Mutta nyt nautitaan joulunajasta. 

Se on niin ihanaa!

Kivaa lauantai-iltaa!

Täällä ehkä lämpiää sauna...

näin talvella useimmiten kyllä sisäsauna.

Samalla tulee lämpöä myös taloon. 

Mitä sinä olet tehnyt tänään?

Joko jouluvalmistelut ovat hyvässä vauhdissa?

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Onnea rakas Suomi 101 vuotta!

Viime vuonna veljeni hankki meille isoisiemme sota-ajan kantakortit.

Vaikka olin aina arvostanut papan ja vaarin panosta itsenäisen kotimaamme hyväksi,

nuo kantakortit toivat asian konkreettisemmaksi. 

Kantakorteista näki kaikki taistelupaikat, joissa isoisäni olivat taistelleet.

Myös lomapäivät ja painot ja pituudet tulivat ilmi.

Paino kertoi paljon rankasta elämänvaiheesta ja huonosta ravinnosta.

Sota oli valtava koettelemus ennenkaikkea henkisesti,

mutta myös fyysisesti.

En ole koskaan kummankaan isoisäni kanssa jutellut sodasta,

he eivät oikeastaan koskaan puhuneet kenellekään asioista, joita olivat kokeneet.

Muistot olivat traumaattiset, 

ja tuo sodan varjo vaikutti varmasti heidän koko elämäänsä. 

Heidän ja muiden sankareiden vuoksi,

voimme tänään viettää itsenäisyyspäivää

ja se jos mikä, on juhlan arvoista. 

Oikein hyvää itsenäisyyspäivää 

tämän upean 

Tata Hermusen Finlandian myötä!

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Mehitähti joulukukkana

mehitähti

Sempervivum

センペルビブム

Kaipaatko sellaista joulukukkaa,

joka on

kaunis,

kestävä, 

helppo,

kuumassakin paikassa (esim. takan edessä) viihtyvä,

ei allergisoi,

josta on iloa joulun jälkeenkin,

jota voi käyttää monella tavalla,

söpö...

Mehitähti täyttää kaikki nämä kriteerit.

Mehitähteä voi käyttää erilaisissa asetelmissa

tai ihan yksinäänkin istutettuna.

Mehitähteä voi hyödyntää kransseissa,

tai siitä voisi tehdä geometrisen "massaistutuksen". 

Käyttötapoja on niin monia,

 kuin mielikuvitus vain antaa myöden.

Oletko sinä ihastunut mehitähtiin?

Minä olen, sekä ulkona, että huonekasvina.

Se on joulukukkanakin ihan loistava. 

Oikein ihania itsenäisyyspäivän valmisteluhetkiä!

Ylimääräinen lomapäivä on varmasti tervetullut meidän monen työviikkoon.

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Valoa pimeyteen!

Joulu ei voisi osua parempaan paikkaan vuoden kierrossa.

Yöt, illat, aamut ja oikeastaan jopa päivätkin ovat pimeääkin pimeämmät.

Valoa ja muuta ajateltavaa tarvitaan kipeästi.

Meillä täällä maalla ei ole edes katuvaloja,

ja pimeys on todella käsin kosketeltavaa.

Mutta me näemme tähdet kirkkaasti 

ja jouluvalotkin pääsevät totisesti oikeuksiinsa. :)

Virittelin eilen jouluvaloja puutarhaan.

Yleensä olen laitellut valot jo hieman aikaisemmin paikalleen,

mutta tänä vuonna ehdin tekemään sen vasta joulukuun ensimmäisenä päivänä.

Mutta toisaalta hyvin ehtivät ensimmäiseksi adventiksi.

Suuressa puutarhassa on paljon jouluvaloille sopivia paikkoja,

ja niitä onkin kerääntynyt runsaasti varastoon.

Harmiksi aina joku valosarja on lakannut toimimasta ja 

uusia täytyy myös hankkia muutama joka vuosi.

Tämän vuoden testauksessa täytyi heittää neljät jouluvalot pois.

Pakkanen aina hapertaa johtoja ja yleensä ne menevät poikki juuri ennen muuntajaa.

Onneksi suurin osa oli ehjiä ja pääsin valaisemaan ainakin tärkeimmät paikat.

Muutamat valot täytyy vielä hankkia ja viritellä paikalleen.

 Kasvihuoneen känkkyrä sai valot ylleen ja toiset valot valaisevat ikkunaa.

Sytytän myös usein muutaman oikean kynttilän palamaan,

sillä elävä tuli on niin kaunista katseltavaa.

Jätän kynttilät palamaan vain lyhtyihin tai muille turvallisille alustoille.

Esimerkiksi katon kynttiläkruunua en polta,

 kuin ollessani paikalla vahtimassa.

Luontokin tekee oman osuutensa koristelussa.

Tuhannet jääkukat kimmeltävät ja heijastavat valoa kasvihuoneen laseissa.

Valoa viikkoonne ja ihanaa joulumieltä pimeän keskelle!

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.