Kasvarin juhannus

Ihana, keskikesän juhla on täällä tänään.

Vaikka sää olisi perinteisesti sateinen,

meille suomalaisille juhannus on tärkeä juhla.

Ihmiset ovat olleet koko viikon odottavalla ja valmistelevalla mielellä.

Ja vaikka loma ei vielä alkaisikaan juhannuksesta,

kolmen päivän vapaat tekevät oikein hyvää meille kaikille.

Me päätimme viettää juhannuksen kotona.

Saimme ihania kyläily- ja menotarjouksia,

mutta koti tuntui houkuttelevimmalta vaihtoehdolta.

Koko kevät on ollut kiireistä ja 

pientä hengähdystaukoa todella kaipaa.

Oli jotenkin niin helpottavaa tajuta,

että jos haluamme olla kotona,

mikäs meitä estää.

Aattoiltana teemme hyvää ruokaa 

ja tulee meille vieraitakin.

Lämmitämme saunan 

ja taidamme tehdä saunavihdankin.

Koska sää lupailee epävakaista,

katan juhannuspöydän kasvihuoneeseen.

Sateen ropina tuo vaan lisää tunnelmaa.

Olen keräillyt kirppareilta sinivalkoisia eripari-astioita.

Ne kuvastavat jotenkin meidän suomalaisten juhlaa,

vaikka eivät kaikki Arabiaa olekaan.

Nuo paperinarutabletit olen virkannut melkein kymmenen vuotta sitten.

Ne ovat olleet todella vähän käytössä

ja yhtäkkiä muistin niiden olemassa olon tänään.

Kattaukseen tuli heti kivaa ryhtiä ja lämpöä niiden avulla.

Minttu maustaa kivasti ja helposti juomaveden.

Ja sitä kyllä villintyneestä minttukasvustostani löytyy.

 

Kattoon virittelin kasviaiheisten tapettien paloista työstämäni viiriketjun.

Olen miettinyt oikeasti jo monta vuotta,

että teen tapettien näytepaloista tuollaisen.

No, menihän siinä kokonaiset 15 minuuttia

ja viirinauha oli ripustettuna.

Tuollaista hommaa on totisesti kannattanut jahkata.

 harakankello

    Campanula patula

ホタルブクロ

Juhannukseen kuuluvat luonnonkukat.

Vaikka puutarha pursuaa kauniita kukkia,

halusin ehdottomasti somistaa juhannuspöydän yksinkertaisilla luonnonkukilla. 

 vuohenputki

Aegopodium podagraria

イワミツバ 

Näiden tunnelmien myötä haluan toivottaa

OIKEIN IHANAA JUHANNUSTA!

Muistakaa rentoutua ja nauttia kesästä!

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Mummon myssyt

 lehtoakileija

Aquilegia vulgaris 

オダマキ 尋常性

Haaveilen akileijaniitystä.

Nyt ihanat saadut ja risteytyneet akileijani, 

ovat eri istutuksissa puutarhan eri kolkissa.

Akileija viihtyy parhaiten puolivarjossa, 

mutta kasvaa sitä meillä auringossakin.

Se on vaatimaton kasvualustansa suhteen 

ja siementää ja lisääntyy itsekin vähän sinne sun tänne.

Kukatkin saavat usein mitä mielenkiintoisempia sävyjä risteytyessään.

Akileija on hyvä kasvi myös hoidetun puutarhan 

ja luonnontilaisten alueiden rajamaille.

Lehtoakileija on vanha kasvi, 

jota oli jo mummojeni puutarhoissa.

Sitä on ollut helppo jakaa sekä juurakoista,

että siemenistä naapuriin ja ystäville.

Jos mielii jotain tiettyä lajiketta,

silloin kannattaa käydä puutarhaliikkeessä.

Vaikka rakastankin näitä vanhoja lajikkeitani,

haaveilen myös uusista. 

Vaaleanpunainen tai mummonkalsarin värinen akileija 

olisi kyllä niin ihanat saada tänne Vaahtearmäellekin.

Siemenestä kylvettäessä,

akileija tekee ensimmäisenä kesänä vain lehtiruusukkeita.

Siksi siemenkylvöjä kannattaa tehdä jo tänä vuonna

 ensi kesää varten.

Kylvää voi vaikka nyt keskikesällä. 

Kylvöt olisi kuitenkin hyvä tehdä elokuun puoleenväliin mennessä.

Silloin ne ehtivät hyvin itää tänä vuonna.

Olisi kiva kuulla,

minkä värisiä ja mitä akileija-lajikkeita teillä kasvaa?

Liittyykö niihin tarinoita,

vai oletteko ostaneet taimet kaupasta?

Iloisia juhannusvalmisteluhetkiä!

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Suloisuudet

neidonkurjenpolvi

Geranium sanguineum v. striatum

ゲラニウムサングイネウム´ストリアツム`

Puutarhaintoiluuni on mahtunut monenlaista vaihetta

ja kasvisukuihastusta.

Välillä on pitänyt saada kaikki kuunliljat, välillä ruusut ja välillä havut, 

mitä on eteen osunut. 

Ja välillä niitä on oikein hakemalla haettukin, 

vaikka mistä.

Yksi kasvisuku, 

johon me ystäväni kanssa aikoinaan ihasutttiin,

on "kerttulit".  

Eli Geraniumit, suomeksi sanottuna kurjenpolvet.

Ne ovatkin loistavia kasveja moneen paikkaan.

Ja kasvutapoja ja korkeuksiakin löytyy moneen tarpeeseen.

Tällä hetkellä moni kurjenpolvi on täydessä kukassaan.

Niin myös suloiset neidonkurjenpolvet ja verikurjenpolvet.

Suomenkielinen nimi ei kerro neidonkurjenpolvien

 kuuluvan verikurjenpolvien samaan porukkaan,

mutta tieteellinen nimi kertoo tämän paremmin.

Neidonkurjenpolvet ja verikurjenpolvet pitävät aurinkoisesta ja kuivastakin 

kasvupaikasta.

Tosin neidonkurjenpolvet viihtyvät myös puolivarjoisessa kasvupaikassa.

Tämä kuiva alkukesä on ollut niille ihan omiaan. 

Ne ovat paistatelleet päivää ryhdikkäinä 

ja kukkivat täysillä tiheiden kasvustojensa yläpuolella.

Neidonkurjenpolvi sopii hyvin reunuskasviksi 

upean ja tiheän kasvutapansa ansiosta.

 korkeus 10 cm 

(meillä taitaa olla tosin korkeampi)

kukinta-aika: kesä-elokuu

  verikurjenpolvi

Geranium sanguineum ´Album`

フウロソウ サングイネウム‘アルバム’ 

Verikurjenpolvia löytyy myös useita lajikkeita valkoisen lisäksi,

pinkkiä ja punaisen eri sävyjä.

korkeus: 20-30 cm

kukinta-aika: heinä-elokuu

En yhtän ihmettele, 

että olen aikoinani hurahtanut kurjenpolviin.

Rakkaus niihin on vain lisääntynyt,

kun olen huomannut niiden loistavat ominaisuudet käytännössä.

Ja helppohoitoisuutensa ansiosta ne kukoistavat hienosti,

 ilman sen suurempia hoitotoimiakin.

Lehtikotilot lymyilevät niiden alla, mutta eivät syö niitä.

Joten sekin on loistava ominaisuus,

ainakin meidän puutarhassa.

Oletko sinä ihastunut kurjenpolviin?

Ja mitkä ovat sinun lempparisi?

Aurinkoa päivääsi!

Ennen sadetta

 ´Äidiltä saatu nimetön` pioni

Vihdoin täälläkin taivas aukeni 

ja ensimmäiset sadepisarat ovat tipahdelleet maahan.

Ennen sateen alkamista,

kävin kuvailemassa puutarhassa ja 

poimimassa pioneita surutta maljakoihin.

Sade on erittäin tervetullutta,

meillä on aivan ruutikuivaa, 

niin kuin varmasti koko Suomessa.

Nurmikko on palanut ja ruskea,

varsinkin talon seinustoilta.

Muuten puutarha voi yllättävän hyvin,

 näin pitkään kuivuuteen nähden.

Meillä on satanut vain yhtenä yönä

puoleentoista kuukauteen

ja silloinkin vain hetken.

Toivottavasti suuret pionin kukat eivät ota nokkiinsa sateesta.

No, maljakoissa niitä voi ainakin ihailla.

 kiinanpioni

Paeonia lactiflora 

´Duchesse de nemours`

シャクヤク

kiinanpioni

 Paeonia lactiflora 

´Festiva Maxima`

シャクヤク

 Aurinkoisen aamun jälkeen,

 pilvet alkoivat kerääntymään

ja taivas muuttui harmaaksi.

 ´Anopin nimetön`-pioni 

Keräsin isot kimput pioneita kasvihuoneeseen

ja sisälle maljakkoon.

Katon alla sade ei pääse hakkaamaan niiden upeita kukintoja.

Kaunista tiistaita!

Joko siellä sataa?

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Tyylikästä kierrätystä

Kaupallinen yhteistyö: Ropo Garden Oy

Olin talvella Portugalissa lomalla.

Siellä törmäsin tähän pysäyttävään katutaideteokseen.

Taideteoksen kuvaus oli portugalinkielellä,

joten en ihan täysin ymmärtänyt kaikkea.

Mutta sen ymmärsin, että katsoja haluttiin pysäyttää

ja kertoa, että merestä löydetään joka päivä tonneittain muovia;

 muovipusseja ja -pulloja ym.

Taideteos oli pysäyttävä,

mutta samalla ajattelin, että meillähän kierrätys toimii,

enkä ole koskaan heittänyt mitään roskia mereen tai luontoon.

Tämä asia ei siis oikeastaan kosketa minua.

Kotona Suomessa minut kuitenkin pysäytettiin toistamiseen.

Vaatekaupassa asioidessa,

myyjä kysyi; haluatko maksullisen muovipussin

vai mahtuuko ostokset laukkuusi?

Melkein häveten sanoin, etten tarvitse muovipussia

ja tungin ostokset käsilaukkuuni.

Asia konkretisoitui.

Meilläpäin on ollut loistavaa jätteiden lajittelua jo vuosikymmeniä.

Siksi muovin käyttökään ei ole tuntunut muka niin pahalta.

Mutta miksi sitä muovia tai muitakaan materiaaleja tulee käytetyksi vain sen yhden kerran?

Miksi sitä surutta vain ostaa ja ostaa, vaikka jätteiden lajittelukin olisi hoidossa?

Miksi tehdä uutta, kun olemassa olevia materiaaleja on maailma täynnä?

Tähän kysymykseen on onneksi moni yritys 

ja tuotteiden valmistaja ottanut konkreettisesti kantaa.

Yksi tällainen yritys ja tuotevalikoima on Ecopots-tuotemerkin takana.

Ecopots valmistaa upeita ruukkuja kierrätysmuovista ja kivipölystä.

Ruukut ovat tyylikkäitä, pakkasenkestäviä, vankkoja ja ajattomia

ja se osaltaan lisää ekologisuutta. 

Törmäsin Ecopots-ruukkuja tänä keväänä ensimmäisen kerran.

Olin työni puolesta eräässä koulutuksessa

ja Ropo Gardenin Olli Ropo oli siellä esittelemässä tyylikästä ruukkuvalikoimaa.

Ihastuin ruukkuihin jo nähtyäni niiden värimaailman ja simppelin tyylikkyyden.

Kun kuulin, että ruukut oli valmistettu kierrätysmateriaaleista,

se lisäsi niiden arvoa silmissäni lisää.

Ekologisuutta ei ole vain se, 

että kuluttamamme tuotteet ovat valmistettu kierrätysmateriaaleista,

vaan myös se, ettei niitä halua tai tarvitse vaihtaa usein.

Itse tykkään simppelistä kauneudesta, koska siihen ei kyllästy.

Ecopots-ruukuissa on juuri tätä simppeliä tyyliä.

Ajattomuuden lisäksi, ne tuovat kasvit upeasti esille, 

eivätkä varasta showta itselleen.

Kasvihuoneen edessä on 70 cm korkea, valkoharmaa Amsteradam-ruukku.

 Itse ihastuin oikeastaan kaikkiin väreihin, 

joita on saatavilla.

Mutta valkoharmaa ja siniharmaa olivat ne meille sopivimmat. 

Ruukkuja on saatavilla kuutta eri väriä;

valkoharmaa, harmaa, siniharmaa, tummanharmaa, terra cotta ja taupe.

 Saunan terassin köynnösritelikössä roikkuu ripustettava Brysseli-ruukku.

 Grillikatoksen tolppiin halusin myös jotain vehreyttä.

Tolppiin sai helposti ruuvattua Amsterdan seinäruukut.

Pakkauksen mukana oli sopiva ruuvi ja ruukussa aluslevy.

 Ruukun kiinnityssysteemi on loppuun asti mietitty.

Se tuntui tukevalta, eikä kiinnityskohtaa näy ruukun ollessa paikoillaan.

Ruukku on myös helppo nostaa pois kastelua varten.

 Lehtokotilo-ongelman vuoksi salaatin kasvattaminen kasvimaalla on ihan mahdotonta.

Bruge-ruukut olivat kuin suunniteltu meidän kodinhoitohuoneen kaiteelle.

Siellä salaattikasvatukseni ovat turvassa noilta niljakkeilta,

ja kuitenkin näkyvällä paikalla säilyy kaunis harmonia.

Kylvin neljään laatikkoon eri salaattilajikkeita.

Terassilta salaattia on nopea kipaista hakemaankin ruuanlaiton yhteydessä. 

Nämä pienemmät 50 cm korkeat Amsterdam-ruukut te olette jo nähneetkin.

Ne seisovat ylväästi etuterassilla vastaanottamassa kotiintulijan ja vieraat.

Minusta ruukut näyttävät betonista tai keramiikasta tehdyiltä.

Muovi ei tule ensimmäisenä mieleen niitä katsellessa. 

Ehkä valmistuksessa käytetty kivipöly tekee tuon ominaisuuden ruukkujen ulkonäköön.

Ja loistavaa onkin, ettei niiden rikkoutumista tarvitse pelätä pakkasellakaan. 

Ne ovat pakkasenkestäviä ja uv-suojattuja.

10 vuoden takuukin kertoo jo jotain ruukkujen laadukkuudesta.

Olen muuten sitä mieltä, 

että me suomalaiset tarvitsemme kauniita kasveja terasseille 

ja parvekkeille erityisesti talviaikaan.

Kasvivalikoima on nykyään aika laaja

 ja terassit saa helposti kivan näköisiksi vuoden kurjimpaankin aikaan. 

Harmillisesti monet ruukut eivät kestä tätä.

Nyt ainakin meillä on tästä lähtien entistä kauniimpaa myös talviaikaan.

Ruukut nimittäin ainakin sen kestävät. 

Ajattomuuden lisäksi, 

minusta tämä ruukkumallisto sopii hienosti myös erilaisiin tyyleihin.

Ensivaikutelma on moderni,

mutta minusta ne sopivat niin maalaisterassille, 

rintamamiestaloon kuin rouheaan industrial-tyyliiinkin.

Tai oikeastaan ihan mihin tahansa tyyliin.

Vai mitä olette mieltä?

Ecopots-ruukuista voitte lukea lisää täältä:

Ropo Garden Oy Ecopots

Ecopots-ruukkuja on saatavilla hyvin varustelluista puutarhaliikkeistä.

Täysi valikoima ja jälleenmyyjät löydät osoitteesta:

www.ecopots.eu

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.