Lahden kirsikkapuiston avajaiset

 

Eilen Lahdessa oli todella kaunis ja hyvin  toteutettu tapahtuma.

Kaupungin asukkaat saivat vuonna 2021 äänestää, 

miten kaupunki käyttäisi 200000 euroa viihtyvyyden parantamiseen. 

Kirsikkapuisto oli suosituin idea. 

Suurin osa puiston puista on istutettu viime vuonna ja 

nyt saamme jo nauttia ensimmäisistä kirsikankukkajuhlista.

Rusokirsikoiden kukinta oli jo hieman takanapäin, 

mutta koristekirsikka ´Accolade` kukki aivan valtoimenaan. 

Se onkin loistava valinta myös omaan puutarhaan. 

Kaunis kirsikkapuisto sijaitsee Launeella, Perhepuiston naapurissa.

Ja sinne voi vapaasti mennä ihailemaan ja kävelemään kuka tahansa.

Kirsikkapuistossa on 55 kirsikkapuuta, joista 25 on saatu lahjoituksena 

Hokkaido-Suomi-yhdistykseltä. 

Taimet ovat lahja lahtelaisille Japanin ja Suomen diplomaattisuhteiden täyttäessä 100 vuotta.

Myös Lahden Runomaraton ry on osallistunut puiston toteuttamiseen.

Kirsikkapuiston avajaisissa istutettiin kolme uutta kirsikkapuuta puistoon. 

Puut ovat Mustilan Arboretumin kasvattamia, 

mutta niiden emotaimien siemenet ovat Hokkaidosta. 

Puita istuttamassa olivat mm. lahtelaislähtöinen ja Japanissakin asunut ministeri Ville Skinnari, 

Suurlähettiläs Fujimura Kazuhiro ja 

Suomalais-japanilaisen yhdistyksen puheenjohtaja Marketta Forsell.

 

koristekirsikka kevätsuudelma

Prunus ´Accolade`

サクラ

Kitanami Taiko -ryhmä esitti taikorummuilla perinteisiä japanilaisia kappaleita.

Muistokiven paljastus

Kirsikkapuiston avajaisten kohokohta oli mielestäni Ystävyyden puutarha -monitaideteos. 

Siinä yhdistyivät runous, musiikki ja liike. 

Lealiisa Kivikarin vanhasta japanilaisesta runoudesta inspiraationsa saaneet runot, 

Stefan Andersénin musiikki sekä 

Leena Keizerin tanssi tarjosivat todella koskettavan ja kokonaisvaltaisen elämyksen. 

En ole ehkä koskaan kokenut ja nähnyt mitään tämän kaltaista. 

Myös miljöö ja upea sää toivat oman lisänsä kokemukseen.

Ensin mietin, että haluaisin lukea tämän tekstin kirjasta yhä uudelleen, 

mutta en tiedä, jäisikö kokemuksesta jotain puuttumaan ilman musiikkia ja liikettä.

Teksti oli joka tapauksessa todella kaunis ja tuntui sielussa saakka. 

Kirsikankukka kuningatar ja - prinsessa 

Hokkaidon koristekirsikka

Prunus sargentii ´Mustila`

サクラ

Toivon Lahden uudelle kirsikkapuistolle syvälle juurtumista, 

kaunista kukintaa, upeaa ruskaa ja hyvää talvenkestävyyttä!

Olisiko seuraavaksi vuorossa ruskajuhlat?

Japanissakin juhlitaan ja nautitaan ruskan aikaan samalla tavalla kuin hanaminakin.

 

Kiitos kaikille tämän puiston mahdollistajille, suunnittelijoille ja tekijöille

sekä avajaisten järjestäjille!

Oli myös niin ihana nähdä vanhoja japanikurssikavereita ja muita tuttuja. 

Koko juhlaväellä tuntui olevan hymy herkässä kotiin lähtiessä.

Näitä positiivisia tapahtumia ja kauneutta ei ole koskaan liikaa. 

" Kerro, kerro koska kirsikkapuu kukkii, tivasivat lapset vanhukselta. 

Vanhus katsoi heitä hymyillen ja sanoi: Tärkeää ei ole se, koska puu kukkii, 

vaan se, että et tuhlaa aikaasi odottamiseen, 

vaan elät joka hetki niin kuin puut kukkisivat juuri nyt" 

Ystävyyden puutarha / Runokirjeitä Japaniin / 2022 Lealiisa Kivikari

P.S. Jos haluat lukea enemmän tästä ihanasta 

kevätsuudelmasta 

eli koristekirsikka (Prunus ´Accoladesta`) 

löydät postauksen täältä:

Ihastuttava kevätsuudelma

  ♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, 

 sekä blogit.fi:n  kautta.

Maailman mehiläispäivä

 

Mehiläiset, kimalaiset, ampiaiset ja kaiken sortin pörriäiset,

me tarvitaan teitä.

Ilman teitä meillä ei olisi ruokaa, 

koska kukat eivät pölyttyisi eikä kasvit tuottaisi satoa.

Te ahkerat pölyttäjät teette elintärkeää työtä.

Tänään vietetään Maailman mehiläispäivää. 

Tämän päivän takana on YK, 

sillä järjestö halusi lisätä tietoisuutta mehiläisten ja pölyttäjien tärkeydestä. 

Päivää on vietetty ensimmäisen kerran vuonna 2017.

Juhlitaan samalla kaikkia pölyttäjiä ja pörriäisiä

istuttamalla tai kylvämällä lisää kukkia puutarhaan.

Luonnon monimuotoisuuden lisääminen puutarhassa 

on myös tärkeää pölyttäjien elinolojen kannalta.

Ei hävitetä kaikkia luonnonmukaista ja 

siivota liian tarkkaan puutarhan joka nurkkaa,

jolloin monimuotoisuus lisääntyy.

Puutarha kannattaa suunnitella niin, 

että sieltä löytyy kukkivia kasveja varhaisesta keväästä aina talven tuloon saakka. 

Näin pölyttäjille löytyy syötävää. 

Myös myrkkyjen välttäminen ja

 luonnon omaan systeemiin luottaminen, vahvistaa 

puutarhan luontaista vastustuskykyä. 

Pölyttäjiä ja perhosia voi houkutella myös hyönteishotellien ja perhosten talojen avulla. 

Meillä on ollut jo vuosia yksi ötökkähotelli ja 

kohta puutarhassa on myös toinen, tosi kaunis versio.

Kerron siitä myöhemmin lisää. 

Olisi kiva kuulla, 

mitkä on sun keinot lisätä luonnon monimuotoisuutta ja houkutella pölyttäjiä puutarhaan. 

Kerro myös parhaat pölyttäjien kasvimagneetit.

Mukavaa ja puutarhaista viikonloppua! 

P.S.

Menovinkkejä Lahdessa päin asuville:

Lahden puutarhaseura järjestää taimitorin 

huomenna 21.5. klo 10-14 Lahden Siemen ja Koneen edessä.

https://www.lahdenpuutarhaseura.fi/tapahtumakalenteri

Lahden kirsikkapuiston avajaiset 21.5. klo 14

https://www.lahti.fi/uutiset/tervetuloa-kirsikkapuiston-avajaisiin-lauantaina-21-5/

  ♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, 

 sekä blogit.fi:n  kautta.

Rusokirsikka

 rusokirsikka

Prunus sargentii

オオヤマザクラ

Viime viikonloppuna tuhannet suomalaiset eivät intoilleet vain jääkiekkoa ja euroviisuja,

 vaan monella paikkakunnalla kokoonnuttiin ihailemaan kirsikkapuiden kukintaa.

Itse olin Tampereella, 

jonka kadun varsilla ja Tampellan läheisyydessä pääsi ihailemaan myös upeaa kukkarunsautta. 

Täytyy myös mainita, etten ollut jääkiekon takia Tampereella,

 vaan vuosittaisen lapsuudenystäväporukkani tapaamisessa. 

Nämä kuvat eivät ole kuitenkaan sieltä, vaan alatantereemme rusokirsikan ensimmäisestä kukinnasta.

 Olen jo monta kevättä odottanut rusokirsikkani kukintaa ja nyt tämä odotus palkittiin. 

Vielä ei kuitenkaan voi puhua ihan kukkapilvestä, 

mutta hyvää esimakua tämäkin kukinta antaa. 

Myöhemmin keitaamme kirsikkapuu jatkaa meidän hanamia. 

Se on aina yksi suuri merkkihetki puutarhassamme.

Yläpihalla on myös ´Kevätsuudelma`-kirsikka pensasversiona.

´Kevätsuudelman` (Prunus ´Accolade`) kukat ovat kerrotut

ja kukinta kestää myös pidempään.

Ja kyllä näitä kirsikkapuita haluaisi istuttaa lisää puutarhaan. 

Vaikka kukinta on lyhytaikaista, 

myös ruskan räiske antaa toisen hyvän syyn niiden istutukseen. 

Rusokirsikan ruskasta voit lukea lisää täältä:

Parhaimpia ruskakasveja Vaahteramäellä osa 3 

Ja täältä näet, millainen kukinta on ´Kevätsuudelmassa`:

Ihastuttava kevätsuudelma

Kauneutta ja tsemppiä uuteen viikkoon!

  ♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, 

 sekä blogit.fi:n  kautta.

 

Kukkakierros

 

 rusokirsikka

Prunus sargentii

オオヤマザクラ

Vaikka kevät on hiipinyt hitaasti eteenpäin, 

nyt pääsee jo kukkakierrokselle omaan puutarhaan.

Näitä kukkakierroksia onkin ihana tehdä vaikka monta kertaa päivässä, 

jos työt niin sallii.

Kotitoimistopäivinä käyn ensin yhden kerran aamulla kiertämässä koko tantereen, 

sitten lounasaikaan, iltapäiväkahvilla ja taas illalla. 

Nyt on kyllä vuoden kiireisin aika työssäni ja joka päivä ei näitä kierroksia ehdi tekemään, 

mutta aina kun on mahdollista kukkakierros tai -kierrokset kuuluvat päivääni.

Tervetuloa mukaan! 

valkoinen helmililja

Muscari 

ムスカリ

tarhajouluruusu

Helleborus orientalis

Christmas rose

クリスマスローズ 

Tämän tarhajouluruusun olen istuttanut pari vuotta sitten jouluksi hankitusta jouluruusun taimesta.

Nyt autotallissa taas odottaa istutusta vailla oleva jouluruusu.

 narsissi

Narcissus 

スイセン

Ensimmäiset narsissit ovat puhjenneet kukkaan.

 kirjopikarinlilja

Fritillaria meleagris

バイモ

Valkoinen kirjopikarinlilja on lempparini, 

mutta kyllä tämä tummempikin versio on niin hauska.

 Tai itse asiassa tämä on hauskempi kuin valkoinen, 

sillä ruudutus näkyy selvemmin tässä tummassa versiossa.

kirjokevättähti

Chionodoxa forbesii

チオノドクサ 

Kirjokevättähtiä pitäisi muistaa istuttaa lisää syksyllä. 

Nämä valkoiset ovat niin suloisia ja loistavat pitkälle puutarhaan. 

 kevätesikko

Primula veris

キバナノクリンザクラ

Tämän tai muutaman muunkin kevätesikon taimen 

olen ostanut blogiystäväni Katjan ( Päivänpesän elämää )

taimimyynnistä viime vuoden Avoimista puutarhoista.

Odotan kovasti niiden nuppujen puhkeamista kukkaan.

Olen muuten yllättäen alkanut tykkäämään keltaisesta. 

Valkoisen kanssa se on tosi kaunis, 

mutta liilaan, pinkkiin tai siniseen yhdistettynä, 

se on liian voimakas minun makuuni.

kääpiötulppaani

Tulipa turkestanica

チューリップ

Kääpiötulppaanit ovat kukkineet aiempina vuosina paljon aikaisemmin. 

Mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan.

  hyasintti

Hyacinthus orientalis

hyacinth

ヒアシンス 風信子、飛信子、学名

Nämä hyasintit ovat joulun ja pääsiäisen peruja. 

Maahan istutettuina ne eivät kuki niin suurin kukkatertuin 

kuin jouluksi tai kevääksi hyödetyt.

Silti näissä on jotain todella suloista. 

Kukkasipulit kannattaa siis aina säilyttää ja istuttaa maahan. 

Niistä on moniksi vuosiksi iloa ja hyvässä lykyssä ne vain leviävät vuosi vuodelta. 

Näiden kukkien myötä toivotan teille mukavaa sunnuntaita!

Tänään puutarhan kukkakierros on varmasti taas erilainen. 

  ♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, 

 sekä blogit.fi:n  kautta.

Kevään nuppuja

 

 rusokirsikka

Prunus sargentii

オオヤマザクラ

Kevään kukkapuut ovat aivan kohta kauneimmillaan. 

Nuppuja pullistelee sekä ylä- että alapihalla.

Kaikkein iloisin olen tästä rusokirsikasta, 

sillä se kukkii ensimmäisen kerran.

Istutin sen muistaakseni vuonna 2017. 

Eli aika kauan sillä kestää kotiutua kasvupaikalleen, 

ennen kuin ensimmäiset kukat ilmestyvät. 

Tämän saman hitauden olen huomannut myös asiakkaitteni puutarhoissa.

Ei siis kannata hätääntyä, 

jos rusokirsikka antaa odotuttaa kukkia istuttamisen jälkeen monta vuotta.

Alapihalla on kaksi omenapuuta, jotka ovat aivan kaluttuja rusakkojen toimesta.

Niillä oli kyllä 1,2 metriä korkeat verkot ympärillään, mutta se ei tänä talvena riittänyt.

Katselen vähän aikaa, tokenevatko omenapuut ja 

saatan istuttaa kirsikkapuita niiden tilalle.

Meillä tulee ihan hyvin satoa yläpihan omenapuista, 

joten omenoita ei oikeastaan tarvita lisää.

Toki muitakin hedelmäpuita voisi miettiä vaihtoehdoiksi. 

Päärynät ja luumut ovat myös suosikkejani.

 terttuselja

Sambucus racemosa

セイヨウアカミニワトコ

Terttuselja on monen mielestä roskapuu, 

mutta minusta se on äärettömän kaunis.

Se tosin luokitellaan haittakasviksi, 

eikä sitä kannata istuttaa puutarhaan. 

Meillä sitä kasvaa jossain kohtaa tonttia luonnostaan, 

mutta ei se ole onneksi levinnyt kovinkaan paljon. 

Ehkä tiheät vaahterametsiköt eivät anna sille tarpeeksi tilaa ja valoa. 

Terttuseljan marjat ovat myrkylliset.

 purppuratuomi

 Prunus padus ´Colorata` 

エゾノウワミズザクラ コロラータ

Ja tämän purppuratuomen kukista ja elonmerkeistä olen myös todella iloinen.

Luulin jo kertaalleen menettäneeni sen, 

kun kuivan kesän seurauksena se pudotti kaikki lehtensä.  

Koska olin hieman hidas kaivamaan sitä ylös, 

se yllättikin myöhemmin uusilla lehdillä. 

Eli hätäily ei kannata puutarhassa. 

Luonto korjaa monta kertaa vauriot ilman ihmisen kiirehtimistä.

Voi olla, että muutaman päivän päästä postauksissa näkyy jo kukkia. 

Mitä sinne kuuluu?

Pullistelevatko kukkapuut nuppujaan vai saattekko nauttia jo kukinnasta?

  ♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, 

 sekä blogit.fi:n  kautta.