Kasvi saatu blogiyhteistyönä Huiskula Oy:ltä
venuksenkenkä
Paphiopedilum
パフィオペディルム
Olen möyrinyt joka päivä puutarhassa
ja leikellyt pensaita ja tehnyt muita kevättöitä.
Myös sisällä olevat kasvit kiinnostavat edelleen,
vaikka puutarha vihertyy silmissä ja sieltä löytyy uusia ilonaiheita päivittäin.
Ilonaiheita löytyy nimittäin myös sisätiloista.
Olohuoneen ikkunalla minulla on pitkä rivi perhosorkideoita,
jotka kukkivat oikeastaan koko ajan.
Ne ovat jo vuosia vanhoja ja
niin helppohoitoisia.
Olen viime aikoina lukenut muutamaakin romaania
kasvitieteilijöistä ja orkideaharrastajista.
Ehkä niiden vaikutuksesta olen alkanut itsekin innostua
orkideasuvun kasveista yhä enemmän.
Suomessa orkideaharrastajia on paljon
ja heidän tietämyksensä ja lajikemääränsä ovat huikeita.
Itse olen innostunut vasta näistä yleisimmistä ja helposti saatavista lajikkeista.
En tiedä, jääkö tämä innostus tähän tasolle,
vai johtaako se joskus hieman pidemmälle.
Tällä hetkellä kuitenkin ihailen ja innolla seurailen
omia muutamia orkideasuvun kasveja.
Uusin tulokas on venuksenkenkä,
Venuksenkengän hoito-ohje:
- Viihtyy hajavalossa, ei kestä paahdetta ja suoraa auringonvaloa
- Venuksenkenkä pitää lämmöstä, alle +15 astetta on liian vähän.
- Kastele säännöllisesti.
Kasvualustaa ei saa päästä kuivumaan kokonaan.
Talvella voi kastella hiukan niukemmin.
Sen voi kastella myös upottamalla, kuten esimerkiksi perhosorkideat.
- Lannoita orkidealannoitteella kerran kuussa keväästä syksyyn.
Talvella se ei tarvitse lannoitusta.
- Venuksenkenkä ei tarvitse lepokautta.
- Kasvualustana käytetään orkideoille tarkoitettua kasvualustaa,
se ei viihdy tavallisessa mullassa.
- Mahdollisia tuhohyönteisiä ja kasvitauteja ovat
kilpikirvat, vihannespunkit ja sienitaudit.
Venuksenkengän erikoinen kukka muistuttaa mielestäni myös lihansyöjäkasveja.
Se ei olekaan kaukaa haettua,
sillä kukan pussimainen huuli houkuttelee pölyttäjähyönteisiä.
Täydellisestä luonnon suunnittelusta kertoo se,
että yläpuolella oleva kääntynyt terälehti toimii sateenvarjona
ja estää sadeveden kerääntymisen pussiin.
Sivulla olevat kaksi terälehteä puolestaan ohjailevat ja
houkuttelevat pölyttäjähyönteisiä.
Kukan eri osilla on siis kaikilla omat tärkeät tehtävänsä.
Venuksenkengät ovat kotoisin Oseaniasta ja Aasiasta.
Niitä on noin 70 eri lajia.
Koko orkidea- / kämmekkäkasviheimossa on yli 800 sukua ja yli 200 000 lajia.
Niitä on myös risteytetty kauan ja paljon,
joten eri lajien välisiä risteymiäkin on saatavilla yli 100 000.
Eli ei ole ihme, että kämmekkäkasviharrastajia löytyy paljon.
Niissä tosiaan riittää ihmettelemistä.
Olisi kiva kuulla,
onko siellä ruudun toisella puolella muitakin kämmekkäkasveista innostuneita?
Suosittelen tutkimaan niiden ihmeellistä maailmaa.
Minä ainakin jatkan näitä ihmettelyjäni ja
katson, mihin tämä innostus johtaa.
♥
