torstai 29. kesäkuuta 2017

Kasvarin kuulumiset


Voi, miten onnellinen olenkaan ollut kasvihuoneestani!
Niin kuin kuvasta näkyy, 
täällä ei aurinko ole hellinyt kovin paljoa viime aikoina.
Taivas on ollut pilvessä ja vettä on tullut.
Tänäänkin, vaikka piti olla sateeton päivä.
Sään vaihtelevuus on tuonut kovia tuulia ilmoille
eikä lämpötilakaan ole kovin korkealle kohonnut.

 Mutta onneksi on kasvari!
Siellä kasvit saavat olla lämpimässä ja tuulettomassa paikassa.
Kaikki kasvaa kohisten ja voi hyvin.
Tuli melkein itku silmään,
kun muistelin aiempien vuosien tomaatin avomaakasvatuksia.

 Ostin muuten tuollaisen istuimettoman tuolin ja tuon kukkapylvään
naapurin autotallikirppikseltä.
Vanha emalivati sopi täydellisesti tuolin koloon.

Olen kasvatellut myös salaatit kasvihuoneessa.
Syynä tähän ovat kotilot, 
joita meillä kyllä riittää.
Nyt salaatit saavat olla rauhassa
ja satoakin tulee varmasti nopeammin.
Suunnitteilla on uusintakylvöjä,
kun kasvarin kylvöalustan pöytätilaakin on vapautunut taimipurkeilta.
Siirsin lehtikaalit juhannuksen jälkeen avomaalle.
Katsotaan iskeekö ötökät niin helposti vankkoihin taimiin.


 Ja sitten minuun iski myös sääli.
Olen hoivannut heikoimpia taimiani tuossa pöydällä.
Meinasin jo vintata ne kompostiin, mutta en pystynyt.
Raivasin pöydän ja tuolien takaa vielä tilaa 
Sain kolme tomaatin ja kolme paprikan tainta vielä mahtumaan.
Pieniähän ne olivat,
mutta täytyy antaa toisille vielä mahdollisuus.

´Mini Stars`amppelikurkku` 
on alkanut tehdä pieni kurkkuvauvoja.
Täältä näet istutushetket.

 Myös ´Oka` voi hyvin ja kasvaa.
En ole osannut käyttää sitä vielä mihinkään ruokaan.
Olen kyllä napsinut lehtiä ohimennessäni.
Ne maistuvat aikalailla ketunleiville.

  Munakoiso ´Diva`  kasvaa myös aika nopealla tahdilla.
Käppyräiset , avautuvat lehdet näyttävät ensin siltä,
 kuin niihin olisi kirvat hyökänneet.
Mutta lehti suoristuu auetessaan.
Olen todella onnellinen, että tämä munakoiso on ylipäätään hengissä.
Munakoiso tykkää lämmöstä, 
mutta se joutui kärvistelemään siinä kauheassa kylmyydessä 
touko-kesäkuun vaihteessa.
Hallaharsoista ja muista suojatoimenpiteistä huolimatta pelkäsin pahinta.
Mutta munakoiso ei ollut moksiskaan.
Kurkut näyttivät enemmän kituliailta kylmän jakson jälkeen.

Olen ruiskutellut kasveille Jaakontaikaa säännöllisesti kerran viikossa.
Minusta se auttaa ja saa kasvit näyttämään vihreämmiltä ja terhakkaammilta.
Täältä voit lukea lisää Jaakontaiasta.

Myös kasvihuoneen ulkopuolella kaikki on hyvin.
Sade riepsottelee ulkokukkia,
ja orvokki tuntuukin olevan loistokukka tänä kesänä.
Monta kertaa orvokit voi heittää jo tähän aikaan kesästä, j
ohonkin syrjemmille paikoille,
mutta tänä kesänä ne vaan kukkivat ja nauttivat viileydestä.

Ihastuin tuohon japanilaiseen haravaan keväällä.
Sitä voisi oikeasti käyttää,
mutta meillä se on nojaillut tuohon kasvihuoneen seinään ihan koristetarkoituksessa.

Täytyy vielä lopuksi sanoa vielä kerran,
että olen niiiiiiiiin onnellinen kasvihuoneestani kaikin puolin.
Se on haaveideni täyttymys ja tälläisinä kesinä välttämättömyyskin, 
jos aikoo satoakin saada.

Oikein ihanaa torstaita!


Postauksen yhteistyökumppanit:
Kasvihuone: Willab Garden
Puutarhamulta ja kasvupussit; GreenCare
Jaakontaika:   CK Growing Oy
Munakoiso ja amppelikurkku: Viherrinki Oy
Tyynyt, torkkupeitot, säilytyssäkit ja amppelit: Piironki Oy
Kastelukannu : Plastex

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

tiistai 27. kesäkuuta 2017

Ihana sekasotku

 isotähtiputki 
Astrantia major
アストランティアマヨール 

 Kasvihuoneen lähellä vallitsee sekasotku,
mutta itse asiassa pidän tästä sotkusta todella paljon.
Olen osittain suunnitellut tämän sotkun,
mutta myös luonto on pistänyt oman näkemyksensä peliin,
oikeastaan täydentämään sekasotkuani.
Pilvisellä säällä tämä ei ehkä ole ihan oikeuksissaan,
mutta ilta-auringossa en voi kuin tuijottaa tätä sekamelskaa.


Luulen olevani säntillinen ihminen,
mutta huomaan yhä selvemmin, etten ole.
Olen hyvinkin ihastunut nykyään niittymäiseen tunnelmaan.
Ja niin taitavat olla monet muutkin.
Katsokaa ojanpenkkoja ja englantilaisten huippusuunnittelijoiden luomuksia,
ne ovat itse asiassa aika saman tyyppisiä toistensa kanssa.
Floristiikassa niittymäisyys ja rentomeno on niin IN,
ja niin se on puutarhasuunnittelussakin.



 laukka
Allium
アリウム





Tämä alue vaatisi ehkä hieman rajoja,
rakkauden ohella.
Annan hopeahärkkien (Cerastium tomentosum-ryhmä) 
ja kesäpikkusydämien 
(Dicentra formosa , ディケントラフォルモーサ)
ryöpsytä vielä hetken,
ennen kuin pistän heidät aisoihin.


 Kitkiessä huomaa ihan uusia näkövinkkeleitä puutarhaansa.
Kasvihuone näyttää aika ihanalta täältäkin suunnasta.
Se on ikään kuin rinteen sylissä.
Odotan hetkeä, kun pionit, ruusut ja sormustinkukat avaavat nuppunsa.
Silloin näkymä on varmasti täydellinen,
varsinkin ilta-auringossa.


lehtoakileija
Aquilegia vulgaris 
オダマキ尋常性

 Ja tämä on sitä luonnon näkökulmaa,
akileijat tupsahtelevat milloin mistäkin.
Tai oikeastaan ne ovat tainneet valita tarkoin paikkansa,
ja onnistuneet siinä loistavasti.


 Törmäsin muuten loistavaan Hesarin artikkeliin,
tämän postauksen aihetta liipaten.

Artikkeli osui ja upposi ainakin minuun.
Tuskailen tähän aikaan kesästä puutarhan hallitsemattomuutta,
joka ikinen vuosi. 
Kaikki rönsyää ja ryöppyää ylenpalttisesti.
Mutta en taitaisi viihtyä ihan täydellisen putslaakissa puutarhassa.
Viihdyn ja nautin enemmän niityllä.
Millaisessa puutarhassa sinä viihdyt parhaiten?

Rentouttavia hetkiä juuri sellaisessa puutarhassa,
jossa sinä parhaiten viihdyt!

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.



maanantai 26. kesäkuuta 2017

Etupihalla


Vaahteramäen etupihalla vallitsee aika 
perinteinen suomalainen puutarhameininki.
Etupihan nurmikolla on vastakkainistuttava keinu,
perennapenkin, syreenien ja juhannusruusujen katveessa.
Suuret pihakoivutkin kuuluvat suomalaiseen pihapiiriin.

 Etupihan istutukset ovatkin niitä ensimmäisiä istutuksia,
joilla aloitimme puutarhan rakentamista.
Pihatie on ympyrä,
jonka väliin jää tuo keinun alue.
Näimme mieheni kanssa sielumme silmin talon etupihan juuri tällaisena,
kun aloitimme puutarhan suunnittelun.
Ja tuo keinu kuului ehdottomasti kummankin mielestä kuvaan.
Haaveilin keinuvani syreenin tuoksussa ja katveessa,
ja vasta nyt tuo haave alkaa toteutumaan.
Syreenit ovat hitaita kasvamaan,
ja ensimmäisistä istutuksista taitaa olla vierähtänyt jo 13 vuotta.

 Taivas on uhkaavan näköinen,
niin kuin se on ollut koko juhannuksen seudun.
Välillä aurinko on paistanut upeasti,
ja aivan silmänräpäyksessä sää on muuttunut rankaksi sateeksi.

juhannusruusu
Rosa spinosissima ´Plena` 
ロサ スピノシッシマ
Kylmän kevään ja alkukesän ansiosta,
juhannusruusujen kukinta osui kuitenkin täydellisesti nappiin.
Monesti juhannusruusut ovat ehtineet jo kukkia juhannukseen mennessä.
Viileä sää pidentää entisestään näiden huumaavien kukkien nautintoa.
Yleensä juhannusruusujen kukinnan jälkeen minulle tulee valtavan haikea olo.
Iskeytyy tajuntaan, että ne kukkivat vasta vuoden kuluttua seuraavan kerran.
Onneksi puutarhassa on koko ajan jotain ihailtavaa,
mutta juhannusruusut ovat yksi odotetuimmista ihanuuksista.


pihasyreeni
Syringa vulgaris 
ライラック
 Perinteiset pihasyreenit kuuluvat myös ehdottomasti suomalaiseen puutarhaan.
Niiden ja juhannusruusun tuoksussa voisi huumaantua.




Rehevällä tontillamme nurmikko on yksi helppohoitoisimmista vaihtoehdoista.
Nurmikko luo myös avaruutta ja tuo istukset paremmin esille.
Rinteessämme on sitten enemmän villiä ja ryöpsyävää menoa ja meininkiä.
Tällä hetkellä siellä onkin ehkä hieman liiankin villiä menoa.
Seuraavaat puutarhapuuhat ovatkin pelkkää kitkentää ja saksimistakin.
Etupihalla pärjää pienemmillä hoitotoimilla.

 morsionruusu
Rosa Pimpinellifolia-Ryhmä ´Juhannusmorsian`
Myös juhannusmorsiamen herkät kukat sulostuttivat juuri ajallaan keskikesän juhlaa.

Tästä lähtee käyntiin mahtava kukkaloisto,
kun muutkin ruusut ja perennat avaavat nuppunsa.
Mukavaa alkanutta uutta viikkoa!


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

perjantai 23. kesäkuuta 2017

Suloista juhannusta!

loistokurjenpolvi
Geranium hybrid. ´Johnson´s Blue` 
ゲラニューム‘ジョンソンズブル

Suomi 100-vuotta kukkapari;
nurmitädyke (Veronica chamaedrys) ja
hopeahärkki (Cerastium tomentosum-ryhmä)

pihasyreeni
Syringa vulgaris ´Alba`
ライラック'アルバ

 isabellansyreeni
Syringa Preston-Ryhmä ´Holger`
ライラック

lehtoakileija
Aquilegia vulgaris 
オダマキ尋常性

tummakurjenpolvi
Geranium phaeum ´Album`
ゲラニウム ファエウム アルブム

hopeahärkki 
Cerastium tomentosum-ryhmä

juhannusruusu
Rosa spinosissima ´Plena` 
ロサ スピノシッシマ

Iris sibirica
siperiankurjenmiekka
Siberian Iris

あやめ

pihasyreeni
Syringa vulgaris 
ライラック



pihasyreeni
Syringa vulgaris ´Alba`
ライラック'アルバ

 isorikko
Saxifraga hosti
サキシフラガ

Suloista ja sinivalkoista
sekä rauhaisaa juhannusta!

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.