Tammikuun kysymykset ja vastaukset

Kysy mitä vain puutarhasta,

pohditaan yhdessä

tuoksuherne (Lathyrus odoratus) ja ruusupapu (Phaseolus coccineus)

Kiitos kaikista hyvistä kysymyksistä, joita tuli tammikuun kysymyspostaukseen!

Tämä vastauspostaus jäi nyt valitettavasti helmikuun puolelle,

mutta silti helmikuussa tulee oma kysymyspostaus,
 johon voitte laittaa lisää askarruttavia kysymyksiä puutarhasta. 

Muistattehan, että vaikka vastaan näihin kysymyksiin,

toivon keskustelua, kommentteja, kokemuksia, vinkkejä kysymyksien aiheista.

On niin mukava jakaa tietoa ja 

näin ollen saada enemmän irti näistä pohdittavista aiheista. 

kelloköynnös  
Cobaea scandens

Outi Krimou/Outi's life kysyi:

Mikä olisi nopeasti kasvava köynnöskasvi, joka viihtyisi todella aurinkoisella pihalla?

Listasin sinulle muutamia sekä yksivuotisia että monivuotisia köynnöksiä, 

jotka viihtyvät aurinkoisella pihalla. 

Yksivuotinen:

-ruusupapu

-kelloköynnös

-tuoksuherne

Monivuotinen:

-japaninkelasköynnös

-imukärhivilliviini

-kultaköynnöskuusama (juuristoalue varjoon, vaikka perennojen suojaan)

-monet kärhöt (juuristoalue varjoon, vaikka perennojen suojaan)

- lumikärhö (juuristoalue varjoon, vaikka perennojen suojaan)

- kiinanlaikkuköynnös (Minikiivi) Actinidia kolomikta´Vitakola´

- mantsuriankärhö

-Suomenköynnösruusu " Pohjantähti"  (Ei kovin nopeakasvuinen alkuun)
-Köynnösruusu ´Flammentanz`

Moni kasvi kestää paremmin kuumuutta, mitä syvempi kasvualusta sillä on.

Myös yksivuotisten kasvien ruukut kannattavat olla aika suurikokoisia aurinkoisella paikalla. 

Hyvä ja riittävän syvä kasvualusta säästää puutarhuria kasteluhommissa ja 

kasvin juurilla on enemmän tilaa kasvaa. 

~

Päivi - Kottikärryn kääntöpiiri kysyy:

Onko sinulla itselläsi puutarhassasi kasvamassa verhoangervoa ja/tai lamopensasangervoa - tai oletko muuten nähnyt näitä istutuksissa? Ensi kauden istutuksia suunnitellessani olen arponut näiden kahden välillä. Perustietoa löytyy ja jotain yksittäisiä kuvia kuvahausta, mutta kiinnostaisi enemmän kokemukseen perustuvat ajatukset. Haen matalana pysyvää pensasta kivien eteen, toivon kaunista lehdistöä myös ei- kukkivana aikana ja kasvutapa kiinnostaa myös erityisesti. Kuvia olisi niin kiva nähdä sinulta tai muilta tätä lukevilta.

Sekä verhoangervo (Spiraea Beauverdiana) että lamopensasangervo (Spiraea decumbens) 

ovat loistavia tuohon kuvaamaasi kasvupaikkaan.

Itselläni on vain lamopensasangervoa ja tykkään siitä valtavasti.

Valitettavasti minulla ei ollut mitään järkevää kuvaa lamopensasangervosta. 

Tuossa kysymystäsi ennen on kuva, jossa lamopensasangervo kasvaa oikeassa alakulmassa. 

Siitä ei vaan taida saada minkäänlaista kuvaa kasvista. 

Lamopensasangervo kasvaa mahtavan tiheästi ja matalana,

joten se on loistava kasvi esim. kasviryhmien eteen rajaamaan alueita toisistaan

tai vaikka juuri kivien väliin. 

Se tukahduttaa hyvin rikkakasvit ja peittää maan kauniisti.

Talvellakin se on kauniin pyöreä. 

Lamopensasangervo siementää myös ympäristöönsä, 

mikä on sekä hyvä että huono juttu, riippuen paikasta. 

Itselle se on ollut ainoastaan positiivinen lisä, 

sillä olen siirrellyt uusia taimia uusiin kasvupaikkoihin. 

Siementäminen ei ole kuitenkaan mitenkään agressiivista.

Myös verhoangervo on kaunis pensas. 

Verhoangervoa myydään tietämäni mukaan ainakin kahta lajiketta.

Spiraea beauverdiana ´Lumikki` ja Spiraea betulifolia var aemiliana.

Tämä jälkimmäinen on tieteellisen nimenkin mukaan kuin kääpiökokoinen koivuangervo,

jolla on leveät lehdet.

Sekä verhoangervo että lamopensasangervo kannattaa istuttaa tiheään,

sillä ne ovat aika hidaskasvuisia. 

Istutustiheys on 5-6 kpl neliölle. 

En tiedä, pystynkö antamaan sinulle mitään selvää mielipidettä, kumpi olisi parempi kasvi,

sillä kumpikin ovat loistavia. 

Jos haluat peittävintä ja kaunislehtisintä kasvia, ehkä pitäisi kallistua tuon 

verhoangervo Spiraea betulifolia var aemilianan puoleen.

Tästä aiheesta olisi kiva kuulla muidenkin mielipiteitä

ja kokemuksia. 

Valitettavasti blogin kommentteihin ei voi laittaa kuvia,

mutta esim. faceen voi laittaa, jos sinulta löytyy niitä.

Kuvan voi lähettää myös sähköpostilla:

vaahteramaki@phnet.fi 

Lisään sen sitten tänne vastaukseen, jos annat luvan. 

pallohortensia 

Hydrangea arborescens ´Annabelle` 

 アメリカノリノキアナベル

Toinen kysymys liittyy sinun erityisinnostukseen eli pallohortensioihin ;). Olen pohtinut, että jaksaisivatko pallohortensiat kukkia talon pohjoispuolella? Haluaisin tehdä uusiksi sisääntulon talon pohjoispuolella ja kukkivat pallohortensiat olisivat houkutteleva näky. Korkealta katolta tulevat lumet ovat haaste, joten tähän asti alueella on kasvanut vain perennoja. Pallohortensian voi leikata keväällä, joten se voisi sen puolesta sopia? Sitten kiinnostaisi kuulla kokemuksesi lajeista Annabelle ja Strong Annabelle eli Incrediball, onko sinulla molempia tai miten oman kokemuksesi perusteella näiden kasvusta ajattelisit?

Kiitos jo etukäteen kaikista pohdinnoistasi näihin kysymyksiin ja myös muiden mahdollisesti keskusteluun osallistuvien kokemuksista! Tämä kuukauden kysymys on kiva idea!

Pallohortensia viihtyy kyllä puolivarjossa, mutta ei aivan varjossa. 

Paistaako tuonne talon pohjoispuolelle jossain kohtaa päivää aurinko?

Jos aurinko paistaa edes jonkin aikaa päivästä, 

mielestäni voisit hyvin kokeilla niitä sinne.

Ihan varjossa ne kyllä pysyvät elossa, mutta kukinta voi olla aika laimeaa. 

Tee hyvä kasvualusta, ainakin 50 cm hyvää ravinteikasta multaa

noin metrin leveydeltä. 

Sekin auttaa sitten kukintaan.

Itselläni pallohortensioita kasvaa todella monessa kohtaa puutarhaa. 

Puolivarjoisassakin  paikassa rinteen alapuolella minulla on niitä ryhmä.

 Siellä ne tuppaavaat kasvamaan pituutta enemmän kuin aurinkoisessa paikassa olevat. 

Yrittävät kurotella varmasti aurinkoa kohden. 

Kaikki pallohortensiani ovat tuota tavallista Annabellea,

mutta tuo  Strong Annabelle eli Incrediball on myös hyvä lajike. 

Se kestää pohjoisemmillakin vyöhykkeillä (I-IV (V)).

Kun taas Annabellen luvataan kestävän vyöhykkeillä I-II (III).

Pallohortensia on tosiaan loistava kasvi niille paikoille, joihin tulee lumikuormaa. 

Pallohortensia kannattaa leikata alas joka kevät, silloin se kukkii upeimmin. 

Jos kevätleikkaus unohtuu, kukista tulee pienempiä, versot alkavat puutumaan 

ja koko kasvista tulee harvempi. 

~ 

Molley kysyy:

Hei, kysyisin kelasköynnöksestä. Minkälainen valo-olosuhde olisi hyvä ja voiko sitä lisätä emoköynnöksestä mitenkään. Minkälainen vaativuus kasvualustalle. Olen nähnyt se kasvavan männyn seuralaisena ja kiertävän männyn runkoa.

Kelasköynnös vaatii ravinteikkaan ja tuoreen maan. Joten ihan puun juurelle en suosittelisi sitä istutettavan. On myös toinen syy, miksi en suosittele sitä istutettavan kiipeilemään puuhun. Sillä on nimittäin pahaenteinen toinen nimi; "puiden tappaja". 

Kelasköynnös nimittäin voi kasvaa niin tiukasti tukensa ympärille, että se tavallaan kuristaa sen. 

Kelasköynnös on kuitenkin todella kaunis, terve, nopeakasvuinen ja helppohoitoinen köynnös, että suosittelen sitä ehdottomasti puutarhaan, jos sen istuttaa köynnöstukeen tai pergolaan.

Vanhemmillani kasvoi kelasköynnöksiä pergolassa ja kaariporteissa, kun he asuivat omakotitalossaan. Seurasin niiden nopeaa kasvua ja kaunista vihreyttämistä. Myös keltainen syysväri värittää kauniisti puutarhan. 

Minulla ei ole omaa kokemusta kelasköynnöksen lisäämisestä, 

mutta arvelen sen olevan aika helppo lisättävä. 

Kasvuvoima on nimittäin niin valtava. 

Varmin keinohan olisi istuttaa oksataivukas vaikka erilliseen ruukkuun,

sen ollessa vielä emotaimessa kiinni. 

Kun taivukas on juurtunut uutteen ruukkuunsa, sen voisi katkaista erilliseksi kasviksi. 

~

Anonyymi kysyy:

Hei! Olen kovasti ihastunut Aavikkoruusu-huonekasveihin, mutta en tiedä mistä tämmöisen saisi itselleen hankittua, onko vinkkiä? Ja osaatko antaa jotain perusohjeita Aavikkoruusun hoitoon?

Aavikkoruusut (Adenium obesum) ovatkin hauskoja ja kauniita kasveja.

En osaa sanoa sinulle tarkkaa paikkaa, 
mistä voisit sen hankkia, mutta kannattaa käydä kysymässä lähimmästä kukkakaupasta.

He voivat ainakin tilata niitä sinulle, jos niitä ei ole valikoimissa.

Suomessa aavikkoruusu on huonekasvi, 
mutta lämpimissä maissa se on kausivihanta, 
1,5-3 m korkeaksi kasvava hidaskasvuinen mehikasvi. 

Aavikkoruusu pitää auringosta ja lämmöstä.

Kesällä se kannattaakin siirtää ulos tai parvekkeelle, mahdollisimman lämpimään paikkaan. Kastellaan säännöllisesti, mutta suht niukasti, koska se on kotoisin

kuivilta seuduilta Afrikasta ja Lähi-Idästä.

Aavikkoruusu onkin pensasmainen mehikasvi.

Sitä lannoitetaan kesäkaudella kerran kuussa.

Talvella kastelua voidaan vähentää entisestään ja lannoitus lopetetaan.

Kasvualusta tulisi olla hiekkapitoinen ja läpäisevä.

Luulen, että esim. kaktuksille ja mehikasveille tarkoitettu multa olisi sopivaa.

Talvella se saattaa tiputtaa lehtiään, mutta siitä ei kannata pelästyä.
Se kuuluu asiaan ja aavikkoruusu kasvattaa uudet lehdet kevään tullen.

~   

Katteet ovat hyvä vaihtoehto havukasvien alle.

Minna / Hiidenkiven puutarhassa kysyy

Jes, tätä olenkin odottanut! Juuri tänään pohdin, mitähän istuttaisin ensi kesänä suuren siperianpihdan alle vai pitääkö laittaa koko alue kiveykselle. Paikka on aamupäivästä aurinkoinen ja lopun päivää varjossa. Lisäksi se on rutikuiva, sillä pihdan oksat estävät tehokkaasti sadeveden pääsyn maahan asti ja alue on koholla muusta ympäristöstä. Rikkaruohotkin kasvavat siellä kituliaasti. Rönsyansikkaa siinä on ollut pari vuotta, mutta heti kevätkosteuden kuivuttua sekin on hätää kärsimässä.

Ehkä en istuttaisi mitään,

 vaan kattaisin alueen esim. kuorikatteella, luonnonkivillä tai vaikka kauniilla kävyillä.

Kun aloin lukemaan kysymystäsi, meinasin heti ehdottaa sinulle rönsyansikkaa.

Se on kasvi, joka kestää hyvin kuivuutta ja varjoakin.

Mutta jos paikka on niin varjoisa, että rönsyansikkakaan ei viihdy, ehkä ei kannata istuttaa mitään.

Siperianpihdan oksat kyllä peittävät ajan kanssa alueen kauniisti ja

maastouttavat tyhjän maan hyvin ympäristöönsä. 

~

kuva: @t.tuire (instagram)

pikkutaatelipalmu
Phoenix roebelenii

t.tuire kysyy:

Muutama päivä sitten postauksessasi kerroit, että sinulle voi laittaa puutarha-aiheisia kysymyksiä. Minulla olisi yksi. Hankimme tänne Espanjan asuntoomme kuolleen ruukussa kasvaneen palmun tilalle uuden. En saanut selvitettyä mitä lajiketta se alkuperäinen oli, mutta päädyimme ostamaan Taatelipalmun, Phoenix Roibeleniin. Tämä kaunokainen tulee jäämään omanonnensa nojaan kun palaamme takaisin Suomeen. Mietin kuinka hyvin tälläinen askettäin istutettu nuori palmu mahtaa kestää kuivuutta? Ostin kyllä samalla vanhan mullan lisukkeeksi kaksi säkkiä multaa joissa on mukana kastelukiteitä... mitä voisin tehdä tämän kasvin hyväksi että menestyisi täällä kesän yli? Kiitos jo etukäteen. Ps. Istutuksesta on kuva omassa instassani😊

Valitsit hyvän lajikkeen, sillä

pikkutaatelipalmu (Phoenix roebelenii) kestää kyllä kovaa paahdetta ja kuivuutta,

mutta uusi istutettu kasvi on aina hieman arempi sään ja kosteuden vaihteluille.

Nuo kastelukiteet ja multatila ovat varmasti hyvä hoitotoimi.

Olisi kuitenkin hyvä, jos joku pystyisi käydä edes pari kertaa kesän aikana kastelemassa kasvia.

Pikkutaatelipalmu kestää sekä aurinkoa että varjoa, joten kosteuden haihtumisen minimoimiseksi se olisi hyvä sijoittaa mahdollisimman varjoisaan kohtaan, jos vaan mahdollista. 

Kiitos paljon näistä mielenkiintoisista kysymyksistä ja aiheista!

Nyt kommenttikenttä on vapaa. 

Toivon, että osallistutte keskusteluun ja kerrotte omat vinkkinne ja kokemuksenne aiheista.

Kirjoitin nyt kalenteriin jo helmikuun kysymyspostauksen julkaisupäivän,

etten vaan unohda sitä. 

Helmikuun kysymyksiä voi laittaa maanantaina 17.2. klo 18 ilmestyvän postauksen alle. 

 Edellisten kuukausien kysymykset ja vastaukset löydät seuraavista linkeistä:

Marraskuun kysymykset ja vastaukset

Lokakuun kysymykset ja vastaukset

Syyskuun kysymykset ja vastaukset

Elokuun kysymykset ja vastaukset

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 

sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.