sunnuntai 9. kesäkuuta 2019

Peittokasvit pelastavat kitkemiseltä

Kaupallinen yhteistyö: Viherrinki Oy

 köynnöshortensia
Hydrangea anomala subsp. petiolaris 
Kuva: Viherrinki Oy

Runsas ja mielenkiintoinen puutarha syntyy käyttämällä erilaisia kasveja lomittain ja kerroksittain.
Puutarhaan kuuluvat puut, pensaat, köynnökset, sipulikukat, perennat ja maanpeittokasvit.
Tämä viimeinen ryhmä voisi olla myös nimeltään pelastajakasvit.
Nimittäin maanpeittokasvit pelastavat 
- mullan huuhtoutumista sateelta
- maaperää kuivuudelta
- maaperäneliöiden elinolosuhteiden säilymisen hyvänä
ja viimeisenä, muttei vähäisenä
maanpeittokasvit pelastavat puutarhurin turhalta kitkemiseltä.

Maanpeittokasvit sananmukaisesti peittävät maata,
eivätkä rikkaruohot löydä niin äkkiä tyhjää koloa vallatakseen istutusalueita.
Maanpeittokasvit ovat myös pelastus puutarhan hankaliin paikkoihin.
Meillä yksi tällainen hankala paikka löytyy kasvihuoneen takaisesta rinteestä.
Paikka on varjoinen ja ahdas,
eikä sitä pääse helposti hoitamaan.


Joskus vuosia sitten sain pikkutalvion ( Vinca minor) viihtymään rinteessä niin hyvin, 
että se peitti koko rinteen upeasti ja oli kuin sininen vesiputous laskeutuessaan alas rinteestä
kukkien puhjettua loistoonsa.
Harmikseni oikeastaan koko rinteen kasvusto paleltui 
sinä harvinaisena "tappotalvena" muutamia vuosia sitten.
Rinne on haastava talvella, koska siihen ei keräänny lunta yhtään.
Vain rinteen alareuna peittyy lumeen, mutta muu rinne on melko paljas koko talven.

 Rinteen oikeaan laitaan olen kasvattanut 
jo seppelvarpua (Stephanandra incisa ´Crispa`)  
ja hopeahärkkiä (Cerastium tomentosum-ryhmä)
ja ne ovatkin viihtyneet aurinkoisemassa päässä oikein hyvin. 
Kasvihuoneen takana on kuitenkin puolivarjoista,
eikä siellä ole kasvanut mitään järkevää moneen vuoteen.
Niinpä kitkin rinteen kaikista luonnonkukista ja muutamista istutetuista perennoista
ja päätin aloittaa alusta.

Hankala rinne näkyy kuin taulu kasvihuoneen sisälle,
siksi sen on tärkeää olla kaunis.

 
Maanpeittokasveiksi olisin voinnut valita jotain perennoja,
mutta päätinkin kokeilla köynnöksiä maanpeittäjinä.

 Toiseksi kasviksi valitsin tiukukärhö ´Arabellan`.

tiukukärhö ´Arabella`
Clematis Diversifolia / Intefrifolia-Ryhmä
kuva: Viherrinki Oy

´Arabella` on erittän runsaskukkainen ja upea kärhö.
Se kukkii heinä-elokuun vaihteesta syksyyn saakka violetinsinisin kukin,
jotka muuttuvat kauniin vaaleansinisiksi kukinnan edetessä. 
Kukat ovat suurehkot (halkaisija noin 12 cm).
´Arabella` kasvaa noin 1,5-2 metriseksi tuettuna ja
 maata pitkin kasvaessaan myös yhtä leveäksi.
´Arabella` sopii myös ruukussa kasvatettavaksi tai pienien pensaiden joukkoon. 
Kärhöt viihtyvät aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla
ja tuoreessa maassa. 
Ne ovat kalkinsuosijoita.
Se pärjäilee vyöhykkeillä I-V.
Maanpeittokasvina sitä voi kokeilla myös pohjoisemmillakin kasvupaikoilla,
joissa lumi suojaa sitä.
Diversifolia ryhmään kuuluvat kärhöt leikataaan keväällä noin 20-30 cm korkeudelta alas,
joka vuosi.

 köynnöshortensia
Hydrangea anomala subsp. petiolaris 

Toinen valitsemani köynnös on iki-ihana köynnöshortensia.
Se kukkii vitivalkoisin upein kukin heinäkuulta syksyyn. 
Kukinnot ovat jopa 30 cm leveät.
Kukinnon keskellä ovat pienet tähtimäiset pikkukukat 
ja kukinnon laitamilla kukkivat suloiset isommat laitakukat.
Tämä kukinnon moninaisuus tekee siitä erityisen kauniin ja pitsimäisen.
Köynnöshortensia viihtyy jopa ihan varjoisallakin kasvupaikalla.
Tässä kasvihuoneen takana on puolivarjo, joka on sille myös loistava kasvupaikka.
Kasvualustan tulee olla paksu, runsasravinteinen, tuore ja hapan.
Lehdistö on ruohonvihreä ja kiiltävä.
Köynnöshortensian syysväritys on keltainen.
Se on helppohoitoinen, eikä sitä tarvitse leikata. 
Kasvu on alkuun todella hidasta,
ja kukintaa voi joutua odottamaan vuosia.
Mutta kaikki tuo odottaminen kannattaa.
Köynnöshortensia tarttuu itse kiipimäjuurillaan kasvualustaansa 
tai esim. köynnöstukeen tai rakennuksen seinään. 
Köynnöshortensiaa voi myös kasvattaa männyn runkoa pitkin.
Siitä tulee vuosien saatossa korkea,
joten mihinkään hentoon köynnöstukeen tai köynnöskaareen
sitä ei kannata ohjata.
Täysikasvuisena se on 5-15 metriä korkea.
Köynnöshortensia viihtyy kasvuvyöhykkeillä I-III.
Maanpeittokasvina sitäkin kannattaa kokeilla myös pohjoisempana.

 Kaivoin köynnöksille kuopat rinteen alapuolelle, 
josta ne saavat kivuta mäkeä ylös kohti valoa.
Rinteen alapuolelle talvella kerääntyvä lumi suojaa myös hyvin talven pakkasilta.
Siksi nuo istutuskohdat ovat paremmat, kuin keskellä rinnettä.
Köynnöshortensia istutetaan normaaliin kasvusyvyyteen,
mutta tiukukärhö ´Arabella`  istutetaan 20-30 cm syvyyteen.
Kumpaankin kasvia istutin 2 kpl.
Rinteen alareunassa on vielä jäänteitä pikkutalviosta, 
jotka jätin peittämään köynnösten tyveä.

 Kasvualusta oli jo valmiiksi melko hyvää,
mutta paransin maata bio-hiilellä ja uudella mullalla.
Köynnöshortensialle laitoin hapanta havu-rhodomultaa ja havu-rhodolannoitetta.
Kärhön istutusalustaa paransin puutarhamullalla ja typpipitoisella kevät-lannoitteella.

 Kastelin taimet huolellisesti ennen mullan levittämistä. 
Istutuskuoppa on hyvä saada kauttaaltaan kosteaksi,
jotta kasvi saa hyvän kasvuunlähdön heti.

 Rinne ei vielä näytä kummoiselta,
mutta luulen, että muutaman vuoden päästä
rinne on sekä kaunis katsella että helppo hoitaa.

 Minulla on jo esimakua, miten upea ja peittävä köynnöshortensiasta tulee ajan kanssa.
Tämä komeus kipuaa kiveä pitkin hitaasti, mutta varmasti.
Uskon, että kasvihuoneen taakse kasvaa vielä joskus yhtä peittävä ja kaunis lehdistö kukkineen.


Näillä helteillä on erittäin tärkeää huolehtia säännöllisestä kastelusta.
Ja vanha nyrkkisääntö pätee näihin köynnöksiinkin,
kastele harvemmin, mutta kunnolla, jotta juuret pyrkivät syvemmälle maahan, eivätkä jää pintaan.
Jos rinne olisi ollut hieman loivempi tai maa olisi ollut tasainen,
olisin viimeistellyt sen kuorikatteella.
Näin jyrkässä rinteessä kuorikate ei pysy,
joten myös ahkeraa kitkemistä tarvitaan, ennen kuin maanpeittäjät todella peittävät maan.
Sen jälkeen homma helpottuu ja maanpeittäjät hoitavat oikeastaan itse itseään.
Ne ovat ekologisimmat ja luonnollisimmat katteet,
mitä puutarhuri voi puutarhaansa laittaa.


Jokaiselle kasvupaikalle löytyy sopiva maanpeittokasvi.
Valoon ja varjoon, 
märkään ja kuivaan kasvualustaan
on olemassa juuri sopivat kasvit.
Viherringin kotisivuilta löydät runsaasti infoa maanpeittäjistä,
sekä perennoista että köynnöksistä:
Käy tutkimassa siellä lisää aihetta,
ja löydät varmasti puutarhasi ongelmakohtaan ratkaisun.
Täytyy vielä mainostaa yhtä todella hyvää maanpeittokasvia,
joka sopii niin hankalaan paikkaan, kuin varjoon ja kuivaan.
Ja se on rönsyansikka (Waldsteinia ternata).
Suosittelen sitä lämpimästi!

Myös sinua lähellä oleva Viherrinki-myymälä ja 
sen ammattitaitoinen henkilökunta opastaa sinua mielellään.
Jokaiseen kasvupaikkaan löytyy todella sopiva kasvi
ja ongelmat ratkeavat. 








Viherrinki ketju on yksityisten, 
ammattitaitoisten ja palvelevien 
puutarhakauppojen muodostama markkinointirengas. 
Ketjun toimintaa hallinnoi Viherrinki osakeyhtiö. 
Viherrinki-myymälät ovat persoonallisia, 
oman paikkakuntansa erikoisolosuhteet hyvin tuntevia puutarha-alan erikoisliikkeitä.
Viherrinki ketjun myymälöitä löytyy ympäri Suomen.
Täältä löydät myymälän, joka palvelee lähinnä sinua.


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

18 kommenttia:

  1. Köynnöshortensia on kaunis kiipiessään rinteessä tai kiven päällä. Minulla on sitä kaksi ja molempien pitäisi kasvaessaan kiipeillä kivimuurilla. Kärhö maanpeitekasvina on kiva idea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Köynnöshortensia on niin kaunis kasvi ja todella monikäyttöinenkin. Kivimuurin päällä se on todella upea. Kärhö on myös hyvä monellaisessa paikassa, niin maanpeiteenä, "köynnöstornissa", pergolassa ja oikeastaan vaikka missä. <3

      Poista
  2. Sinulla onkin jyrkkä rinne ja varmasti haastava, kun kaunis kasvarisi on siinä aivan juurella. Mutta ammattilaisena olet tehnyt hyvät valinnat. Minulla on sekä `Arabella´että köynnöshortensia ja molemmat ovat minustakin oivallisia kasveja, `Arabella´ aivan ihastuttava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä rinne on aika haastava ja jyrkkä. Onneksi maa on pysynyt hyvin paikallaan ja kasvit vielä sitovat sitä entisestään.
      Odotan niin kovasti, että ´Arabella` kukkisi jo tänä kesänä. Olen nähnyt sen kukkia vain kuvissa ja ne ovat hurmaavia.

      Poista
  3. Loistava idea. Näen jo, miten kaunis hortensia on peittäessään rinnettä. Tuolla paikalla saattaisivat selvitä myös kevätkaihonkukka ja kalliokielo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin näen sieluni silmin, kuinka rinne on täynnä hortensian ja kärhön kukkia.
      Kevätkaihonkukka ja kalliokielo olisivat myös kauniita ja toimivia kasveja tähän.
      Meillä kasvaa tuolla yläpihan metsän reunassa kalliokieloa luonnostaan. Se on todella kaunis.
      Huomasitko muuten lehdistä tai somesta, kuinka paljon Chelseassa oli kalliokieloa? Uusimmassa Garden Illustrated -lehdessäkin oli monessa kuvassa kalliokieloa. Mahtavaa, että meillä kasvaa sitä jopa luonnossa.
      Luonnonkukat ovatkin niin trendien aallon harjalla.

      Poista
  4. Tuo on niin totta, enemmän pitäisi käyttää maata peittäviä kasveja juurikin rikkisten estämiseksi. Ompa kiva jäädä odottamaan millaisen kärhönkukkien paljouden saat jo tänä kesänä, hieno valinta rinteeseen, toivon niille hyvää kasvua. Köynnöshortensiasta tulee upea rinnekasvi tuohon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maanpeittokasvit ovat käteviä rikkisten ehkäisijöitä. Alkuun tosin tarvitsee kitkeä, mutta kasvien levitessä kitkeminen vähenee.
      Minäkin odotan todella, millaiseksi rinne nyt muodostuu. Onneksi voi jo sielun silmin haaveilla siitä, vaikka kasvit ovat vasta istutetut.

      Poista
  5. Itse istutin viime syksynä köynnöshortensian ehkä riskialttiiseen paikkaan, eli täyteen aurinkoon jopa paahteeseen. Tulisi kiipeämään köynnöspergolaan ahan kanssa.
    Selvisi ensimmäisestä talvesta ja kasvanut nyt jo yllättävän paljon 10cm ja kukkiakin jo tekee. Yllätyin kyllä kasvusta, ajattelin sen kaavavan hitaammin ja kukkivan vuosien päästä. Toivotaan, ettei viihtyminen lopu ekaan vuoteen!? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Köynnöshortensia voi ehkä hieman kärsiä paahteesta. Ainakin kasvualustan pitää olla syvä ja kastelusta tulee ainakin alkuun huolehtia. Mutta voihan se olla, että köynnöshortensia viihtyykin siinä, mihin olet sen istuttanut. Ei se ehkä kukkisi ja kasvaisi, jos kärsisi kasvupaikastaan.
      Jos se alkaa olemaan hailakka tai kuivuudesta kärsivän näköinen sitten se kannattaa siirtää. Muuten ainakin itse antaisin olla, jos on noin hyvin juurtunut.

      Poista
  6. Valitsit hienot kasvit kalliolle kiipeämään. Voin jo mielessäni nähdä kukkivan seinämaalauksen kasvihuoneesi vieressä. Köynnöshortensiaa kannattaisi käyttää enemmänkin maanpeitekasvina. Meillä se on talon päätyseinustalla kasvaen ja kukkien kauniisti. Olen leikannut joskus liiaksi käytävälle tulevia oksia ja laittanut niitä sekä maljakkoon juurtumaan että suoraan multaan. Ovat tehneet juuria kummassakin tapauksessa. Taidankin ottaa uusia "pistokkaita", joille olisi käyttöä muualla puutarhassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, tuo seinämaalaus kuulostaa aivan ihanalta!
      Tuo juurtuminen on mahtava juttu. En ole itse sitä vielä kokeillut, mutta olen kuullut jonkun muunkin sanovan samaa. Täytyykin kokeilla juurruttamista, sillä täällä noille maanpeittokasveille on todellakin tarvetta ja ainahan köynnöksille on tilaa ainakin taivasta kohden, jos maanpäällinen tila alkaa loppumaan.

      Poista
  7. Rinne tulee näyttämään kukissaan aivan upealta. Asiasta sadanteen. Olin tänään niin ylpeä itsestäni kun osasin siskolleni kertoa, että naapurin kukka on joku laukka...enpä olisi tuotakaan osannut, jos en esim. tätä sinun blogiasi seuraisi :)
    Ihanaa sunnuntai-iltaa sinulle Riina <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin innoissani odotan, miltä rinne näyttää tulevaisuudessa.
      Ja aivan ihana kuulla, että blogistani on ollut iloa ja hyötyä. Sinä Outi olet yksi uskollisimmista lukijoistani ja kommentoijistani. Olen aina niin ilahtunut kauniista sanoistasi ja mukavista huomioistasi.
      Ihanaa uutta viikkoa sinulle ihana Outi! <3

      Poista
  8. Olen nähnyt köynnöshortensian peittävän ison rinteen ja se näytti hienolta. Varsinkin kukkiessaan.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, se oli varmasti ihana näky! Sitä jään innolla odottelemaan. :)

      Poista
  9. Hienot valinnat! Molemmat kasvit ovat oikein kauniita ja juuri sopivia tuohon paikkaan. Rinteestä tulee upean näköinen kun ne kasvavat. Minulla kasvaa rönsyansikkaa ison siperianpihdan juurella, mihin paistaa ainoastaan aamupäivällä aurinko. Se on myös kuusen takia rutikuiva ja varmaan hapankin paikka. Ansikka on viihtynyt ihan kohtuullisesti siellä, mutta kukkii hyvin vaatimattomasti. Se ei haittaa ollenkaan, sillä sen kaunista lehdistöä katselee mielellään eikä keltainen edes ole lempivärejäni. En tiedä muutakaan kasvia, joka viihtyisi siinä kohdassa. Pisteet siis sille minultakin :) Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustuksesta!
      Ja kiva kuulla myös sinun kokemuksiasi rönsyansikasta. Se on minunkin mielestäni juuri sellainen maanpeittäjä, joka sopii paikkaan kuin paikkaan. Se pelastaa monen sellaisen paikan, johon ei todellakaan keksi muuta kasvia.
      Minäkään en niin välitä keltaisesta, mutta rönsyansikan lehdistö saa kukankin näyttämään kivalta. Ja onhan se melkein yhtä suloinen kuin mansikan kukka.
      Mukavaa uutta viikkoa Hiidenkiven puutarhaan! <3

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentista!