Peittokasvit pelastavat kitkemiseltä

Kaupallinen yhteistyö: Viherrinki Oy

 köynnöshortensia

Hydrangea anomala subsp. petiolaris 

Kuva: Viherrinki Oy

Runsas ja mielenkiintoinen puutarha syntyy käyttämällä erilaisia kasveja lomittain ja kerroksittain.

Puutarhaan kuuluvat puut, pensaat, köynnökset, sipulikukat, perennat ja maanpeittokasvit.

Tämä viimeinen ryhmä voisi olla myös nimeltään pelastajakasvit.

Nimittäin maanpeittokasvit pelastavat 

- mullan huuhtoutumista sateelta

- maaperää kuivuudelta

- maaperäneliöiden elinolosuhteiden säilymisen hyvänä

ja viimeisenä, muttei vähäisenä

maanpeittokasvit pelastavat puutarhurin turhalta kitkemiseltä.

Maanpeittokasvit sananmukaisesti peittävät maata,

eivätkä rikkaruohot löydä niin äkkiä tyhjää koloa vallatakseen istutusalueita.

Maanpeittokasvit ovat myös pelastus puutarhan hankaliin paikkoihin.

Meillä yksi tällainen hankala paikka löytyy kasvihuoneen takaisesta rinteestä.

Paikka on varjoinen ja ahdas,

eikä sitä pääse helposti hoitamaan.

Joskus vuosia sitten sain pikkutalvion ( Vinca minor) viihtymään rinteessä niin hyvin, 

että se peitti koko rinteen upeasti ja oli kuin sininen vesiputous laskeutuessaan alas rinteestä

kukkien puhjettua loistoonsa.

Harmikseni oikeastaan koko rinteen kasvusto paleltui 

sinä harvinaisena "tappotalvena" muutamia vuosia sitten.

Rinne on haastava talvella, koska siihen ei keräänny lunta yhtään.

Vain rinteen alareuna peittyy lumeen, mutta muu rinne on melko paljas koko talven.

 Rinteen oikeaan laitaan olen kasvattanut 

jo seppelvarpua (Stephanandra incisa ´Crispa`)  

ja hopeahärkkiä (Cerastium tomentosum-ryhmä)

ja ne ovatkin viihtyneet aurinkoisemassa päässä oikein hyvin. 

Kasvihuoneen takana on kuitenkin puolivarjoista,

eikä siellä ole kasvanut mitään järkevää moneen vuoteen.

Niinpä kitkin rinteen kaikista luonnonkukista ja muutamista istutetuista perennoista

ja päätin aloittaa alusta.

Hankala rinne näkyy kuin taulu kasvihuoneen sisälle,

siksi sen on tärkeää olla kaunis.

 

Maanpeittokasveiksi olisin voinnut valita jotain perennoja,

mutta päätinkin kokeilla köynnöksiä maanpeittäjinä.

 Toiseksi kasviksi valitsin tiukukärhö ´Arabellan`.

tiukukärhö ´Arabella`

Clematis Diversifolia / Intefrifolia-Ryhmä

kuva: Viherrinki Oy

´Arabella` on erittän runsaskukkainen ja upea kärhö.

Se kukkii heinä-elokuun vaihteesta syksyyn saakka violetinsinisin kukin,

jotka muuttuvat kauniin vaaleansinisiksi kukinnan edetessä. 

Kukat ovat suurehkot (halkaisija noin 12 cm).

´Arabella` kasvaa noin 1,5-2 metriseksi tuettuna ja

 maata pitkin kasvaessaan myös yhtä leveäksi.

´Arabella` sopii myös ruukussa kasvatettavaksi tai pienien pensaiden joukkoon. 

Kärhöt viihtyvät aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla

ja tuoreessa maassa. 

Ne ovat kalkinsuosijoita.

Se pärjäilee vyöhykkeillä I-V.

Maanpeittokasvina sitä voi kokeilla myös pohjoisemmillakin kasvupaikoilla,

joissa lumi suojaa sitä.

Diversifolia ryhmään kuuluvat kärhöt leikataaan keväällä noin 20-30 cm korkeudelta alas,

joka vuosi.

 köynnöshortensia

Hydrangea anomala subsp. petiolaris 

Toinen valitsemani köynnös on iki-ihana köynnöshortensia.

Se kukkii vitivalkoisin upein kukin heinäkuulta syksyyn. 

Kukinnot ovat jopa 30 cm leveät.

Kukinnon keskellä ovat pienet tähtimäiset pikkukukat 

ja kukinnon laitamilla kukkivat suloiset isommat laitakukat.

Tämä kukinnon moninaisuus tekee siitä erityisen kauniin ja pitsimäisen.

Köynnöshortensia viihtyy jopa ihan varjoisallakin kasvupaikalla.

Tässä kasvihuoneen takana on puolivarjo, joka on sille myös loistava kasvupaikka.

Kasvualustan tulee olla paksu, runsasravinteinen, tuore ja hapan.

Lehdistö on ruohonvihreä ja kiiltävä.

Köynnöshortensian syysväritys on keltainen.

Se on helppohoitoinen, eikä sitä tarvitse leikata. 

Kasvu on alkuun todella hidasta,

ja kukintaa voi joutua odottamaan vuosia.

Mutta kaikki tuo odottaminen kannattaa.

Köynnöshortensia tarttuu itse kiipimäjuurillaan kasvualustaansa 

tai esim. köynnöstukeen tai rakennuksen seinään. 

Köynnöshortensiaa voi myös kasvattaa männyn runkoa pitkin.

Siitä tulee vuosien saatossa korkea,

joten mihinkään hentoon köynnöstukeen tai köynnöskaareen

sitä ei kannata ohjata.

Täysikasvuisena se on 5-15 metriä korkea.

Köynnöshortensia viihtyy kasvuvyöhykkeillä I-III.

Maanpeittokasvina sitäkin kannattaa kokeilla myös pohjoisempana.

 Kaivoin köynnöksille kuopat rinteen alapuolelle, 

josta ne saavat kivuta mäkeä ylös kohti valoa.

Rinteen alapuolelle talvella kerääntyvä lumi suojaa myös hyvin talven pakkasilta.

Siksi nuo istutuskohdat ovat paremmat, kuin keskellä rinnettä.

Köynnöshortensia istutetaan normaaliin kasvusyvyyteen,

mutta tiukukärhö ´Arabella`  istutetaan 20-30 cm syvyyteen.

Kumpaankin kasvia istutin 2 kpl.

Rinteen alareunassa on vielä jäänteitä pikkutalviosta, 

jotka jätin peittämään köynnösten tyveä.

 Kasvualusta oli jo valmiiksi melko hyvää,

mutta paransin maata bio-hiilellä ja uudella mullalla.

Köynnöshortensialle laitoin hapanta havu-rhodomultaa ja havu-rhodolannoitetta.

Kärhön istutusalustaa paransin puutarhamullalla ja typpipitoisella kevät-lannoitteella.

 Kastelin taimet huolellisesti ennen mullan levittämistä. 

Istutuskuoppa on hyvä saada kauttaaltaan kosteaksi,

jotta kasvi saa hyvän kasvuunlähdön heti.

 Rinne ei vielä näytä kummoiselta,

mutta luulen, että muutaman vuoden päästä

rinne on sekä kaunis katsella että helppo hoitaa.

 Minulla on jo esimakua, miten upea ja peittävä köynnöshortensiasta tulee ajan kanssa.

Tämä komeus kipuaa kiveä pitkin hitaasti, mutta varmasti.

Uskon, että kasvihuoneen taakse kasvaa vielä joskus yhtä peittävä ja kaunis lehdistö kukkineen.

Näillä helteillä on erittäin tärkeää huolehtia säännöllisestä kastelusta.

Ja vanha nyrkkisääntö pätee näihin köynnöksiinkin,

kastele harvemmin, mutta kunnolla, jotta juuret pyrkivät syvemmälle maahan, eivätkä jää pintaan.

Jos rinne olisi ollut hieman loivempi tai maa olisi ollut tasainen,

olisin viimeistellyt sen kuorikatteella.

Näin jyrkässä rinteessä kuorikate ei pysy,

joten myös ahkeraa kitkemistä tarvitaan, ennen kuin maanpeittäjät todella peittävät maan.

Sen jälkeen homma helpottuu ja maanpeittäjät hoitavat oikeastaan itse itseään.

Ne ovat ekologisimmat ja luonnollisimmat katteet,

mitä puutarhuri voi puutarhaansa laittaa.

Jokaiselle kasvupaikalle löytyy sopiva maanpeittokasvi.

Valoon ja varjoon, 

märkään ja kuivaan kasvualustaan

on olemassa juuri sopivat kasvit.

Viherringin kotisivuilta löydät runsaasti infoa maanpeittäjistä,

sekä perennoista että köynnöksistä:

Maanpeittokasvit

Käy tutkimassa siellä lisää aihetta,

ja löydät varmasti puutarhasi ongelmakohtaan ratkaisun.

Täytyy vielä mainostaa yhtä todella hyvää maanpeittokasvia,

joka sopii niin hankalaan paikkaan, kuin varjoon ja kuivaan.

Ja se on rönsyansikka (Waldsteinia ternata).

Suosittelen sitä lämpimästi!

Myös sinua lähellä oleva Viherrinki-myymälä ja 

sen ammattitaitoinen henkilökunta opastaa sinua mielellään.

Jokaiseen kasvupaikkaan löytyy todella sopiva kasvi

ja ongelmat ratkeavat. 

♥

Viherrinki ketju on yksityisten, 

ammattitaitoisten ja palvelevien 

puutarhakauppojen muodostama markkinointirengas. 

Ketjun toimintaa hallinnoi Viherrinki osakeyhtiö. 

Viherrinki-myymälät ovat persoonallisia, 

oman paikkakuntansa erikoisolosuhteet hyvin tuntevia puutarha-alan erikoisliikkeitä.

Viherrinki ketjun myymälöitä löytyy ympäri Suomen.

Täältä löydät myymälän, joka palvelee lähinnä sinua.

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.