torstai 18. tammikuuta 2018

Vihreitä fiiliksiä

piilea (Pilea, ピレア)
ja kirjorönsylilja (Chlorophytum comosumオリヅルラン 

Nautin tällä hetkellä niin kovin kaikista vihreistä fiiliksistä kotona.
Ja näillä fiiliksillä ei ole tekemistä mitään politiikan kanssa. ;)
Kun ulkona pakkanen paukkuu, lunta sataa
ja tuuli ulvoo nurkissa,
vihreys sisällä tulee entistä suurempaan arvoon.
On virkistävää katsella ja hoidella huonekasveja,
kun puutarha uinuu talviunta.

Kameran linssikin löysi tällä kertaa vihreitä fiiliksiä
ja vähän kasveja muualtakin.

aaroninparta
Saxifraga stonifera
ユキノシタ

 rahapuu
Crassula ovata
カネノナルキ

 piilea 
Pilea glaucophylla
ピレア

 apostolinmiekka 
Neomarica northiana

 medusatillandsia
Tillandsia Caput-medusae
チランジア・カプトメドゥーサエ

 sitruuna
Citrus limon
レモン

  anopinkieli
 Sansevieria trifasciata
サンセベリア

 Hortensiat ovat lempikasvejani niin puutarhassa,
kuin sisustuksessakin.
Japanihuoneessamme on rakkaita esineitä Japanista.

joulukaktus/(marraskuunkaktus/talvikaktus)
Schlumbergera x buckleyi
シュルンベルゲラ×バックレイ


 Sumojen "järjestystaulun" vieressä kurkottelee
siroliuska-aralia
Schefflera arboricola
ヤドリフカノキ

  salvadorintillandsia
Tillandsia Xerographica
チランジアキセログラフィカ

Japanilaiseen käsintehtyyn paperiin on upotettu
päivänkakkarapelto.
Tämä rakas taulu on koristanut neljän eri kotimme seinää
jo yli 20 vuoden ajan.

flamingonkukka
Anthurium
アンスリウム

Vihertääkö teillä? 
Mikä on sinun tämän hetken suosikkisi huonekasveista?
Entä mistä haaveilet?

Aurinkoa ja viherterapiaa loppuviikkoosi!


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, YouTubessa, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

25 kommenttia:

  1. Eheroton suasikki on palmuvehka. Siten mäkää saa hengiltä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Palmuvehka onkin kaunis ja pärjää missä vaan, jopa aika hämärässä. Loistokasvi minunkin mielestäni! <3

      Poista
  2. Ihana kurkistus teidän japanilaiseen huoneeseen. Japanilaiset puutarhat ja kulttuuri ovat aina kiehtoneet.
    Juuri heitin tuholaisten vaivaamat kasvit pois. Nyt pitäisi tilalle saada jotain uutta ja vihreää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän japanilainen huone on vähän sellainen mixi perheemme kahta kulttuuria. On ihana, kun siellä voi fiilistellä vähän eri tavalla, kuin muualla kodissamme.
      Minäkin heitin muutaman vähän pimeydestä kärsineen kasvin pois ja hoitelin muita aarteitani. Tuntui heti pirteämmältä, kun puuhasteli vihreyden parissa. Keväällä alkaa tehdä mieli uusiakin viherkasveja ja leikkokukkia. Mä kaipaan just nyt ehkä eniten tulppaanikaupoille.

      Poista
  3. Onneksi on nämä huonekasvitkin, sitähän nääntyisi vihreänpuutostautiin talven aikana ilman niitä!
    Jostain luin, että tämän hetkin trendiviherkasveja ovat sellaiset, joilla kuviolliset lehdet.
    Olen ollut ihan tietämättäni trendikäs kun olen niitä hankkinut.
    Seepra-alokasian ostin vähän aikaa sitten Raision Plantsusta, jo joulua ennen Outin kanssa niitä siellä ihailtiin, mutta kun hinta oli 30€, niin jäi vielä sinne. Seuraavalla kerralla sen saikin jo puoleen hintaan. Yhtään en enää epäröinyt ostamista. Sillä on vihreät lehdet, mutta lehtien varret ovat hauskasti seeprakuvioidut.
    Alokasia 'Pollyja' minulla onkin peräti kolme. Viimeksi hankin klusian, kun piti löytää hyllyn päälle sellainen kasvi, joka ei kiinnostanut Onnia.
    Seuraavaksi taidan haluta Intianmintun blogissakin olleen kalanruotokaktuksen. Sekin on ihan hauska.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, tulisi kyllä ihan mahdoton puutostauti!
      Sinä olet ihan trendien huipulla tuon seepra-alokasiasi kanssa. Sitä näkyy tosi paljon noissa isomman maailman blogeissa ja instoissa. Se onkin tosi hauska ja suorastan veistoksellinen.
      Sitä, eikä klusiaa minulla ei olekaan. Olen kuullut tuosta klusiastakin paljon positiivista. Se on helppo ja kaunis!
      Kalanruotokaktus sen sijaan minulla on. Ostin sen silloin viime talvena blogitapaamisen yhteydessä Viherpajasta. Niitä oli tarjolla monen kokoisia, mutta raaskin ostaa aika pienen yksilön. Se olikin oikea ratkaisu, nimittäin kalanruoto on nopeakasvuinen. Se on jo nyt vuodessa kasvanut ihan kivan kokoiseksi. Vettä se vaatii enemmän kuin kaktukset yleensä ja jopa enemmän kuin lehtikaktukset (esim. marraskuunkaktukset). Muuten sekin on ihan helppo hoidettava. Suosittelen lämpimästi!

      Poista
  4. Piileaa ihastelen minäkin. Vähän vihertää täälläkin, olen onnistunut pitämään elossa yhden tulilatvan ja pienin punakukkaisen kaktuksen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piilean suvusta löytyy kyllä vaikka mitä ihanuuksia.
      Ja tulilatvakin on kaunis, vaikka sitä pidetään yleensä ihan sesonki- ja kertakäyttökukkana, joka heitetään pois kukinnan jälkeen. Sain aikoinaan yhden yksilön kasvamaan todella kauniiksi viherkasviksi. En saanut sitä uudelleen kukkimaan, koska vaatii valo-olosuhteiden kanssa pelausta kukkiakseen. Mutta viherkasvinakin se oli vähän kuin rahapuu tai muu syvän vihreä mehikasvi.
      Näin viime talvena Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa kyllä valtavan suuren ja kauniin yksilön, joka oli saatu kukkimaan uudestaan.

      Poista
  5. Oi sinulla on tuo nykyään aika harvinainen apostolinmiekka. Minullakin se oli vuosikaudet ja sain sen jopa kukkimaan. Sen kukka on todella kaunis ja erikoinen, mutta valitettavasti hyvin lyhytikäinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, tuo apostolinmiekka on mun aarre. Olen saanut alun siitä tädiltäni ja sillä on siten myös tunnearvokin.
      Siinä on niin huikean upea, iirismäinen kukka, tosin kestää vain päivän. Mutta kukinnan odottaminen on silti sen arvoista.
      Olen saanut sen muutaman kerran kukkimaan viileässä eteisessämme. Mutta siirrettyäni sen olohuoneeseen, jossa on tasaisen lämmin, se ei ole kukkinut lainkaan. Täytyisi varmaan harkita sen siirtämistä takaisin eteiseen.

      Poista
  6. Sama juttu täällä - talvella huonekasvien merkitys korostuu. Etenkin tässä keskitalven aikaan puuhailen tosi paljon niiden parissa, otan kuvia ja höösään. :D Meillä on kymmenittäin huonekasveja, mutta suosikki on helppo nimetä. Se on malakanlaikkuvehka! <3

    Flamingonkukkasi on tosi nätti. Olen haaveillut sellaisen hankkimisesta jo pitkään, mutta vielä en ole ryhtynyt toimiin. Salvadorintillandsia on myös komea - ja tosi kivasti aseteltu. Omani kuoli viime syksynä, eikä budjetti oikein salli uuden ostamista ihan heti, joten pitää toistaiseksi ihailla niitä näin kuvista. :)

    viikarivartti.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On jännä, miten rentouttavaa on puuhailla viherkasvien kanssa. Ne tuovat kotiin piristystä ja kodikkuutta, mutta auttavat myös meitä kuopsuttajia selviämään talven yli muutenkin viherpuutoksessamme.

      Minulla ei olekaan tuota malakanlaikkuvehkaa, mutta äidilläni on aina ollut niitä. Niitäkin on kivoja variaatioita, laikut ja raidat on vähän eri tavalla. Kirjavalehtiset kasvit tuovat eloa huonekasvimaailmaankin, ihan samoin kuin puutarhaankin. Se on kiva!

      Flamingonkukan sain kerran anopilta lahjaksi. Tässä lajikkeessa on vaaleanpunainen kukka. Se on lehdistöltääkin niin kaunis, että olen joskus napannut sydämenmuotoisen lehden maljakkoonkin siitä.
      Salvadorintillandsiaan ihastuin käydessäni ilmakasvi-illassa. Meinasin hankkia pienemmän yksilön, juurikin hinnan takia. Mutta en saanut tuota isoa silmistäni. Se oli kuin jokin lemmikkieläin, joka "tuijotti" minua. Nyt yritän hoivata sitä huolella, että aarre säilyisi elossa. Ilmakasvi-illassa Johanna Vireaho neuvoi, että ilmakasveista juuri tuo salvadorintillandisia saattaa mädäntyä helposti, jos lehtihankojen väliin jää vettä. Jos sitä kylvettää, se pitää kuivatella "pää alaspäin", että ylimääräinen vesi valuu pois. Itse olen vain suihkutellut sitä sumupullolla varmuuden vuoksi ja jättänyt kylvettämisen vähemmälle.

      Poista
  7. No kun kerran kysyit, niin meiltä löytyy piilea (joka kuitenkin karistaa runsaasti pikkulehtiään, mikä lie syy, kastelenko liikaa vai onko patterin vierus liian kuuma paikka -kerropa?). Löytyy meiltä rahapuukin, anopinhampaita, siroliuska-aralia, marraskuunkaktus... kas, samoja kuin sinullakin:) Katosta roikkuu valtaisa posliinikukka, jonka pitkää kukintaa alan taas kohta odotella! Vihreä on tärkeä väri! Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasin itsekin, että näistä pikkulehtisistä piileoista varisee lehtiä tähän aikaan. Syynä on varmasti huoneilman kuivuus, lämpö ja pimeys. Vaikka piileat eivät pidä auringonpaisteesta, ne kuivuvat myös pimeydessä. Leikkelin just tällä viikolla pidempien versojen kuivat pois, jotka kasvoivat vähän valotonta nurkkaa kohden. Kasvi oli päältä ja juuristaan ihan elinvoimainen, mutta näytti raaskulta, kun pitkissä versoissa oli kuivaa. Tasoitin kasvin kuin hiukset ja ilme kirkastui heti. Nyt se saa taas kasvaa lisää, kevätilmeessään.
      Talvi on rankkaa aikaa kaikille kasveille. Patterit ja muut lämmityslaitteet hohkaavat lämpöä ja kuivattavat multaa, ja kuitenkin valo on niin vähissä. On siinä kasvit ihmeissään. Helpotusta tuovat lisävalot ja kasvien siirtäminen hieman viileänpään paikkaan, jolloin kastelun arvioiminenkin on helpompaa.

      Sulla onkin paljon samoja kasvi-ihanuuksia kuin täälläkin. Perinteisiä ja niin kauniita. Posliinikukan kukka on valtavan kaunis. Tuoksu on tosin aika voimakas, jos kukkia on paljon. Minullakin on posliinikukka olohuoneessa, olen saanut sen alun anopiltani. Tykkään valtavasti sen syvän vihreistä lehdistäkin ja siitä, ettei se ole niin tarkka kastelusta. Paksut lehdet eivät lörpähdä kovin helposti.

      Mukavaa ja vihreää viikonloppua Sirkku! <3

      Poista
  8. Oi, oi sä opit ne kyllä! Kaikkea sellaista oppii paljon helpommin mikä kiinnostaa. Ja nyt sä voit hyvällä omalla tunnolla haahuilla kukkakaupoissa ja lukea kasvikirjoja, koska se on ihan välttämätöntä opiskelun kannalta. ;)
    Vihertävää viikonloppua sinnekin! <3

    VastaaPoista
  9. Viherterapia pitää pirteänä! =)
    Kauniita kasveja.

    Tammikuista viikonloppua sinne pohjoiseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin pitää! :)
      Pirteää tammikuista viikonloppua sinne aurinkoon! Joko mantelipuut kukkii?

      Poista
  10. Ihania vihreitä! Sain tänään uusia viherlapsukaisia mieheni mummolta. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, nuo saadut ja perityt kasvit ovat niitä ihanimpia ja rakkaimpia!
      Vihreää ja mukavaa viikonloppua!💚

      Poista
  11. Juu, vihertää;)
    Parhaimmilta näyttää nyt pullojukka ja huonekuusi, toiveissa olis joku isolehtinen viherkasvi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pullojukasta minäkin olen haaveillut ja isolehtisistä peikonlehdestä ja kumiviikunasta.
      Tämä viherkasvi-innostus vie mennessään yhtä lailla kuin puutarhakin. Vaikka olen kyllä aina ennenkin ollut innoissani huonekasveista, nyt kuitenkin innostus tuntuu vain kasvavan entisestään.

      Poista
  12. Kysytkin! :) Kyllä vihertää ja mielessä kutkuttelee visiitti Viherpajalle. Kotona on selvästi tilaa ainakin yhdelle uudelle viherkasville. Olen urakalla tappanut pelargoeja ja viherkasveja, joten "tilaa" olisi... Mua himottaisi mm. viime vuonna Viherpajalla ollut mimosa. Ei varmaan ole kasvi helpoimmasta päästä ja ei ehkä kannataisi haaveilla mistään vaikeista tapauksista, sillä mun toinenkin siroliuska-aralia vetelee viimeisiä. Pitäisi olla helppohoitoinen, mutta mulla ne ne nääntyy käsiin. Lehdet eivät kuivu, vaan nahistuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, oi vieläkin on elävästi mielessä viime vuotinen reissumme. Taidettiin hieman innostua ja innostaa vielä toisiammekin. Ei tosin kaduta yksikään ostos, niin ihania aarteita löysin.
      Mullakin on suunnitteilla mennä katsastamaan pelakuiden tilanne autotalliin tänä viikonloppuna. Pelkään pahoin, että pari aarretta on heittänyt henkensä. Olen hoitanut niitä aika huonosti tänä talvena. Nyt se kostautuu.
      Mullakin siroliuska-aralia on aina vähän nahistunut ja tiputtelee lehtiään talvella. Valon lisääntyessä, se yleensä virkistyy.
      Ja aina on tilaa uusille kasveille, niitä ei voi olla koskaan liikaa!

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentista!