Kirjavinkki
Yhteistyöpostaus: Into Kustannus
Puutarhamme ja luonto kokonaisuudessaan ovat erityisen tärkeitä meille puutarhaihmisille.
Olemme syystäkin vihaisia, jos joku asia uhkaa paratiisiamme.
Nykyvuosina puutarhamme ja Suomen luonnon monimuotoisuutta
uhkaavat tekijät ovat lisääntyneet entisestään.
Usein tulee eteen kysymyksiä;
Mitä on tapahtunut?
Mikä tämä kasvi on?
Kuka tai mikä on tämän tuhon takana?
Mitä voisin tehdä?
viime keväänä ilmestyneessä kirjassa on vastaus näihin kysymyksiin.
Kotipihan valtaajat
Opas haitallisten vieraslajien torjuntaan
on tuhti tietopaketti meille kaikille.
Sen tekijät ovat tutkineet ja perehtyneet aiheeseen vuosien ajan.
Miia Jauni on maatalous- ja metsätieteiden tohtori
ja
Markus Seppälä on haitallisiin vieraslajeihin erikoistunut biologi.
Kirja alkaa kertomalla, mikä on vieraslaji
ja mitä haittoja vieraslajit aiheuttavat.
Kaiken alku ja juuri on tunnistaminen
ja siihen tämä kirja antaa hyvät työkalut.
Vain tunnistamalla voimme tietää oikean toimintatavan
ja ennaltaehkäistä vieraslajien leviämistä.
Jotkin kasvit vaativat jopa ilmoittamisen kunnan tekniseen- tai ympäristötoimeen,
Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykselle tai Eviraan.
Kirjasta löytyy selkeät luvut kullekin kasville
sekä niiden tuntomerkit, mitä haittoja laji aiheuttaa ja toimintaohjeet.
Haitallisimmat kasvit ja eläimet ovat "leimattu".
Tunnettu vieraslaji jättiputki on leimattu jopa kolmella leimalla;
-Laki velvoittaa torjumaan
-Ilmoitusvelvollisuus
-Myrkyllinen
Kunkin lajin levinneisyys selviää kartalta
ja kasvin kehitys kuukausittain on merkitty selkeästi vuosikelloon.
Toimintaohjeet ovat myös selkolukuiset.
Kirja on tarkoitettu meille kaikille
ja annankin erityismaininnan sen selkeydestä ja kansantajuisuudesta.
Kirja on mielenkiintoista luettavaa ja sisältää ehkä vähän hätkähdyttävääkin tietoa.
Useimmat meistä tietävät, että jättiputki, palsami ja lupiini ovat vieraslajeja,
joita tulee torjua.
Mutta kuinka moni meistä tietää,
että esim. viitapihlaja-angervo on luontoon levitessään haitallinen
vieraslaji?
Se on luokiteltu tarkkailtavaksi tai paikallisesti haitalliseksi vieraslajiksi.
Meillä pihasuunnittelijoilla on myös vastuumme,
jo suunnitteluvaiheessa miettiä näitä asioita.
Monien vieraslajien torjumiseksi on järjestetty myös talkoita.
WWF Suomi julkaisi viime viikolla tiedotteen asiasta.
Voit lukea sen täältä.
Kasvien lisäksi myös eläimistä löytyy oma lukunsa
kirjan lopusta.
Kenelle:
Suosittelen kirjaa ihan meille kaikille.
Jokaisella puutarhan omistajalla,
kerrostalon asukilla,
mökkiläisellä tai
luonnossa kulkijalla
on velvollisuus suojella luontomme monimuotoisuutta
ja ennaltaehkäistä sekä torjua vieraslajien leviämistä.
Kirja on tietokirja,
jossa on tuhtia tietoa.
Luin itse alkuluvut kokonaisuudessaan
ja palaan aina tarvittaessa lajikohtaisiin lukuihin.
Kirja olisikin hyvä löytyä meidän jokaisen puutarhurin kirjahyllystä,
jotta tarvittava tieto löytyy nopeasti.
Tämäkin kirja kuuluu kaikikkien puutarha-alalla työskentelevien
ja sitä opiskelevien must-kirjojen kategoriaan.
Ja sitten iloinen uutinen,
tämän aika asiapitoisen esittelyn jälkeen.
Into Kustannus on lahjoittanut yhden kirjan arvottavaksi blogini lukijoille.
Isänpäivälahjaksi tämä arvottava kirja ei enää ehdi,
mutta pukinkonttiin ehtii.
Voit osallistua arvontaan näin:
~ 1. arpa
Kommentoi kommenttikenttään,
oletko törmännyt vieraslajeihin, miten olet toiminut
ja/tai mitkä vieraslajit sinua huolestuttavat eniten?
Myös anonyymit voivat osallistua, ilmoittamalla sähköpostiosoitteensa kommentissa.
~ 2. arpa
Liittymällä blogini lukijaksi / olemalla blogini lukija
~3. arpa
Blogin Facebook- sivuilla voi lunastaa myös yhden arvan.
Tykkää facebook sivustosta
ja kommentoi tämän postauslinkin alle.
Facebook ei ole osallisena arvonnassa.
4. arpa
Seuraaamalla Versoja Vaahteramäeltä -blogia
blogit.fi :ssä.
~
~Ilmoitathan monella arvalla osallistut.
~Voitto lähetetään vain Suomeen.
Arvontaan voi osallistua sunnuntaihin 12.11.2017 klo 24 saakka.
Arvon voittajan maanantaina 13.11.2017.
Onnea arvontaan!
♥
Tiistain kirjavinkkisarja
Kerron joka tiistai jostain kivasta puutarha- tai kasvikirjasta,
aina jouluun asti.
Nyt meillä puutarhaintoilijoilla on taas aikaa lukea enemmän kirjoja,
kun ulkona kuopsutukset vähenee ja illat pimenee.
Ja puutarha- tai kasvikirja on kyllä aina täysiosuma joululahjaksikin
kaikille puutarhaihmisille.
♥
Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös
facebookissa, instagramissa, Pinterestissä, YouTubessa, liittymällä lukijaksi,
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.
Jättipalsami on aivan järkyttävä tuttavuus! Helppo nyhtää varsineen ja juurineen pois. Voi pysyä esim. vuoden poissa hävitetyltä alueelta mutta ilmestyy taas seuraavana vuotena. Ampuu siemenet metrien säteelle ja sitä näkee nykyisin tosi paljon levinneenä esim. kosteiden ojien ja pienten purojen varsilla ja peltojen reunoilla.
VastaaPoistaMielenkiintinen kirja. 3 arpaa kiitos
Siis mielenkiintoinen..:)
PoistaJättipalsami on kyllä kauhea riesa, se kasvattaa varmasti valtavan siemenpankin kasvualustaansa. Siksi se on varmasti vaikea hävitettävä. Minusta se on lisääntynyt valtavasti. Viime kesänä meidänkin lähiseuduilla sitä oli paljon ojissa, jotka ympäröivät viljapeltoja ja muilla luonnontilaisilla alueilla. En muista nähneeni sitä noin paljon aikaisemmin. Ojat näyttivät kaukaa kauniilta, kun kiemurtelivat vaaleanpunaisina viljepeltojen keskellä. Mutta kauneus on petollista.
PoistaMeidän kylällä järjestettiin talkootkin sen pois kitkemiseksi. Meidän tontilla tai lähiympäristössä sitä ei onneksi ole, mutta lähellä kuitenkin. Täytyy olla varuillaan ja yrittää kitkeä ne pois, heti jos niitä ilmaantuu.
Onnea arvontaan, kirja on todella mielenkiintoinen ja koin sen itsellekin todella tarpeelliseksi.
Onpas mielenkiintoisen oloinen kirja. Itse taistelen karhunköynnstä vastaan, vielä se ei ole puutarhaan saakka päässyt mutta aidan takana olevalla niityllä jyllää. Osallistun kolmella arvalla.
VastaaPoistaKirja on tosiaan mielenkiintoinen ja ainakin itse tarvitsen sitä ehdottomasti. Samanlaiseen tietopankkiin aiheesta en ole aiemmin törmännyt.
PoistaTsemppiä taistoon karhunköynöksen kanssa! Olet kyllä hyvällä otteella asian kanssa, jos se on vasta aidan takana. Noin juuri pitää toimiakin!
Ja onnea arvontaan!
3 arvalla mukana. Jättibalsamia kasvoi edellisen pihan takametsässä. Sitä kitkettiin naapurin kanssa yhteistuumin. Samoin lehtokotiloita oli...
VastaaPoistaOnnea arvontaan!
PoistaTuollainen yhteispeli naapurin kanssa on ihan mahtavaa! Ja vain niin vieraslajit saadaan torjutuksi. Meillä on tuo lehtokotilo ongelma. Sen kanssa tapellaan ja yritetään elää joka kesä. :(
Viherrillin puutarhassa rehotti viisi vuotta sitten paukkukukka eli jättibalsami valtoimenaan, koska edellinen omistaja oli halunnut sitä ihanan tuoksun vuoksi laittaa. Nyt sitä työntyy maasta enää yksittäisinä kukkina, sekä jossain määrin se rehottaa vielä lammella. Valtava määrä taimia nyhdettiin parina ensimmäisenä kesänä, siitä määrä on pikkuhiljaa laskenut. Tuo kirja vaikuttaa sellaiselta, että se pitäisi peruskoulussa opetella ulkoa. Minua huolettaa eniten sellaiset vieraslajit, jotka aiheuttavat palovammoja tai ovat myrkyllisiä, sekä nuo iljettävät etananmöllykät ynnä muut ihmisten toiminnan avulla liikkuvat hyönteiset, jotka luontoon levitessään tuhoavat esim. puustoa. On niin helppoa olla olematta huolissaan esimerkiksi juuri tuosta paukkukukasta, vaikka sekin on oikeasti kamala tuholainen valloittaessaan uusia alueita todella nopeasti viemällä tilan muilta kasveilta. Sen lisäksi tässä omalla pihalla on tullut huomattua, kuinka fiksuja paukkukukan taimet ovat -ne kasvavat saman kokoisiksi kuin ympärillä olevat kasvit, sulauten näin paljon helpommin ympäristöönsä ja huijaten tarkkaamatonta ohikulkijaa olemaan huomaamatta itseään. Onneksi tuhansia ja tuhansia taimia ylös nykkiessä silmät oppivat näkemään piilosilla olevat yksilöt. Paukkukukassa on kyllä sellainen hyvä puoli, että sitä voi syödä. En ole kokeillut kuitenkaan. Kolme arpaa minulle, toivottavasti onni suosii :) Hyvää tiistaita <3
VastaaPoistaJoo, monet näistä haitallisista vieraslajeista on ollut joskus ihan puutarhakauppojen valikoimissa olevia kasveja. Jättipalsamin kasvatuksesta olivat aikoinaan erityisen innostuneita mehiläistarhaajat, koska se on ylivertainen mesikasvi. Jättiputkeakin on myyty eksoottisena ja näyttävänä kasvina joskus muutama vuosikymmen sitten.
PoistaMeidän tontilla jättiputkia oli ennen rakentamistamme. Ystävällinen naapuri oli käynyt säännölisesti tuhoamassa niitä tyhjältä tontilta ja me jatkoimme hommaa muutaman vuoden muutettuamme. Aina niitä jostain ilmestyi. Nyt olemme saaneet olla jo vuosia niiltä rauhassa. Luulenkin, että jättiputki on helpommin talttuva kuin jättipalsami. Palsami kun sinkoaa niitä siemeniä niin pitkälle ja kirjan mukaan yksi yksilö voi tuottaa jopa neljätuhatta siementä. Ei ihme, että ne leviävät niin agressiivisesti.
Jotenkin tuntuu, että juuri nämä haittakasvit ja rikkaruohot ovat kyllä niin sissejä selviytymään ja viisaita soluttautumaan muiden kasvien sekaan, ettei niitä meinaa huomata, ennen kuin on jo myöhäistä.
Varmasti kuitenkin silmät oppivat erottamaan ne paremmin, kun tottuu väijymään niitä. Minullekin on tullut aika tarkka lehtokotilosilmä.
Tsemppiä jättipalsamin kanssa taisteluun ja onnea arvontaan!
Jättipalsami kasvustoja olen nähdyt useissa eri paikoissa ja ne leviävät ihan tuhottomasti. Kesällä ostin isotuomipihlajan. Ennen istutusta huomasin, että se on haitallinen luontoon levitessään. Palautin taimistolle ja he ymmärtäväisinä vaihtoivat kasvin toiseen. "Jätti- ja iso-" kasvien kanssa kannattaa olla erityisen tarkkana ;)... Neljällä arvalla mukana. En kyllä ole varma kuinka kauan minun tykkäys blogit.fi sivustolla pysyy? Sinne pitäis vissiin myös kirjautua?...... mukavaa viikon jatkoa.
VastaaPoistaJättipalsami on yleistynyt valtavasti, sitä näkyy todella paljon ja eri puolilla Suomea. Asialle täytyy ehdottomasti tehdä jotain, ja se on otettava vakavasti.
PoistaIsotuomipihlajan haitallisuudesta ei tiedetä paljoakaan. Se on niin yleinen kasvi. Meille aikoinaan jo puutarhakoulussa mainittiin asiasta. Se leviää lintujen ja juuristonkin avulla. Yksittäisistä pensaista ei ole ehkä niin kovasti haittaa, marjatkin voi vaikka syödä. Mutta pensaan voi helposti korvata myös muilla pensailla. Myöskään muut tuomipihljalajit eivät ole yhtä agressivisia. Parempia lajikkeita ovat marjatuomipihlaja sekä sirotuomipihlaja. Itse istutin pilarimarjatuomipihlajan, joka on puu. Sen marjat ovat syötäviä ja erittäin vitamiinipitoisia.
Monesti noissa haitallisissa lajeissa on juuri nuo sanat "iso"- ja "jätti"- nimen alussa, se on totta.
Onnea arvontaan! Tosiaan siellä Blogit.fi:n sivustolla täytyy ensin kirjautua, ennnekuin seuraamiset ja tykkäykset näkyvät. En itsekään tajunnut sitä ensin.
Mukavaa viikon jatkoa myös sinulle Maria! <3
Mukana arvonnassa kahdella arvalla. Mielenkiintoinen kirja. Vieraslajeista jättibalsami riehuu minunkin puutarhassa. Ehkäpä eniten olen huolissani tuonti taimista, jotka saattavat levittää uusia tuhohyönteisiä taikka tauteja puutarhoista metsiin.
VastaaPoistaOnnea arvontaan Mari! <3
PoistaKirja on tosiaan mielenkiintoinen ja olen saanut sen avulla vastauksia moneen askarrattuvaan kysymykseen.
Nuo ulkomaisten taimien mukana tulevat tuhohyönteiset ovat pelottavia. Nytkin on jo jouduttu kaatamaan joistain puistoista upeita vanhoja puita ja metsissä ne auheuttavat todellista harmia sekä taloudellista haittaa.
On tärkeää tietää, mitä tehdä, jos tunnistaa vieraslajin. Minä tunnen valtavan huonosti noita kaikkia ötököitä. Olen tutkaillut niitä juuri tuosta kirjasta ja jatkan tutkailua edelleen.
Hei. Jättipalsamiin olen törmännyt linjojen alustoilla. Niihinkin palsami on päätynyt pihapuutarhureiden "roskista" joita ovat vieneet omilta pihoiltaan. Harmi. Osallistus yhdellä arvalla arvontaan.
VastaaPoistaterveisin Maikki*
Jättipalsami leviää juuri noilla aukeilla ja luonnontilaisilla alueilla agressiivisella tavalla. Linjojen alla niillä on tilaa temmeltää ja levitä.
PoistaON tosi kurjaa, että pihan kasvijätteitä viedään luontoon, kun niitä saa viedä ilmaiseksi monelle jäteasemalle. Siellä kasvijäte hävitetään ja hyödynnetään oikealla tavalla.
Onnea arvontaa Maikki!
Karhunköynnös on inhottavin, koska on niin samperin vaikea hävittää ja leviää kuin kulovalkea. Luulin jo päässeeni suurimmaksi osaksi siitä eroon, niin löysin viime kesänä taas suuren kasvuston pihan ulkopuolelta :( Tänne pihalle on joku myös istuttanut lupiinia ja pihlaja-angervoa, jotka ovat nekin "ihan kivoja". Onneksi ei sentään jättiputkea löydy!
VastaaPoistaKahdella arvalla mukaan, talviuninalle(at)gmail.com
Karhunköynnös on kyllä ärsyttävä, kun kieputtuu ja tukehduttaa kaikki allensa. Sillä on vielä niin petollisen upea kukka, ettei sitä hennoisi edes hävittää.
PoistaLupiinia ja pihlaja-angervoa löytyy varmasti monesta puutarhasta. Niitä on ollut niin helppo jakaa. Ja ne ovatkin ihan kauniita, jos pysyvät vaan aisoissa. Hoidetussa puutarhassa silmälläpitäen ne pysyvätkin.
Mutta en kehoittaisi ketään niitä enää istuttamaan.
Meillä on yhdessä kohdassa puutarhaa kasvanut muutama lupiinin kukka. Olen katkaissut kukan, aina ennen kuin se on ehtinyt siementää. Se on pysynyt ihan paikoillaan tai nyt kun muistelee, se on tainnut hävitä. En ainakaan viime vuonna nähnyt sitä.
Onnea arvontaan ja tsemppiä karhunköynnöksen kanssa!
Vuosien varrella olen törmännyt jättipalsamiin. Hävitys vaikeaa. Erään talon piha oli täynnä jättiputkia ja talossa asui lapsia.
VastaaPoistaKarhunköynnös on kaunis mutta jos se valtaa marjapuskia, kauneus on kaukana. Lupiinia en huolisi pihalleni. Yhdellä mukana.
karhuoja@gmail.com
Jättipalsamia näkyy nyt kauheasti joka paikassa. En muista sitä esimerkiksi viisi vuotta sitten kauheasti nähneeni. Vaikka vanhenpani kertoivat sen olleen tosi suosittu heidän lapsuudessaan.
PoistaJättiputki on todella vaarallinen, varsinkin lapsiperheissä. Se on kyllä ehdoton hävitettävä, ihan meidän ihmisten terveydenkin kannalta, ei vain luonnon takia. Aika hyvin ihmiset ovat siitä valveutuneita, kun asiasta on niin paljon tiedotettu. Toivottavasti tuo lapsiperhekin on tajunnut kasvin vaarallisuuden.
Karhunköynnös on tosi ärsyttävä marjapensaissa ja muissakin pensaissa. Sitä ei ensin edes havaitse, kun kasvaa pensaan suojissa ja yhtäkkiä se on valloittanut koko pensaan. Ja tekee valtavan juuriston.
Onnea arvontaan Aila!
Karhunköynnös on kans mun riasana.
VastaaPoistaOlin kahareksankymmentäluvulla talommiähenä taloyhtiös, johona tehtihin istutuksia puutarhasuunnitelman mukahan. Jättiputki oli yks kasvi. Eihä sen vaarallisuuresta silloo mitää tiäretty. Niitä oli aluuksi kolome yksilöä, mutta pian tuhat määrin. Onneksi ruahonleikkuri piti taimet ainaki aluus kuris, nykyystä tilannetta en tiärä. Kaharella mukana.
Karhunköynnös on niin ovela ja salakavalasti leviävä, että siitä on kyllä valtava riesa.
PoistaJoo, jättiputkea istutettiin juuri kahdensankymmentäluvulla eksootisena ja upeana puutarhakasvina. Meidänkin tontille se vissiin aikoinaan levisi naapuripuutarhasta, jossa asui puutarhaharrastaja.
Täytyy oikein miettiä itsekin, mitä kasveja nykyään niin himoitaan, kun havitellaan erikoisuuksia. Tuleekohan niistä jostain myös kauhea riesa tulevaisuudessa. Ehkä tuontitaimien kanssa kannattaa olla erityisen varovainen, niin kasvitaudit ja ötökät leviävät maasta toiseen.
Onnea arvontaan Navettapiika ja tsemppiä karhuköynnöksen kanssa tappeluun! Toivottavasti voitat!
Neljällä mukana. Eniten ärsyttää lähtitienoilla jättipalsami. Ja sitten ne kotilot tai mitkä etanat ne nyt onkin, uh.
VastaaPoistapostin.tuomaa@gmail.com
Jättipalsami tuntuu olevan nyt erityinen riesa kaikkialla. Melkein joka kommentissa siitä mainitaan. Onneksi ihmiset ovat nyt valveutuneita ja ymmärtävät torjua sitä.
PoistaJa kyllä täytyy kompata tuota kotilo-ongelmaa myös. Täällä Lahden seudulla se on todellinen riesa. Toivottavasti luonto alkaisi myös itse vastustamaan sitä. Olen nähnyt varisten ja harakoiden syövän niitä, mutta eivät linnutkaan jaksa kaivella niitä kaikkien tiheästä kasvillisuudesta.
Onnea arvontaan Marja-Liisa!
Jättiputki, kurtturuusu, jättibalsami näistä emme varmasti pääse enää eroon.
VastaaPoistaEspanjansiruetana puutarhaan eksyessä saa valtavasti tuhoa aikaan. Vieraslajeista tulee vielä mieleen kanadan hanhi , joka ainakin Helsingin rannikolla on valloittanut isoja alueita muilta linnuilta ja ulkoilijoilta.
Neljällä mukana.
tanja.dahlstrom@kolumbus.fi
Nuo ovat kyllä niin yleisiä kasveja, ettei niistä varmastikaan kokokaan koskaan pääse eroon. Mutta varmasti voimme kuitenkin pitää niitä aisoissa, kun ihmiset tiedostavat ongelmat.
PoistaEspanjansiruetanaa ei onneksi ole täälläpäin ole vielä näkynyt, lehtokotiloistakin on valtavasti harmia. Mutta tiedän ystäviä, joilla espanjansiruetana riehuu ja siitä on leikki kaukana. Populaatio kasvaa äkkiä aivan valtavaksi. Harmillista on, että niiden limassa on ruokamyrkytystä aiheuttavaa bakteeria. Joten kasvikset ja salaatit kannattaa jättää syömättä, jos näkee niissä limajälkiä.
Kanadanhanhet ovat mainittu myös tässä kirjassa. Meilläpäin on paljon valkoposkihanhia. Niitä ei ole mainittu tässä kirjassa, mutta kyllä nekin tuottavat paljon harmia. Monet rannat ovat niin täynnä niiden jätöksiä, että se on jo terveydelle vaarallista.
Onnea arvontaan Tanja!
Neljällä mukana :) En tiedä lasketaanko sitä vieraslajiksi, mutta ruttojuuri leviää jostain syystä pihalla. Kitken ja hävitän jätteet monen monta kertaa kesässä. Aina vain jostain pilkistää. Välillä alkaa pilkistää kivetyksen reunoiltakin. Epäilen, että tuli maakuorman mukana kun laitoimme pihaa pari vuotta sitten.
VastaaPoistanannaliini10@gmail.com
Ruttojuurikin mainitaan tuossa kirjassa. Se on niin tehokas leviäjä ja tukahduttaa alleen kaiken muun kasvillisuuden.
PoistaTosin kirjassa sanotaan, että sitä voi kasvattaa pihalla, jos huolehtii, ettei se pääse karkaamaan luontoon.
Se on kyllä niin tehokas leviävä juuren pienestä palasestakin. Kirjassa kehoitetaan niittämään kasvustot usean kerran kasvukauden aikana, näin juurakon kasvuvoiman pitäisiä ehtyä. Varmasti sinnikäs työ palkitaan ja huomaat vielä joku päivä, että olet voittanut taiston.
On tosi kurjaa, kun maan mukana tulee jotain riesoja omaan puutarhaan. Pelkistä rikkiksistäkin esim. peltokorteesta voi tulla monelle pihalle ihan ongelma usein maan mukana.
Onnea arvontaan Nanna ja tsemppiä ruttojuuren kanssa taisteluun!
Kahdella mukana! Ainakin jättipalsamiin ja lupiiniin olen törmännyt. Lupiini on paikoin tienvarsillä levinnyt ihan mahdottomasti, joten se huolettaa, vaikka kaunis onkin. Jättipalsami myös kova leviämään ja vaihea hävittää, mutta sitä olen nähnyt ympäristössäni vähemmän.
VastaaPoistaOnnea arvontaan Hanna!
PoistaLupiini on kyllä todella kaunis kukkiessaan. Ja hauskaltahan se periaatteessa näyttää, kun tienvarret kylpee siniliiloina lupiininauhoina juhannuksen tienoilla. Mutta harmittavaa on, että samalla nuo siniliilat nauhat tukahduttavat kaikki allensa. Ja kukkien lakastuttuakin näkymä on aika ruma, kun kukinnot näyttävät melkein homeisilta törröttäjiltä. Lupiinin leviäminen huolestuttaa minuakin.
Jättipalsami on meidän seudulla levinnyt jotenkin räjähdysmäisesti viime vuosina. En muista, että olisin siihen aikaisemmin kauheasti törmännyt. Toivotaan, että se pysyy teidän ympäristöstänne pois. Aikamoinen riesa se nimittäin on.
Neljällä arvalla mukana. Jättipalsami ollut riesana puutarhassa, vaikea saada hävitettyä, toki hirveän ahkera sen suhteen en ole edes ollut.
VastaaPoistajmlehtim@hotmail.fi
Onnea arvontaan Johanna!
PoistaKyllä tuo jättipalsami taitaa olla todella yleistynyt riesa. Tsemppiä sen kanssa taisteluun!
Jättiputken leviämiseen havahduin viime kesänä mökillä.. Kahdella arvalla mukana!
VastaaPoistaMinäkin olen oikein havahtunut sen leviämiseen viime vuosina. Harmillinen riesa, vaikka kaunis onkin.
PoistaOnnea arvontaan Tiude!