keskiviikko 16. joulukuuta 2020

Pikkuvinkki keskiviikkoon

 

Christmas rose クリスマスローズ

 jouluruusu 
Helleborus 
Christmas rose
クリスマスローズ 

Christmas rose クリスマスローズ


Olen tykästynyt pikkumaljakoihin. 
Niitä on kiva viritellä pitkin huushollia,
esimerkiksi vessaan, kylppäriin, pienien lipastojen tai pöytien päälle.
Tämä tapa juontaa juurensa  varmasti Japanin vuosista.
Siellä pienikin tila somistetaan aina kauniiksi. 
Ei tarvitse kuin yksi kukka tai yksi oksa,
niin tilasta tulee heti paljon viihtyisämpi.

Kukkakaupasta voi toki ostaa yksittäisiä kukkia,
mutta usein leikkaan yhden verson esimerkiksi ruukkukasvista.
Tässä postauksessa lehdettömän jouluruusun yksi kukka 
on päässyt pieneen maljakkoon.
Kuvasin sen tyttären huoneen hyllyllä,
mutta se löysi jälkeenpäin tiensä keittiöön, 
liesituulettimen reunalle.

Pienillä ja yksinkertaisilla jutuilla saa luotua kaunista ja viihtyisää. 

Christmas rose クリスマスローズ


Kauneutta päivääsi! 


  

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, YouTubessa, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.





maanantai 14. joulukuuta 2020

Pirtsakka skimmia

 

skimmia 
Skimmia japonica 
ミヤマシキミ

Punainen tai vihertävän valkoinen skimmia on
 loistava kasvi syysistuksiin tai joulukukaksi.
Sitä käytetään useasti asetelmissa,
mutta ei se ole hullumpi yksinäänkään.
Ruukkua vaihtamalla siitä saa luotua ihan erilaisia tunnelmia jouluiseen kotiin,
niin moderniin kuin perinteisempäänkin.
Skimmian koristearvo perustuu kiiltäviin lehtiin ja nuppuihin,
sillä se ehtii meillä harvoin kukkaan.
Jos nuput aukeavat, kukista tulee kauniin valkoisia ja tähtimäisiä.
Skimmia on kotoisin Japanista ja
siellä se kasvaa ikivihreänä pensaana.
Meillä sitä myydään ruukkukasvina ja leikkokukkana.



Skimmian hoito

- Kastele säännöllisesti, mutta anna pintamullan kuivahtaa välillä.
- Älä seisota vedessä ja poista ylimääräinen vesi aluslautaselta.
- Skimmia pitää sumuttelusta.
- Kestävä ruukkukasvi, itse olen saanut sen selviämään jopa seuraavaan kesään asti.
Kokeilin jopa istuttaa sen ulos ja maahan,
 mutta meidän oloissamme se ei kestä talvea.
- Syyskasvina se kestää himpun jopa pakkasen puraisua.
- Pitää puolivarjosta, eikä kestä suoraa auringonpaistetta.
Meillä ei tosin auringonpaisteesta taida olla huolta näin joulunaikaan. 



Tykkäätkö sinä skimmiasta?
Ja yhdisteletkö sitä muiden kasvien kanssa asetelmiin, 
vai tykkäätkö siitä ihan yksinään?


  

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, YouTubessa, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.



sunnuntai 13. joulukuuta 2020

Jouluperinteitä

 

  jaloritarinkukka / amaryllis
Hippeastrum hortorum 
ヒッペアストラム 
アマリリス


Onko sinulla jotain tiettyjä tapoja tai perinteitä,
joita toistat joka joulu?
Huomaan, että minulla on toistuvia jouluperinteitä.
Haluan oikeastaan aina aika samoja kukkia, ruokia ja koristeita,
enkä kaipaa joulun viettoon sinänsä mitään suuria mullistuksia.
Joulu on vain kerran vuodessa,
joten jumittuneisiin tapoihin ei pääse kyllästymään.
Tosin viime vuonnahan me vietimme joulun Espanjassa,
mutta yleensä olemme viettäneet joulun kotona.
Olen ollut myös kerran Japanissa ja kerran Malesiassa joulun aikaan.
Nämä ulkomailla vietetyt joulut ovat toistuneet täsmälleen 
kymmenen vuoden välein
ja se on ollutkin ihan hyvä sykli.

Näin bloggaajana tuntuu välillä hassulta, 
että toistaa vuodesta toiseen aika samoja teemoja jouluisin.
Enkä osaa oikein tarjoilla täällä blogissa mitään uusia ja 
mullistavia ideoita joka joulu. 
Mutta ehkä se on myös hyvä asia ja perinteillä on myös oma paikkansa.
Olen toki mieltynyt välilä enemmän hopeaan ja harmaaseen,
ja välillä kultaan ja lämpimiin sävyihin.
Yleisilme on kuitenkin pysynyt meillä aikalailla samana.
Tykkään valkoisista kukista ja aidoista materiaaleista.
Kimallus ja krumeluurit eivät kiehdo minua. 

Tänä jouluna huomaan ihailevani yhä enemmän 
yksinkertaista, aitoa ja rauhallista tyyliä.
Sanoin juuri eilen miehelleni, että haaveilen kovasti himmelistä.
Hän ei ihan ymmärtänyt, mikä funktio himmelillä on,
vaikka hänen lapsuudenkodissaan onkin sellainen ollut. 
Minulla on sellainen himmelikirjakin, 
mutta en ole vielä koskaan kokeillut sellaisen rakentamista itse.
Ehkä voisin aloittaa vaikka yksinkertaisilla joulukuusen koristeilla,
ennen kuin aloitan mitään kokonaisen himmelin urakkaa. 
Voin vain kuvitella, ettei sellaisen rakentaminen ole helppoa.




Eilen leivoin kakkuja jouluksi ja 
tänään haaveilen askartelevani joitain koristeita paperista ja tuohesta.
Joulukukat ja kynttilät tuovat jo kotiin ihanaa tunnelmaa
ja joulukuusi kruunaa sitten aikanaan kaiken.
Olen nauttinut tämän joulun alla näistä pienistä joulupuuhista
ja kodista kiireettä.
On niin ihanaa, että joulu osuu tähän pimeimpään kohtaan vuotta.



Valkoinen jaloritarinkukka / amaryllis on yksi jouluperinteistäni.
Hankin yleensä ensimmäisen jo marraskuussa ja 
toisen vielä joulunpyhiksi.
Tämä kaunotar on se marraskuun amaryllis
ja nuppuinen kaunotar odottelee vielä hakemista.

Täältä löydät viime vuotisen jaloritarinkukka/amaryllis-idean
ja sen hoito-ohjeet:


Onko sinulla jotain joulutapoja tai joulukukkia, 
joita haluat vaalia joka vuosi?
Vai innostutko joka joulu jostain uudesta teemasta?

Tänään syttyy jo kolmas adventtikynttilä
ja joulunodotus on parhaimmillaan.
Nautitaan  niistä asioista, jotka ovat itselle ja perheelle tärkeitä.
Kaikkea ei tarvitse ehtiä tai hankkia,
rauhallinen ja kaunein joulutunnelma syntyy vähemmällä.



Kauniita hetkiä päivääsi!




Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.


perjantai 11. joulukuuta 2020

Herkkää ja rouheaa


Vastakohdat täydentävät toisiaan.
Kun on jotain herkkää, 
sen vastapainoksi kannattaa asetella jotain rouheaa
ja päinvastoin.
Tein viime viikolla ruokailutilan ikkunaan kranssin.
Olen hieman kaavoihin kangistunut, 
sillä teen kranssin juuri tuohon ikkunaan 
jokaisena jouluna.

Tänä vuonna tein kranssin pohjan pajusta
ja itse kranssin eukalyptuksesta, 
kuusesta, hopeakuusesta ja sinikatajasta.
Kaikki tarvikkeet löytyivät kätevästi omasta puutarhasta, eukalyptusta lukuunottamatta. 

Perjantaina oli tyttäreni lakkiaiset ja 
hänen valkoiset ruusunsa sopivat täydelliseksi pariksi
 tuon metsäisen kranssin kanssa. 
Jotain rouheaa ja luonnollista,
täydennettynä herkillä ruusuilla. 





Linnan itsenäisyyspäivän juhlaa katsoessani telvisiosta,
kiinnitin ensimmäiseksi huomiota todella kauniisiin kukkasomisteisiin.
Tuntui, että sielläkin teemana oli luonnollinen metsä ja rouheus,
mutta vastapainona löytyi herkkiä kieloja ja ruusuja.
Koko juhla täydensi kaikilta osilta täydellisesti toisiaan.
Tykkäsin valtavasti juhlan annista.
Onhan se hauska katsella ja arvioida pukuloistoa, niin kuin yleensä,
mutta tämä juhla oli mielestäni jotenkin paljon syvällisempi ja antoisampi.

Samaa herkkyyttä tahdon myös omaan joulunviettooni.
Luonnollista ja syvällistä kauneutta
ja olennaiseen keskittymistä.




Näiden kuvien myötä toivotan sulle ihanaa päivää!



Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.




keskiviikko 9. joulukuuta 2020

Omin luvin onnellinen

 kirjavinkki



Oletko törmännyt Kesken-runoihin somessa
tai vaikka onnittelukorteissa tai kauppakassissa?

Elina Salmisen käsialaa olevat Kesken-runot 
ovat lohdullista ja kannustavaa luettavaa.
Niihin on helppo samaistua, 
sillä ne kertovat tavallisesta elämästä ja sen iloista sekä suruista.
Runoista huokuu rauha,
joka saa tajuamaan,
 ettei tästä elämästä tarvitse tulla valmista 
ollakseen hyvää ja elämisen arvoista.
Keskeneräisyys on kaunista ja 
jokaisessa hetkessä piilee suuri rikkaus. 

Kesken-runot ovat olleet suosikkejani jo vuosia.
En oikeastaan edes muista, 
milloin törmäsin niihin ensimmäisen kerran.
Ensimmäiset runot luin kuitenkin jostain somen syövereistä
ja vaikutuin.
Ne kolahtivat ja pukivat sanoiksi omia ajatuksiani sekä kipuilujani.
Ja samalla ne lohduttivat ja kannustivat. 

Melko pian ensimmäisten lukukokemusten jälkeen tilasin Elinan ensimmäiset runokirjat, 
jotka olivat jo ilmestyneet.
Niitä lukiessa itkin, nauroin
ja ihmettelin.
Siitä lähtien olen tilannut jo ennakkoon kaikki Kesken-kirjat,
kun olen kuullut niiden ilmestyvän.

Tänä syksynä ilmestyi Elinan kuudes runokirja:

Omin luvin onnellinen

ja sen haluankin nyt teille esitellä.



Elina itse kirjoittaa kirjan alkulehdillä näin:
Tämä kirja kannustaa sinua tarttumaan onnen hetkistä
kiinni. Keräämään ne syliin niin kuin puhtaat pyykit ennen sadetta.
Olemaan omin luvin onnellinen tietäen,
ettei tarinastasi ole päästetty irti.

En tiedä, onko se suomalaista luonnetta vai mitä,
että tuntuu, ettei oikein uskalla olla täysillä onnellinen.
Sitä miettii, että kohta kuitenkin jotain saattaa tapahtua, jos en ole varuillani.
Mitä muutkin ajattelevat, jos olen tässä oikein onnessani?
Olenko ansainnut onnen? Vaikutanko ylpeältä, jos näytän olevani onnellinen?


Näistä kaikista aiheista tässä kirjassa puhutaan.

Elina kirjoittaakin:
Ilo lienee ihmisen haavoittuvin tunne.
Sen olkapäillä nimittäin kuiskuttelee pelko.
Ja pelolla riittää asiaa elämän arvaamattomuudesta.
Siksi tarvitaan paljon luottamusta ja rohkeutta,
jotta uskallamme ottaa vastaan meille tarjotun hyvän.





Kirjan kuvitus on upea.
Kuvat:
The New York Public Library Digital Collection
The birds of Great Britain



Kesken-runoissa minua on puhutellut todella paljon se,
että niissä puhutaan paljon siitä, 
kuinka sopivan kokoisia me olemme juuri omaan elämäämme.
Kun ihminen tajuaa, että hän riittää juuri sellaisena kuin on,
hän ymmärtää arvonsa.
Silloin ei ole tarvetta kilpailla turhaan
tai väheksyä itseään
eikä myöskään korottaa itseään muiden yläpuolelle.
Meitä kaikkia tarvitaan
ja me olemme täydellisiä ja sopivia juuri sellaisina kuin olemme.



Jos et ole vielä tutustunut Kesken-runoihin, 
niitä  voi lukea esimerkiksi somessa:
Facebookista nimeltä Kesken
Kesken nettisivut löytyvät osoitteesta:

Kesken runokirjoja on ilmestynyt tähän mennessä kuusi kappaletta.
En osaa itse valita niistä yhtä ainoaa suosikkia,
vaan tykkään niistä kaikista todella paljon. 
Ja niin kuin alakuvasta näkyy,
 minulla on ne kaikki ja luen niitä aina uudelleen ja uudelleen.



Tämä postaus EI ole blogiyhteistyö,
vaan halusin vinkata teille lempparirunoistani.

Runoissa on muuten kuvattu upeasti myös luontoa
ja se on varmasti myös jokaisen puutarhaihmisen mieleen.
Jos susta tuntuu, ettet ole runojen lukija-sorttia,
nämä runot ovat helppolukuisia ja elämänläheisiä,
joita on helppo lukea. 
Ei siis mitään korkealentoista tekstiä,
jota on vaikeaa ymmärtää.

Olisi kiva kuulla, 
onko Kesken -runot sulle ennestään tuttuja
ja mitä tykkäät niistä?




Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.



maanantai 7. joulukuuta 2020

Oodi jouluruusulle

 

jouluruusu
Helleborus
Christmas rose
クリスマスローズ 

Jouluruusu on yksi ehdoton joulukukkasuosikkini.
Koostin tähän postaukseen erilaisia jouluruusuja vuosien varrelta,
ihan vain niiden ihanuuden takia.
Kukkakaupoissa löytyy perinteisien 
valkoisten sävyjen lisäksi yleensä myös värillisiä jouluruusuja. 
Mikä on sun lempparisävy?




tarhajouluruusu
Helleborus orientalis
Christmas rose
クリスマスローズ 








jouluruusu
Helleborus x hybridus ´White Lady Spotted`
Christmas rose
クリスマスローズ 





Jouluruusun hoidosta voit lukea
seuraavista postauksista:

Valoa päivääsi! 



Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.