Narsissit ovat upeita pääsiäiskukkia.
Varsinkin näin pääsiäisaamuun ne sopivat täydellisesti.
Taidan muutenkin olla aivan hullaantunut narsisseihin
ja niiden lukemattomiin upeisiin lajikkeisiin.
Näistä ruukkunarsisseista on onneksi iloa pidemmäksi aikaa,
kun sipulit voi istuttaa kukinnan jälkeen omaan puutarhaan.
narsissi
Narcissus ´Apricot Swirl`
スイセン
narsissi
Narcissus ´Geneve`
スイセン
Narsissit symbolisoivat hyvin pääsiäisaamua
ja kevättä.
Niiden katse on kohti valoa ja aurinkoa.
narsissi
Narcissus ´Westward`
スイセン
Mikä sinun lemppari narsissi on?
Olisi kiva kuulla vähän vinkkejä jo ensi syksyä varten,
kun hankkii kukkasipuleita ensi kevään kukintaa varten.
Näiden narsissien välityksellä haluan toivottaa teille
pääsiäisen iloa ja
toivoa!
Näistä postauksista löytyy myös pääsiäisaiheita:
♥
Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös
facebookissa, instagramissa, Pinterestissä, liittymällä lukijaksi,
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.
Upeita kuvia! Ihania narsisseja <3 En kyllä todellakaan osaa sanoa, mikä on lempinarsissini! Seuraan suurella mielenkiinnolla, mitä vinkkejä saat muiden kommenteista. Hyvää pääsiäistä!
VastaaPoistaKiitos Tarja! <3
PoistaOnpas kauniita. Narsissejako löytyy kerrottuinakin.
VastaaPoistaMinäkin ostin eilen pienen narsissin ruukussaan ja heti tuli Pääsiäisolo.
Kukat kuuluvat ehdottomasti erilaisiin juhlahetkiin.
Kiitos! <3
PoistaNarsisseista tulee tosiaan heti pääsiäisolo. Ja kukat viimeistelevät juhlan kuin juhlan. olisi aika kolkkoa, jos ei olisi kukkia ollenkaan.
Ai, miten kauniita!
VastaaPoistaEikö olekin ihastuttavia! <3
PoistaOnpa kauniita kuvia erilaisista narsisseista. Narsissit todellakin kuuluvat pääsiäiseen. Minun värini on perinteinen keltainen. Hyvää pääsiäisen jatkoa sinulle!
VastaaPoistaKiitos Anneli! <3
PoistaNarsissit kuuluvat tosiaan pääsiäiseen ja niin myöskin keltainen väri.
Minä en yleensä keltaisesta oikein välitä, mutta en tiedä onko se tämä kevät vai korona vai mikä, mutta nyt olen aivan ihastunut keltaiseen.
Rakastan narsisseja. Silloin kun isäni vielä eli, hän toi joka vuosi minulle synttärilahjaksi narsisseja ja niitä olenkin istutellut tuonne meidän takapihalle.
VastaaPoistaEn ole livenä nähnyt vielä tuollaista aprikoosin väristä narsissia, se on niin kaunis <3
Ihanaa sunnuntaita sinulle Riina <3
Oi, ihana muisto narsisseista ja isästäsi. Ja ihana, että ne jatkavat elämäänsä sun takapihalla muistona isästäsi.
PoistaOn jännä, miten kaikki kasvit tuovat jonkun rakkaan ihmisen mieleen. Minulle tulee narsisseista mieleen rakas Eeva-tätini, joka oli mummoni sisko. Hänen pihassaan kasvoi useita narsissilajikkeita ja paljon. Se oli aina niin kaunista katseltavaa.
On mahtava, kuinka narsisseissakin on monia eri sävyjä. Itselläkin on ekaa kertaa tuollainen aprikoosin värinen lajike. Aion istuttaa sen omaan puutarhaan ja toivon, että se viihtyisi.
Oikein hyvää uutta viikkoa ja voimia arkeen!
Oih, mie tykkään kyllä varmaan kaikista narsisseista, ne on niin omia persooniaan joka lajike. :)
VastaaPoistaTuo on niin totta. Rumaa narsissia ei ole varmasti olemassakaan.
PoistaEri lajikkeilla on tosiaan omia persoonia.
Narsissit on niin ihania! <3 Mä olen jotenkin vähän myöhäisherännyt narsissien suhteen ja vasta tutustumassa niihin. Yksi puutarhani vanhoista (ajalta ennen minua) on runoilijanarsissi (Narcissus poeticus), jonka jo nimi hurmaa. toinen, jota ei vielä ole, mutta on pakko saada on virvanarsissi. Näin sellaisen ensi kertaa livenä 2016 Japanissa, Naoshiman saarella, jossa ihmettelin sitä tien vierustalla ja otin muistoksi kuvankin. Silloin mietin mikä se mahtoi olla, eipä tullut narsissi lainkaan mieleen.
VastaaPoista(haha, sain kuin sainkin Japanin tungettua tähänKIN aiheeseen)
Tiedätkö, minäkin olen ihastunut narsisseihin vasta viime vuosina. Tykkäsin ennen vain tulppaaneista, mutta nyt taitaa asia kallistua enemmän narsisseihin, varsinkin puutarhassa. Narsissit leviävät ja ovat pitkäikäisiä iloja, kun taas monet tulppaanilajikkeet hiipuvat yhden kukintakevään jälkeen.
PoistaRunoilijan narsissi on yksi minunkin suosikeistani. Sitä kasvaa täällä Vaahteramäellä. Se on jotenkin niin simppelin kaunis ja tosiaan jo nimikin hurmaa.
Ihanaa, kun puutarhasasi kasvaa sitä ja on varmasti oikeaa vanhaa kantaakin.
Tuo virvanarsissi minun piti oikein googlettaa. Muistan kuulleeni sen nimen aiemminkin, mutta en ole koskaan nähnyt sitä. Se on ihana, eikä tosiaan ole tavanomaisen narsissin näköinen.
Ja Japani on oikein aiheellista tunkea vähän joka väliin. Ja näin kukissa ja muissa aihepiireissä se lisää mielenkiintoa aina huimasti. Ja sulla on vielä aito muisto Japanista ja virvanarsissista. Sun on ehdottomasti ainakin saatava se. Vinkkaa, jos löydät sen jostain.
Mun lempparinarsissit ovat sellaisia pieniä, historiallisia. Nimiä ei nyt valitettavasti tule mieleen.
VastaaPoistaVaikka onhan nämä isokukkaisetkin upeita ilmestyksiä!
Hyvää pääsiäisen jatkoa sinulle!
Juu, tuo historiallisuus tuo aina lisää arvoa ja mielenkiintoa kasveihin. Aikoinaan ne Else ja Vesa Leivon Tulppaanien lumo näyttelyt olivat niin herkullisia juuri tuon historiallisuuden takia.
PoistaKuolaan heidän kirjaansa vieläkin usein. Myös Roution Sailan Kukkia sipuleista on aivan mahtava tietoteos ja avaa myös ikkunoita monien kasvien historiaan.
Ihanat kuvat! Narsissit ovat kauniita kaikki, kerrattuihin olen ihastunut, mutta kukka on usein niin painava, että varsi ei jaksa kannatella koreaa kukkaa ja sekös harmittaa. Mutta sitten on hyvä syy poimia kukka maljakkoon:)
VastaaPoistaKiitos Sirkku! <3
PoistaJoo, monesti varsinkin kerrattujen narsissien kukat ovat niin painavia, että alkavat nuokkua. Toisaalta se tuo sellaista kivaa rentoutta kasveihin, kun kaikki eivät tökötä suorassa kuin tinasotilaat. Ja tosiaan silloin on hyvä syy leikata kukkia maljakkoon. Niin minäkin tein, kun osa kukista alkoi römpsähtää, mutta osa oli vielä kauniina ja freeseinä.
Just toi on musta ihan parasta näissä sipulikukissa, että ne voi hyödyntää kukinnan jälkeen omassa puutarhassa. On ihana, etteivät ne ole ihan kertakäyttökasveja.
VastaaPoistaKiitos kysymästä, mutta mun aitoviikunalleni kuuluu tosi huonoa. Se on nyt kompostostissa tekeytymässä mullaksi. Oli aivan kuollut ja oli pakko luovuttaa. Meillä oli hieman hankala talvi, kun olimme itse pois täältä ja kastelijat kyllä hoitivat hyvin kasveja. Luulen kuitenkin, että lakkasivat kastelemasta aitoviikunaa, kun se oli lehdetön. No, kokeilen ensi kesänä uudestaan ja talvetan sen ehkä autotallissa.
Nimittäin olen aivan onnessani, kun neidonhiuspuuni teki uudet lehdet talven jälkeen. Se talvehti pelargonien kanssa autotallissa.
Ihanaa, kun sun aitoviikunasi selviytyi talvesta. Ja mahtava tieto tuo, että pakkaspeitteellä peitettynä se selviää myös lasiteltulla parvekkeella. Seurasin Espanjassa, kuinka ihan kuolleen känkkärän näköiset viikunapuut alkoivat tulla lehteen helmikuun loppupuolella. Kasvun ihme näytti sielläkin niin suuremmoiselta, vaikka ympäri vuoden onkin paljon vihreää.
Luulen myös, että autotalli voisi olla parempi vaihtoehto. Ja olisi täällä sisälläkin ollut ehkä paremmat vaihtikset, jos olisin ollut itse seuraamassa sen kuntoa talvella.
VastaaPoistaToivon sun viikunalle pitkää ikää! Olisi mahtava, kun se kasvaisi oikein kunnon kokoiseksi.
Jään odottelemaan sun kuvia! <3