sunnuntai 5. tammikuuta 2020

Vaahteramäen vuosikymmen osa 4

2016


Vuosi 2016 alkoi innostuneesti.
Pääsin pitkästä aikaa Tukholman puutarhamessuille ja
 puutarhamekkaan Zetasille, josta ylimmäinen kuva on otettu.
Kuvassa on suuri idolini Victoria Skoglund.
Myös Helsingin Kevätmessut ja 
Lahden Pihapiirimessut kävin ihastelemassa tarkkaan.


Luvassa ei ollut suurempia mullistuksia,
joten pääsin kunnostamaan monia puutarhan pieniä yksityiskohtia.
Vaihdoin uudet mullat kasvilaatikoihin ja 
olin valtavan innostunut ensimmäistä kertaa myös hyötykasveista.


Oli jotenkin mukava, kun suuremmat linjat puutarhassa olivat valmiina.


Muistan, kuinka nautin keväästä valtavasti.
Ahmin kaikkea vihreää kauneutta koko sieluuni.


Luumut, kirsikat ja omenat kukkivat sinä keväänä upeasti.



Puutarhan istutuksilla alkoi olla myös sen verran ikää,
että perennoja oli tarpeen jakaa.
Tässä valkoiset syysleimut saivat uutta multaa ja 
enemmän tilaa kasvaakseen.


Taistelin myös vuohenkelloja vastaan.


Talvi 2016 oli se kuuluisa tappotalvi.
Maa jäätyi ennen lumia, runsaiden vesisateiden jälkeen.
Monen aran kasvin lisäksi myös kestäväksi luullut kasvit heittivät henkensä.
Rinteen upeasti peittäneestä pikkutalviosta oli jäljellä vain ruskea läntti.
Myös köynnöskaaren ' Pohjantähti' -köynnösruusua piti leikata oikein kunnolla.



Vaikka puutarha oli pääpiirteittäin aika "valmis",
löytyi aina sopivia koloja uusille istutuksille.
Lisäsin kotimaisia pensasruusuja sopiviin koloihin. 
Tässä pikkuruinen `Sointu` aloittelee kotiutumistaan Vaahteramäelle.


Kun aikaa ei vieneet mitkään suuret projektit,
oli mahdollisuus nauttia pienien yksityiskohtien somistamisesta.
Kodinhoitohuoneen kuistilla oli sinä kesänä yrttitarha.


Aloin rakastumaan valkoisiin kukkiin yhä syvemmin.

punakosmoskukka
Cosmos bipinnatus ´Purity`
garden cosmosc
コスモス 


2017

Jos vuosi 2016 alkoi innosta puhkuen, niin alkoi vuosi 2017 :kin.
Ehkä suurin puutarhaunelmani oli toteutumassa. 
Kauan kaivattu kasvihuone oli totta.
Haaveeni toteutui yhteistyössä Willab Gardenin kanssa.



Lisää tietoa ja kuvia kasvihuoneestani,
kasvihuoneen valinnasta 
pystytysvaiheista ym. 
löydät täältä:

Voit katsoa myös pienen videopätkän unelmastani täältä:


Voi sitä onnen päivää, kun vappusimat pääsi nauttimaan kasvihuoneessa.
Ei haitannut, vaikka heräsimme vappupäivänä takatalveen ja 
valkoiseen maahan.


Melkein kaikki puutarha-aikani meni kasvihuoneessa.
Sisustelin sitä pikkuhiljaa, istuttelin taimia tai vain fiilistelin siellä.
Olin onnesta sekaisin. 
Välillä piti aamulla katsoa ikkunasta ulos,
oliko kasvihuone vain unta
vai seisoiko se oikeasti paikoillaan rinteessä. 


Ja siellä se oli,
aamun valjetessa ja illan hämärtyessä.


Myös muu puutarha alkoi olla jo kivan rehevä.
Jopa etuaidanne suojasi ja kaunisti yläpihan.



Ja aina löytyi uusia istutuspaikkoja. 
Tai tuon kolmiopenkin tein kokonaan kodinhoitohuoneen nurkalle.


Annoin sormustinkukkien ryöpsyillä rinteessä.
Ne ovatkin pitäneet hyvin huolta lisääntymisestään.


Keitaan japanilaistyylisen nurkkauksen kasvit olivat kasvananeet
ja rungollinen pallohopeakuusi selvinnyt hyvin talvista.


 Myös kasvimaalta tuli kivasti satoa tuona kesänä.
Sen jälkeen on ollutkin kuivempaa ja 
sato ei ole ollut näin muhkeaa.


Tämä on se pieni kukkamaa, jonka oli reunustanut hiekalla.
Muistatteko?


Nautin kasvihuoneesta koko kesän, syksyn ja jopa talvella.
Olin syvästi rakastunut ja niin innoissani siitä.
Satoakin tuli ihan mukavasti ja olin todella tyytyväinen omiin taimikasvatuksiini.
Tomaatin kasvatus on todella palkitsevaa.
Miten niin pienestä siemenestä voikaan tulla niin suuri kasvi
ja vielä satoakin!


Näinä vuosina pääsin yhä syvemmälle puutarhainnostukseen.
Myös blogin lukijamäärät kasvoivat huomattavasti.

Vielä jäi pari vuotta seuraavaan kertaan.
Tästä tulikin pidempi sarja, kuin alunperin suunnittelin.
Innostuin kuvia katsellessani ja halusin näyttää teille niin monta juttua.

Jos haluatte katsella vielä toisenkin videon, 
esittelen Vaahteramäen synnyn täällä:




Aiemmat tämän postaussarjan osat löydät seuraavista linkeistä:

 


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

19 kommenttia:

  1. Oi, oi miten ihana tämä postaus! Kuten edellisessä osassa mainitsitkin, nyt oli tapahtunut valtava harppaus valmiiseen suuntaan - niin hienosti kasvit olivat kasvaneet kokoa ja jotenkin asettuneet paikoilleen. Harmonia - on sana, mikä kuvaa ajatuksiani, kun tätä katsoin. Kivat nuo videot, katsoin ne taas pitkästä aikaa uudelleen. Puutarhastaan löytyy paljon hienoja yksityiskohtia, joista pidän valtavasti. Suuremmat määrät samaa lajia rauhoittavat näkymää ja se on ollut minullakin omassa puutarhassa ohjaavana ajatuksena, koska tilaa on paljon. Taas jäin innosta kihisten odottamaan seuraavaa osaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, tuota harmoniaa minä aina tavoittelenkin. On ihana, jos se on löydettävissä jopa kuvien kautta.
      Suuressa puutarhassa pitääkin "maalata" vähän suuremmalla pensselillä. Pienet piperrykset eivät näy oikein mihinkään. Saman lajin kasviryhmät helpottavat myös hoitotöitä puutarhassa. Meillä on todella rehevä maa, niin kuin olen jo aiemminkin maininnut. Peittävät kasvit tuovat suurta helpotusta kitkemishommiin. Maalla rikkakasvien siemeniä lentelee myös kaikkialla. Siksi pelkkä puhdas kasvualusta ei auta rikkakasvien torjunnassa.
      Oi, kuinka ihana kuulla, että tämä postaussarja on kiinnostava.

      Poista
  2. Puutarhanne on muuttunut paljon, kun vertaa alkuun. Nyt monilla kasveilla on kokoa. Puuvartiset vaativat sen oman aikansa kasvaa, mitä minä en alussa oikein hahmottanut. Olin varovainen istuttamaan uusia puita, kun vanhojakin piti karsia. Ihanasti teillä on kunnon kasviryhmiä, suojaa ja kauneutta.

    Onneksi tappotalvi myös säästi kasveja, vaikka olihan se ikävä kevät, kun kasveja katosi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä kohtaa kasveille alkoi tulla jo kokoa. Se oli ihanaa!
      Puuvartiset kasvit vaativat tosiaan juurtumisaikansa. Sen jälkeen ne saattavat kasvaa nopeastikin.
      Suojainen puutarha on minun unelmani, vaikka toisaalta haluan myös nähdä kauas. Nämä ovat ehkä hieman ristiriidassa keskenään. :)

      Onneksi tappotalvi säästi myös monia kasveja. Toivottavasti tästä talvesta ei ole tulossa samantyylistä. Nytkin on niin pitkää märkää ja sulaa, eikä lunta.

      Poista
  3. Vaikka edellisessäkin postauksessa puutarhassa oli jo rehevyyttä, niin tässä postauksessa puutarha näyttää jo valmiilta (tai voiko niin koskaan sanoa?). Puuvartiset ovat kasvaneet paljonkin kokoa eikä aukkopaikkoja juuri näy kun kasvit ovat ottaneet tilan haltuunsa. Ihanan näköistä! Tätä vaihetta vielä omalla pihallani odotan. Jokohan tänä vuonna edes osa pihasta alkaisi olla kunnossa? Innolla odotan seuraavaa postaustasi. Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tässä kohtaa puutarha alkoi rehevöitymään oikein kunnolla. Karsintaa piti tehdä jo runsaammalla kädellä.
      Ja huomaat pian, kun oma puutarhasikin on yhtäkkiä kasvanut aikuisen mittoihin. Se tapahtuu jotenkin hieman salakavalasti. Näin kuvista sen huomaa selvemmin, kun on mihin verrata.

      Tosi kiva kuulla, että seuraavaa postausta jo odotellaan. Mietin jo, että tukahdutanko teidät näin tiiviillä postaustahdilla. Halusin kuitenkin julkaista nämä postaukset hieman samaan syssyyn.

      Mukavaa sunnuntaita myös sinulle Minna! <3

      Poista
  4. Zetas on ihana! Kuten myös puutarhasi! <3 Aina vain näyttää kauniimmalta, mitä pidemmällä postaussarjassasi pääset ja tuo kasvihuone on niin mahtava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Zetas on niin ihana! Haluaisin niin mennä sinne uudestaan. Ja suuri rahatukko ja suuri autokin olisivat kivat mukaan sille reissulle. ;)
      Näin kuvista huomaa itsekin puutarhan kehityksen. Sitä tulee hieman kotisokeaksi, kun katselee omia nurkkiaan. Välillä tuntuu, ettei tapahdu mitään. Onneksi on tullut otettua kuvia.
      Kasvihuone on edelleen suuri ilonaiheeni. Siihen ei taida kyllästyä koskaan.

      Poista
  5. No näissä alkaakin jo olemaan ihan tuttuja juttuja. Ihana kasvarisi💚

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aloinkin miettimään, missä vaiheessa tutustuimme toisiimme blogien kautta. En muista yhtään.
      Muistan sinut jostain Kotipuutarha-lehden tapaamisesta, mutta vuosiluku on jäänyt unholaan.

      Poista
    2. En muista yhtään itsekään mutta olen mä kyllä jo useita vuosia blogiasi seurannut💚

      Poista
  6. Muistan niin selvästi kun sait tuon kasvarin. Se on kyllä niin ihana keidas teidän pihassa.
    Kaunista sunnuntaita sinulle Riina <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä itsellekin niin suuri haaveiden täyttymys ja onni, että olen siitä iloinen joka päivä.
      Kaunista uutta arjen aloitusta sinulle Outi! <3

      Poista
  7. Upeat valkoiset liljat! Kasvihuoneen paikka on täydellinen ja kokokin taitaa olla sitä, mahtuu istutuksia sekä paikka oleiluun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valkoiset liljat ovat lemppareitani. Ja niin helppoja. Ne putkahtavat maasta joka vuosi, ilman sen suurempia hoitotoimia.
      Olemme itsekin tyytyväisiä kasvihuoneen paikkaan ja kokoon. Ensin mietimme sitä tuonne alapihalle. Se olisi ollut liian kaukana talosta. Nyt on helppo kipaista siellä hakemassa tomaatteja ja kurkkuja kesken ruuanlaiton. Kotona työskentelevänä käyn myös syömässä usein lounaan tai juomassa kahvit tauoilla, siis kesäaikaan. Talvellakin siitä on iloa, kun se näkyy monista ikkunoista. Varsinkin jouluvalot ilahduttavat myös sisälle.

      Poista
  8. Kyllä pihanne on niin kaunis ja maulla suunniteltu. Kaunis näkymä alempana aukeavalle peltomaisemalle. Siinä mieli lepää,
    Usein olen vieraillut sivullasi ja ihmetellyt taitojasi. Mökillimme siirrettiin pieni mmuovihuone pari syksyä sitten. Se haki pystytyspaikkaa viime kesään asti, Sain suostuteltua puolison rakentamaan kanssani puuterassin ja kokosimme huoneen sen päälle. Vinkkiä olin saanut teidän tyylistä pystyttää kasvihuone terden päälle, kiitos vinkistä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Hannele! <3
      Minäkin tykkään valtavasti näkymistä tontiltamme. Avarat näkymät rauhoittavat, vaikka toisaalta tykkäänkin olla suojassa muiden katseilta.
      Maalla ei tosin ole paljon ohikulkijoita.
      Onpa kiva kuulla, että mun kasvihuone on inspiroinut myös muita. Olemme itsekin tyytyväisiä siihen, että kasvihuone on terassin päällä. Se tuo kivaa huonemaisuutta kasvihuoneen sisään ja on myös helppohoitoinen.

      Poista
  9. Voi että mikä upea valkeus istutusalueissa - valkoiset kukat ovat niin tyylikkäitä! Upea muodonmuutos ja paratiisi teillä. Kasvihuoneen tunnelma on täydellinen. Ollappa noin suuri ja tilava lasipalatsi - siellä kelpaa kasvattaa vaikka mitä! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen heikkona valkoisiin kukkiin!
      Ne loistavat mahtavasti varsinkin iltojen hämärtyessä ja tuovat rauhallista ilmettä puutarhaan.
      Olen itsekin niin onnellinen tuosta kasvihuoneesta. Siellä mahtuu hyvin kasvattelemaan ja fiilistelemään.

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentista!