Helmikuun kauneutta

 

Oi, miten kaunis päivä onkaan ollut tänään.

Kävin ihastelemassa helmikuun kauneutta kesken päivää kävelylenkillä.

Olen siinä onnellisessa asemassa, 

että saan itse päättää työaikani ja voin käydä haukkaamassa happea valoisaan aikaan. 

Olen kyllä vähän saamaton välillä lähtemään ulos, 

mutta aina se kannattaa, kun saa vain itsestään irti. 

Työtkin sujuvat paremmin, kun välillä pitää taukoa ja saa hengittää ulkoilmaa. 

Monen pilvisen päivän jälkeen aurinko paistoi kirkkaasti. 

Niin kirkkaasti, että piti kaivaa aurinkolasit esiin. 

Linnutkin lauloivat ja aurinko suorastaan lämmitti mustaa takkia vasten. 

Tuntui kuin kevät olisi kuiskannut pienen lupauksen näiden valtavien hankien keskelle. 

Järvellä näkyi pilkkijöitä ja koululaisia hiihtämässä.

Meidän kylän koululaisilla on ilo käydä koulua, joka sijaitsee järven rannalla. 

Koululla on oma rantasauna ja laavukin. 

Meidänkin lapset saivat aikoinaan etuoikeuden käydä koulua noin idyllisissä maisemissa. 

Jään alla nukkuvat sipulit.

Mutta talven seinällä

näkyy jo auringon pojan 

suora kirkas miekka.

~Rakel Liehu

Savikielellä minä ylistän 1975~

Aurinkoa, iloa ja kauneutta näin pikkulauantaina

ja koko loppuviikkoon!

 ♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, 

 sekä blogit.fi:n  kautta.

Suka-aaloe

 

suka-aaloe

Aloe aristata

アロエアリスタータ

Olen viime aikoina esitellyt teille monta todella helppohoitoista huonekasvia.

Tämä graafinen suka-aaloe jatkaa samaa sarjaa.

ALOEN HOITO-OHJEET

KASTELU

Nyrkkisääntönä kannattaa muistaa, 

että sen saa kuolemaan helpommin liikakastelulla kuin kuivuuteen. 

Kesällä Aloe-kasveja kastellaan kuitenkin säännöllisesti (noin kerran viikossa), 

jotta se kasvaisi. 

Mullan kannattaa antaa kuivua kastelujen välillä. 

Talvella kastelua vähennetään ja harvennetaan ainakin puolella. 

Kastelun vähentämisellä säädellään sen kasvua,

koska pimeämmässä uusi kasvu on hontelompaa.

LANNOITUS

Aloet tarvitsevat lannoitustakin niukasti. 

Niitä ei oikeastaan tarvitse lannoittaa kuin kerran keväällä ja kerran kesällä. 

KASVUPAIKKA

Paras kasvupaikka Aloelle olisi etelä-, länsi-, tai itäikkuna. 

Se sietää voimakastakin auringonvaloa, kunhan sen totuttaa siihen vähitellen.

KASVUALUSTA

Aloe istutetaan mielellään sellaiseen ruukkuun, 

jossa on pohjareikä ja se on hengittävä.

Esim. saviruukku on hyvä, koska silloin liikakastelun vaaraa ei ole oikeastaan ole. 

Aloe pitää läpäisevästä mullasta, eli kaktusmulta tai hiekkapitoinen multa ovat hyviä. 

Silloin sitä voi kastella suoraan multaan tai aluslautaselle. 

Vältä kuitenkin kaatamasta multaa lehtihankoihin, 

ettei vesi jää sinne seisomaan ja kasvi mätäne. 

Istutetaan uuteen ruukkuun joka toinen tai joka kolmas kevät. 

Jos lehtiin tulee laikkuja tai ne pehmenevät, kasvi on saanut liikaa vettä. 

Ensiapuna on, että antaa mullan kuivahtaa kunnolla ja vähentää sen jälkeen kastelua. 

MAHDOLLISET TUHOHYÖNTEISET

Lehtikirva tai vihannespunkki saattavat vaivata joskus Aloeita.

LISÄÄMINEN

Aloe listään nuorista sivuvesoista keväällä tai kesällä.

Aloeista löytyy monia erinäköisiä lajikkeita, 

joten niitä voi vaikka alkaa keräillä, jos on mieltynyt kasviin.

Korjasin tätä postausta myöhemmin, 

koska esittelin ensin tämän Aloe verana.

Olen kiitollinen, että ihailemani kasviasiantuntija korjasi

tämän suka-aaloeksi. 

On mahtavaa, että tämä kasvien maailma on laaja ja upea.

Aina ei tiedä kaikkea, mutta aina voi oppia uutta. 

Kaikkia aloeita hoidetaan kuitenkin samaan tyyliin.

Tämän söpöliinin myötä

toivotan teille oikein mukavaa alkanutta viikkoa!

 ♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, 

 sekä blogit.fi:n  kautta.

6 kuvaa toukokuusta

kärperön kirsikka

Prunus cerasus

さくら

Sain Oravankesäpesän Katilta ihanan haasteen muistella toukokuuta kuudella kuvalla. 

Otin haasteen enemmän kuin mielelläni vastaan, sillä odotan kevättä todella paljon.

 Näitä kuvia katsellessa unohtui talvi ja lumikinokset aika tehokkaasti. 

Yläkuvan kirsikkapuun kukinta keitaalla on kevään yksi tähtihetkistä.

Pidämme oikeastaan joka vuosi Hanami-juhlat, 

paitsi viime keväänä taisimme ihailla puuta vain miehen kanssa kahden.

tarhakylmänkukka

Pulsatilla vulgaris

Valkoinen tarhakylmänkukka on pari vuotta vanha hankinta.

Se on yksi kauneimmista kukista, joita tiedän.

Huomaan muutenkin,

 että monen lempikasvini kukinta sijoittuu juuri kevääseen.

 tarhaomenapuu

Malus domestica

セイヨウリンゴ

Omenapuiden kukinta on myös oma tähtihetkensä,

suomalainen hanami, jota pitäisi ehdottomasti juhlia joka vuosi. 

koivu

Betula

カバノキ

Tämä kuva saa varmasti monen koivuallergisen voimaan pahoin,

mutta itselleni koivujen hiirenkorvat ja 

lehtien puhkeaminen keväällä on hieno hetki.

Tekisi mieli parkkeerata tuolin kanssa koivujen alle, 

ettei vaan missaisi tätä hienoa kevään hetkeä. 

Ja ymmärrän kyllä allergisia. Meillä on kotona myös koivuallergisia ja 

tiedän, kuinka elämä on hankalaa tuohon aikaan vuodesta. 

Itse tykkään eläimistä, mutta olen kovin allerginen niille. 

Siksi tunnen myötätuntoa kaikille siitepölyallergisille. 

 valkonarsissi / runoilijannarsissi ´Actaea`

Narcissus poeticus ´Actaea`

クチベニズイセン 

Runoilijannarsissi on ehdoton narsissi suosikkini.

Upeita ja kerrottuja narsisseja on paljon, 

mutta tämän kaunottaren yksinkertaisuus on vertaansa vailla. 

Näiden keväisten tunnelmien myötä haluan toivottaa teille 

hyvää tulevaa viikonloppua!

Ja haluaisiko Päivänpesän elämää -blogin Katja ottaa tämän haasteen vastaan 

ja julkaista omat kuusi kuvaa toukokuusta?

 ♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, 

 sekä blogit.fi:n  kautta.

Nordic Garden Design - Pohjoisen puutarhat

 Kirjavinkki            

Kirja saatu arvostelukappaleena: Cozy Publishing

Esittelin teille viime viikolla muutaman ulkomaisen pihasuunnittelukirjan 

ja nyt haluan tuoda estradille upean kotimaisen teoksen samasta aiheesta.

Tässä kirjassa ei niinkään opeteta pihasuunnittelua tai 

anneta oppikirjamaisesti vinkkejä puutarhan perustajalle, 

vaan kirja on enemmänkin katsaus upeisiin suomalaisiin puutarhoihin ja niiden tunnelmaan.

Kirjassa on jotain samaa tunnelmaa, jota koin lapsena, 

kun luin iki-ihanaa Salaista puutarhaa.

Sivuilla pääsee kurkistamaan ikään kuin porttien taakse,

johonkin todella viehättävään ja sydämellä aistittavaan kauneuteen.

Kirja on upean kaksikon käsialaa.

Pitkän linjan taiturit

puutarhakirjailija ja -toimittaja

 Johanna Vireaho ja valokuvaaja Hanna Marttinen

ovat tallentaneet 

NORDIC GARDEN DESIGN

Pohjoisen puutarhat

- kirjan sivuille 

monta upeaa suomalaista puutarhaa.

Kirjan on kustantanut Cozy Publishing.

Harmonisen ja kauniin taiton takana on Viola Minerva Virtamo

ja sen on editoinnut Elina Lähteenmäki.

Ilmestymisvuosi: 2021

Kirja on saatavilla myös englannin kielisenä.

Itse inspiroiduin kirjan upeista puutarhoista ja niiden yksityiskohdista.

Kuvat ja teksti kulkevat käsi kädessä. 

Johannan teksti ei ole vain selostusta ja opastusta,

 vaan se jotenkin koskettaa ja tuo esille puutarhan syvempiä merkityksiä ja sielukkuutta.

Hannan kuvat puhuvat samaa kieltä. 

Niiden avulla pääsee kokemaan puutarhojen tunnelmat, 

vaikka ei olekaan itse paikalla. 

Tunnelma kuvissa on rauhallinen ja harmoninen ja

se viehättää minua erityisesti.

Katkelma kirjasta:

´Metsä on toinen kotimme - paikka, jossa voimme hyvin,

rentoudumme ja saamme nauttia luonnon hyvää teke-

västä vaikututksesta. Onnin onkin palanen metsää omalla

pihalla. Metsän laitaan sijoittuvassa puutarhassa on kui-

tenkin elettävä luonnon kanssa sulassa sovussa ja tasa-

painossa. Anna luonnon ja luodun puutarhan kohdata lempeästi ja harmonisesti.`

Lämmin suositus tälle upealle teokselle!

Meillä kirja on olohuoneessa

ja fiilistelen useinkin sen seurassa.

Kirja ei kuitenkaan jää pelkästään fiilistelyteokseksi,

vaan sen sisällöstä ammentaa ideoita ja tietoa

myös omaan puutarhaan.

Ainoan miinuksen annan sille, ettei kirjassa ole kuvissa näkyvien kasvien tietoja.

 Luulen kuitenkin, että niiden poisjättäminen on ollut tietoinen valinta. 

Ilman kuvatekstejä kirjan taitto on pysynyt rauhallisena ja selkeänä. 

  ♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, 

 sekä blogit.fi:n  kautta.

Komeaviirivehka

 

komeaviirivehka

Spathiphyllum Floribumdum -ryhmä

スパティフィラム

Veistoksellinen ja upea vihreyttäjä, komeaviirivehka on tuttu minulle jo lapsuudesta. 

Kotikotona oli aina viirivehka ja muistot siitä ovat lämpimät. 

Muistelen, että se oli aina kaunis ja vehreytti kotia runsaalla lehdistöllään. 

Olenkin kertonut teille jo aiemmin, 

että lapsuudenkodissani sekä mummoloissani oli aina paljon huonekasveja. 

Siksi liitän ne ehdottomasti samaan yhteyteen kodin kanssa.

 Huonekasvit ovat yksi kodikkuuden merkki minulle. 

Toki kodikkaita ja kauniita koteja voi olla myös ilman huonekasvejakin, 

mutta omaan kotiin haluan ehdottomasti kasvien tuomaa kodikkuutta. 

Viirivehkat ovat kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikasta ja 

jotkin lajit ovat kotoisin Aasiasta.

Luonnossa ne kasvavat troopppisten alueiden kosteissa metsissä. 

Viirivehkan hoito-ohje

- Viihtyy parhaiten puolivarjoisassa tai varjoisassa kasvupaikassa ja 

kärsii suorassa auringonpaisteessa. 

- Aluperäisten kasvuolosuhteiden tavoin se pitää runsaasta kastelusta ja sumuttelusta. 

Kastelun kanssa ei kuitenkaan kannata liioitella.

 Eli kasvualustaa ei kannata pitää lilluvan märkänä.,

vaan tasaisen kosteana.

Monen kasvin kohdalla mullan annetaan kuivahtaa kastelujen välillä, 

mutta viirivehkan kanssa toimitaan toisin. 

Multa ei saa kuivahtaa kastelujen välissä,

muutoin kuin pinnalta. 

- Lannoitetaan kahden ämmän välissä, eli maaliskuusta marraskuuhun.

- Istutetaan uuteen ruukkuun ja multa vaihdetaan joka kevät,

sillä viirivehka pitää ravinteikkaasta kasvualustasta.

- Lisätään jakamalla, mullan vaihdon yhteydessä keväällä. 

- Viirivehka on lievästi myrkyllinen. 

Sen lehdistöstä voi koskettaessa saada iho-oireita.´

- Viirivehkat ovat hyviä huoneilman puhdistajia.

Kallamainen kukka on veistoksellisen upea.

Tämän ihanan vihreyttäjän myötä toivotan teille ihanaa sunnuntaita!

 ♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, 

 sekä blogit.fi:n  kautta.

Anopinhammas

 

anopinhammas

Sansevieria trifasciata ´Hahnii`

サンセベリア

Välillä sitä ihmettelee, mistä monen kasvin suomenkieliset nimet ovat syntyneet. 

Tämä anopinhammas ja sen isosisarus anopinkieli ovat juurikin näitä kasveja. 

Tutkiskelin asiaa netin syövereistä ja joistain huonekasvikirjoistakin, 

mutta en löytänyt vastausta tähän nimiasiaan. 

Eli saa kommentoida, 

jos jollain teistä lukijoista lötyy tietoa nimen alkuperästä. 

No, ei se nimi miestä pahenna sanotaan, 

niin ehkei sitten kasviakaan.

Sekä anopinkielet että anopinhampaat ovat helppoja kasveja,

 jotka viihtyvät monenlaisissa kasvupaikoissa ja 

sopeutuvat vallitseviin olosuhteisiin.

Siksi se on niin suosittu ja nykyään niin kovin trendikäskin.

Se sopii anopinkielen lailla moderniinkin kotiin, 

mutta myös perinteiseen rintamamiestalon vihersisustukseen.

Korkea anopinkieli saattaa olla liian kookas moneen paikkaan, 

mutta tämä anopinhammas on matalakasvuinen ja kompakti.

Anopinhampaan hoito-ohje

- Pitää hajavalosta, mutta sopeutuu monenlaisiin kasvuolosuhteisiin. 

Suoraa auringonvaloa kannattaa kuitenkin välttää. 

- Kastellaan maltillisesti, sillä se sietää paremmin kuivuutta kuin märkyyttä. 

Kasteluväli voi olla kasvukaudella useita viikkoja, 

talvella vieläkin pidempi.

 Mullan annetaan kuivua kastelujen välillä. 

Paras tapa kastella anopinhammasta ja anopinkieltä on kastella aluslautasen kautta. 

Veden joutumista lehtien tyviin kannattaa välttää, 

sillä se mädännyttää helposti koko kasvin. 

- Lannoitus vähätyppisellä lannoitteella kerran kuussa keväästä syksyyn.

Talvella anopinhammas ei tarvitse lannoitusta.

- Lisätään jakamalla tai ottamalla lehtipistokkaita mihin aikaan vuodesta tahansa.  

Sekä anopinhammas että anopinkieli ovat loistavia kasveja

 huolimattomalle ja unohtelevalle kastelijalle. 

Vaalenvihreä lehtiruusuke on uusi poikanen, 

josta anopinhammasta voisi hyvin jakaa. 

Onko anopinhammas tuttu kasvi sinulle?

 ♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, 

 sekä blogit.fi:n  kautta.

Vaahteramäki tammikuussa

 

Voi, miten ihana auringonpaiste eilen helli meitä!

Valoisuus ja suorastaan lämmittävät auringonsäteet tuntuivat 

uskomattoman ihanilta monen pilvisen päivän jälkeen. 

Ruokkiksen jälkeen kiertelin kameran kanssa vähän pihalla ja 

tallensin Vaahteramäen tammikuun näkymät kameralle. 

  kääpiöhopeakuusi (rungollinen) 

Picea punges ´Nana`

 コロラドトウヒ´ナナ' 

Paikoin aloin kuvittelemaan, 

että lumipeite alkaa jo hieman rakoilla ja kevät jo näyttää maata.

Sanontahan kuuluu, 

että maaliskuu maata näyttää, mutta eihän tässä enää ole kovin pitkä aika maaliskuuhun.

 Ensi viikolla on jo helmikuu ja se on vuoden lyhyin kuukausi. 

Sitten onkin jo maaliskuu ja maata saattaa olla näkyvissä. 

Tiedän, että tämä on ihan toiveunta ja tavallaan niin vastuutontakin puhua tällaista. 

Ilmastonmuutos on vakava asia, mutta silti iloitsen pienistäkin kevään merkeistä.

Olen muuten lukemassa Saku Tuomisen kirjaa, 

Kuinka puut kasvavat - ja miksi antilooppi ravistaa. 

Kirja on upeasti kirjoitettu ja

 pääpointti siinä on juurikin ilmastonmuutoksessa ja kasvun filosofiassa. 

Teksti on todella mielenkiintoista ja avartaa silmiä myös luonnon ihmeellisyydelle. 

Joka sivulle jää miettimään, 

kuinka luonto voikaan toimia niin hienosti ja monimuotoisesti ja 

miten upealla maapallolla me saamme elää. 

Ilmastonmuutosta ja luonnonsuojelua on lähestytty upeasta näkökulmasta. 

Vakavaa asiaa ei tuoda esille paasaamalla, 

vaan teksti saa huokailemaan luonnon upeuden äärellä. 

Tästä seuraa automaattisestikin halu suojella omilla toimillaan tätä kaunista maapalloa 

ja sen äärettömän rikasta luontoa. 

Uutisia katsoessa silmiin osuu todella paljon kaikkea negatiivista. 

Enkä itsekään halua toki sulkea silmiäni todellisuudelta. 

On kuitenkin todella virkistävää lukea jotain kaunista ja silmiä avaavaa. 

Katsoin omaakin puutarhaa taas uusin silmin ja ajattelin, 

onpa puut hienoja ja tekevät tärkeää työtä. 

Minulla ei ollut alunperin aikomus tehdä testä postauksesta kirjaesittelyä tai -suositusta,

 mutta ajatuksen virta vain lähti juoksemaan viime aikaisten mietiskelyjen tahtiin. 

Ja voinhan tässä samalla suositella hyvää kirjaakin, 

joka on pistänyt ajattelemaan.

  köynnöshortensia

Hydrangea anomala subsp. petiolaris

ツルアジサイ

 kuutamohortensia

Hydrangea paniculata ´Praecox`

ノリウツギ

pesäkuusi

Picea abies ´Nidiformis` 

オウシュウトウヒ

 Toivon sinulle kaunista päivää ja 

monia ilon hetkiä arkeesi ja sen haasteiden keskelle!

  ♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, 

 sekä blogit.fi:n  kautta.