Kysymyksiä ja toivepostauksia

Kysy mitä vain puutarhasta,
pohditaan yhdessä

Huone Ett Rum (Habitare) 

On taas kuukauden kysymysten aika.

Eli homma toimii näin:

Voitte laittaa viikonlopun aikana kysymyksiä 

tämän postauksen kommenttikenttään (myös anonyymit voivat kommentoida),

sekä blogin faceen tai instaan voi jättää kysymykset, 

jos postauksen kommentointi on vaikeaa.

Eli kysy kysymyksesi julkisesti, 

samalla tavoin kuin esim. lehtien kysymyspalstoilla.

Facebookin kautta voi myös laittaa kuvallisia kysymyksiä, 

esim. mikä tämä kasvi on?

   anopinkieli

 Sansevieria trifasciata

サンセベリア

Rajataan kysymykset puutarha-aiheisiin kysymyksiin, 

lähinnä hoito-ohjeisiin ja kasveihin liittyviin aiheisiin.

Valitettavasti en pysty vasatamaan pihasuunnittelutoiveisiin

(esim. suunnitella istutuksia).

Niissä pyydän lähestymään asiaa yritykseni palvelujen kautta täällä. 

Myöskin ötökkätunnistukset rajaan pois, koska asiantuntemukseni ei riitä niihin.

Yleisesti voi tietysti kysyä, esim. mikä olisi tälle kasville paras kasvupaikka.

latva-artisokka

Cynara scolymus

アーティチョーク

Kysymyksistä ja vastauksista teen loppukuun aikana erillisen postauksen,

niin että ne on kaikkien nähtävillä,

jos vaikka jotakuta muutakin kiinnostaa kyseinen aihe. 

Kysymyksiä voi laittaa tänne blogin kommenttikenttään, faceen ja instaan,

tämän postausaiheen alle. 

Vastaan kysymyksiin sitten loppukuun aikana. 

Näin puutarhakauden hiipuessa, 

vastaan mielelläni myös huonekasveihin liittyviin kysymyksiin. 

protea

Protea

プロテア

Lisäksi tuli mieleen, 

että olisi kiva, jos kommentoisitte ja vinkkaisitte,

 mistä aiheista haluaisitte täällä blogissa postauksia.

Kiinnostaako

- puutarhan syksy / talvi

- kasviesittelyt

- huonekasvit / vihersisustus

- koti

- kirjavinkit

- puutarhamatkailu

- muu aihe??? 

Kerro vapaasti, mikä tai mitkä aihepiirit kiinnostavat sinua eniten. 

Voit vastata myös faceen tai instaan, jos se tuntuu helpommalta.

Kiitos jo etukäteen kaikista kysymyksistä ja postaustoiveista!

unikko

Papaver

ケシ

Edellisten kuukausien kysymykset ja vastaukset löydät seuraavista linkeistä:

Syyskuun kysymykset ja vastaukset

Elokuun kysymykset ja vastaukset

latva-artisokka

Cynara scolymus

アーティチョーク

Olen ottanut kaikki tämän postauksen kuvat Habitare-messuilta syyskuussa.

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 

sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Kohopenkin perustaminen

Viime postauksessa kerroin teille haravointijätteen hyödyntämisestä

( Lehtien hyötykäyttö )

ja kerroin tarvitsevani lehtiä uuden kohopenkkini perustamiseen. 

Nyt kerron teille, miten kohopenkki perustetaan.

Etupihan nurkassa, koivujen alla nurmikko kasvoi todella huonosti.

Pari viimeistä kuivaa kesää aurinko on paahtanut nurmikon aivan karrelle. 

Niinpä jo kesällä päätin istuttaa nurkkaukseen jotain kuivuutta kestäviä kasveja. 

Aloitin lisäämällä nurkkaan sanomalehtikerroksen suoraan nurmikon päälle, jonka kastelin huolellisesti.

En siis kaivanut tai poistanut nurmikkoa alta.

Sen jälkeen keräsin nurkkaan risuja kesän mittaan.

Risujen päälle tyhjensin käytetyt kasvusäkit kasvihuoneen tyhjennyksen yhteydessä.

Uskalsin tehdä tämän, 

koska tomaateissani ei ollut mitään kasvitauteja tai 

tuholaisia. 

Nyt on vuorossa sitten lehtikerros.

Eri puiden lehdet sulassa sovussa maatuvat paremmin,

kuin esimerkiksi pelkät vaahteranlehdet paksuna kerroksena.

Lehtien jälkeen lisään kompostia tai hevosenlantaa,

ja toistan pari kertaa vielä tämän saman.

Lanta ja komposti antaa kohopenkkiin ravinteita

ja nopeuttaa eri ainesosien maatumista.

Kohopenkki on kuin täytekakun tai lasagnen tekemistä.

On tärkeää, että erilaisia kerroksia tulee vuorotellen. 

Näin ilmavuus säilyy ja kohopenkistä tulee todella kuohkea. 

Tein teille esimerkkikuvan kohopenkin kerroksista. 

Voit tehdä kerroksia niin monta kuin haluat.

Kerrokset olisi hyvä olla noin 10-20 cm korkeat.

Huomioithan sen, että maatuessaan kohopenkkin vajuu matalammaksi,

joten voit tehdä reilusti korkeutta siihen.

Tämä sama ohje pätee myös lavankauluskasvilavoihin. 

Näin perustat kohopenkin:

Päällimmäiseksi kerrokseksi lisään aina pussimultaa (noin 30 cm).

Lisäyksen teen tässä uudessa penkissäni vasta keväällä.

Muuten teen kohopenkin valmiiksi näin syksyllä, 

koska aikaa ja materiaalia löytyy paremmin.

Keväällä muhinut ja osittain maatunut kohopenkki on valmiina uusille istutuksille. 

Kohopenkin voi joko rajata etukäteen

tai kantata nurmikon ja kohopenkin rajan jälkikäteen.

Näin reunasta tulee siisti ja huoliteltu.

Kohopenkki on erittäin suositeltava vaihtoehto savimaalle.

Savimaalla kaivaessa, kuopasta muodostuu väkisinkin hieman kylpyammemainen potero,

joka kerää sateisina kesinä vettä valtavasti.

Kohopenkki parantaa maata eivätkä kasvien juuret eivät lillu vedessä.

Tämä kyllä aiheuttaa sen, että ensimmäisinä vuosina kohopenkkiä täytyy kastella hieman normaalia istutusaluetta enemmän.

Myöhemmin kasvien juuret löytävät tiensä syvemmälle maahan ja 

kastelun tarve vähenee. 

Kohopenkin hyödyt:

- Parantaa maan lämpötaloutta, sillä routa sulaa keväällä nopeammin

ja kasvualusta pysyy pidempään lämpimänä syksyllä.

- Ylimääräinen vesi valuu nopeasti pois.

- Kasvit viihtyvät, kun muhevaa multaa ja erilaisia kerroksia on niiden juuriston saatavilla. 

- Kohopenkki on myös ilmava, juuret saavat happea.

- Ravinteet vapautuvat hitaasti kasvin käyttöön. 

- Helppo perustaa, ei tarvitse kaivaa. 

Olen perustanut oikeastaan kaikki viime vuosina tekemäni istutusalueet 

kohopenkeiksi omaan puutarhaan. 

Oman kokemukseni mukaan kasvit kasvavat paremmin ja 

ovat hyvinvoivempia kuin perinteisesti maahan kaivetut kasvit. 

Olisi kiva kuulla taas teidän kokemuksia ja mielipiteitä aiheesta?

Miten sinä perustat kohopenkkisi?

Ja mitä hyötyä tai haittaa olet kokenut kohopenkistä

joko koristekasvien tai hyötykasvien kasvatuksessa?

LISÄYS 28.9.2020

Lehtien keräämiseen lanseerattiin mahtava uutuus

GARDENA Lehtienkerääjä

Nyt lehtiaarteiden talteenotto on entistä helpompaa. 

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 

sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Lehtien hyötykäyttö

Ahdistaako puista pudonneet lehdet?

Tuntuuko, että olet jo väsynyt haravointiin?

Tai kuljetatko peräkärrykaupalla haravontijätettä kaatopaikalle?

Halusin tehdä tämän postauksen juuri sinulle.

Haravointijäte ei ole nimittäin jätettä, 

vaan arvokasta maanparannusainetta, jota voi hyötykäyttää moneen paikkaan.

Ja nyt voi sanoa, että täällä puhuu kokemuksen syvä rintaääni.

Nimittäin meillä näitä lehtiä riittää, vaikka muille jakaa.

Ensinnäkin, haravoin vain pahimmat paikat näin syksyllä.

Vaahteran ja tammenlehdistä tulee valtavan paksut kerrokset lehtimassaa nurmikolle.

Paksu lehtimassa saattaa tukahduttaa nurmikkoa ja 

kosteus kerää sienitauteja, jolloin nurmikko saattaa kuolla talven aikana.

Lehtimassa estää myös valon pääsyn nurmikolle.

Kukkapenkeistä tai pensaiden juurilta en koskaan haravoi mitään pois,

vaan jätän lehdet maatumaan talven ajaksi. 

Jos keväällä istutusalueilla on edelleen paksu kerros lehtiä, saatan poistaa niitä hieman.

Yleensä lehdet ovat maatuneet aika hyvin jo yhden talven jälkeen ja 

niistä on muodostunut hyvää ravinteikasta katetta istutuksille.

Jos lehtiä on vain pieni kerros,

ne voi ajaa ruohonleikkurilla silpuksi ja jättää nurmikon ravinnoksi.

Niin minä teen monilla nurmikkoalueillamme.

Haravointi on hyvää hyötyliikuntaa ja 

samalla saa raitista ilmaa.

Haravoidessa kuuntelen podcasteja

tai suunnittelen tulevan kesän puutarhajuttuja. 

Viime päivinä on ollut ihan loistavat haravointisäät,

pilvisyydestä huolimatta.

Lehdet ovat sen verran kosteita ja sää niin tyyni, 

etteivät ne ole lennelleet ympäriinsä.

Tuuli ja haravointi ovat aika hankala yhdistelmä.

Lehdet voi myös puhaltaa lehtipuhaltimella, 

mutta haravoidessa myös nurmikko hieman ilmaantuu,

vaikka ei varsinaisesti ilmaisikaan sitä.

Haravoinnin seurauksena myös samalkasvustot vähenee.

Haravoin yleensä nurmikot perusteellisemmin keväällä,

samalla saan kuolleen nurmikon rapsuteltua pois. 

Mihin sitten hyödynnän lehdet?

Todella moneen paikkaan.

Ainakin seuraavat puutarhan kohteet

 hyötyvät lehtien tuomasta katteesta ja ravinteista:

- Kohopenkkien pohjaksi

- Pensaiden juurelle

- Kasvimaalle (voi laittaa noin 10 cm kasvimaan päälle) 

- Kompostointiin 

- Siilien talvipesäksi

- Talvipeitteeksi aroille kasveille 

- Jätesäkkeihin maatumaan talveksi, 

jolloin keväällä maatunutta lehtimassaa voi jo käyttää maanparannuksena. 

Mitä hyötyä on lehtikatteesta?

- Lisää lierojen ja pieneliöstön määrää

- Maan mururakenne ja humuspitoisuus paranee (varsinkin savimailla)

- Lehtikate estää kosteuden haihtumista istutusalueilta ja 

kastelun tarve vähenee

Haravoin suuret lehtimassat nurmikolta,

mutta jätän lehdet istutusaleiden katteeksi.

Mistä lehdet kannattaa poistaa?

- kulkureiteiltä

- terasseilta

- keväällä pienten perennojen ja sipulikukkien päältä

- suuret lehtimassat nurmikolta

Kottikärryllinen arvokasta maanparannusainetta vai

ahdistavaa jätettä?

Minun mielestäni todella arvokasta maanparannusainetta uuteen kohopenkkiini.

Olisi kiva kuulla, mihin sinä hyödynnät lehdet?

Kerro omat vinkkisi ja kokemuksesi. 

Ihania lokakuun päiviä ja 

kivoja puutarhahetkiä, sillä puutarhakausi ei todellakaan ole vielä ohitse!

Tämän postauksen kaikki kuvat ovat tyttäreni @photosbyannahifumi ottamia.

Minulla on nimittäin ollut tänä viikonloppuna enemmän harava kuin kamera kädessäni.

Kiitos Annalle kuvista! ♥

LISÄYS 28.9.2020

Lehtien keräämiseen lanseerattiin mahtava uutuus

GARDENA Lehtienkerääjä

Nyt lehtiaarteiden talteenotto on entistä helpompaa. 

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 

sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Hämärän päivän ja ensi kevään onnea

Blogiyhteistyö: Nelson Garden

Narcissus ´Le Torch, ´Lingerie` ja ´Sherborne`

Eilen oli mielestäni hämärin päivä tänä syksynä.

Valoja sai polttaa koko päivän töitä tehdessä.

Olin suunnitellut pitäväni pienen tauon kesken työpäivän 

istuttamalla muutamia kukkasipuleita ja odottelin auringon esiintuloa.

Lounaan jälkeen luovutin ja ajattelin, että menen ulos joka tapauksessa.

Ja se kyllä kannatti. 

Ulkona sää ei tuntunutkaan yhtään niin hämärältä tai kylmältä,

miltä se sisältä käsin vaikutti.

Pieni hetki möyrien multaa ja istuttaen ensi kevään kukkaloistoa piristi kummasti 

ja taas jaksoi istahtaa työpöydän ääreen.

Sain Nelson Gardenilta istutettavaksi ja testattavaksi kauniita uutuussipuleita.

Vasemmalla on narsissi-sekoitus Lovely Match, 

joka sisältää  ´Le Torch, ´Lingerie` ja ´Sherborne` lajikkeet.

Edessä vasemmalla on kaunis kerrottu tähtinarsissi ´Replete` 

ja takana vasemmalla ripsureunainen tulppaani ´Bastia`. 

Laatikon oikealta puolelta löytyykin hieman toisenlainen värimaailma,

upeaa tummaa ja valkoista.

Niin ikään Lovely Match -shakkisekoitus pussista löytyy 

valkoinen tulppaani, Tulipa Darwinhydrid ´Hakuun` ja 

tumma Tulipa gesneriana ´Ronaldo`

sekä suloinen kirjopikarinlilja, joka viihtyessään leviää kauniisti.

Sekoituspussin tulppaaneja oli lisäksi vielä yhdet erilliset pussit.

Tähtinarsissi, Narcissus x incomparabilis ´Replete`

on suurikukkainen ja kerrottu luomulaatuinen narsissi.

Se ei houkuttele peuroja, myyriä eikä jäniksiä.

Istutin Lovely Match -shakkisekoituksen rinteeseen, 

 purppuraheisiangervon

(Physocarpus opulifolius ´Midnight`) ja 

syyshortensian

( Hydrangea paniculata ´Silver Dollar`) seuraksi.

Minusta on hienoa yhdistellä sipulikukkia olemassa olevien pensaiden ja perennojen 

lehtivärejä silmällä pitäen. 

Yläpihalla on jo monta vuotta ihastuttanut vähän saman tyyliset istutukset. 

Purppuraheisiangervo ´Lady in Red` ja 

valkoiset tulppaanit ovat sävähdyttävä yhdistelmä.

 Nyt saan rinteeseenkin samaa fiilistä.

Narsissisekoituksen istutin uuden omenapuun ympärille. 

Yritän pitää myyrät poissa omenapuun juuristosta

ja minusta on ihana, jos puiden ympärykset puhkeavat kukkaan keväällä. 

Hyvällä säkällä saa nauttia omenapuiden kukinnasta ja narsissien loistosta yhtä aikaa. 

Joko sinä olet istuttanut sipulikukkia ja 

varmistanut ensi kevään kukkaloiston?

Vaikka tuonne ulos meno ei ehkä ole valtavan houkuttelevaa näin lokakuussa,

se silti kannattaa. 

Siinä oma pää virkistyy ja samalla saa kivaa jumppaa, kun kyykkii ja kaivaa.

Ja suurin palkinto jaetaan sitten keväällä.

Eikä keväällä koskaan tule mieleen, että harmi, kun istutin noin paljon sipulikukkia. 

 *Kukkasipulit saatu

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, sekä blogipolun tai bloglovinin kautta.

Syysunelmia Vaahteramäellä

Viime viikolla ilmestyi Maalla -lehti,

josta löytyi muutama aukeama tutun näköisiä kuvia

ja syksyisen rönsyilevä artikkeli

Syysunelmia Vaahteramäellä.

Jutun takana on suuresti ihailemani kaksikko;

puutarhatoimittaja Johanna Vireaho

ja valokuvaaja Hanna Marttinen. 

Nämä lehtijutut jännittävät minua aina todella paljon. 

Mutta tällä kertaa jännitystä lievensi tämä hersyävän ihana kaksikko.

Meillä oli todella hauska päivä tätä juttua kuvatessa ja 

puhekin meinasi rönsyillä ja ryöpsähdellä yhtä paljon kuin syksyinen puutarha.

Koko jutun saa luettua parhaiten
Maalla -lehden 10/2019 numerosta.
Tässä kuitenkin maistiainen lehden sivuilta.

Kiitos Johannalle ja Hannalle vierailusta
ja ihan Vaahteramäen näköisestä jutusta!

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 

sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Inspiraatiota luonnosta ja mummolta

viitavaahtera

Acer barbinerve

カエデ

Lokakuun edetessä räiskyvä ruskaa väistyy

ja tilalle tulevat lempeämmät sävyt.

Luonnon väripaletti on upea ja 

se inspiroi varmasti monia lainaamaan värejä 

sisustukseen, vaatteisiin, taiteeseen tai 

oikeastaan ihan mihin vain. 

Myös puutarhasuunnitteluun voi ottaa vinkkejä luonnosta. 

Luonnossa kasvit ovat kauniisti yhdessä ja kerroksittain.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen, eikä mikään riitele toistensa kanssa.

Metsä on myös kaunis kaikkina vuodenaikoina

ja se on asia, mikä pitäisi ainakin kopioida jokaiseen puutarhaan. 

Vaikka pidänkin valtavasti ruskan räiskeestä,

sielu lepää myös näitä murrettuja ja hieman alakuloisia värejä katsellessa. 

Varsinkin metsässä värit ovat ihan uskomattoman upeita.

Ja tuoksu on myös ihana, 

sellainen kostea, raikas... metsäinen siis.

Luin kesällä Beth Kemptonin kirjan Wabi Sabi.

Se kertoi japanilaisesta viisaudesta nähdä kauneutta epätäydellisyydessä.

Tosi mielenkiintoinen kirja monella tapaa.

Suosittelen sitä lämpimästi.

Yksi lause jäi mieleen todella hyvin. 

"Hanki aina sellaisia esineitä ja tuotteita, jotka vanhenevat kauniisti."

Aidoilla asioilla on nimittäin tällainen taipumus. 

Esim. puu, savi, pellava, villa, kivi ovat tämän kaltaisia materiaaleja.

Tämä ajatushan on oikeastaan suoraan luonnosta ideoitu. 

Kun katselee metsää tai luontoa, sehän on oikeastaan kaikki sellaista materiaalia, 

joka vanhenetessaan vaan kaunistuu.

Siksi se tuo rauhallista fiilistä myös sitä katsellessa. 

Nykyään maailmalla ja Suomessakin ovat Japanista lähtöisin 

olevat metsäkylvyt (shinrin-yoku) todella suosittuja. 

Enkä ihmettele sitä yhtään.

Luonto antaa vastapainoa arkeen ja lievittää valtavasti stressiä.

Monta kertaa tulee mieleen,

 että mummoni ja hänen aikansa ihmiset elivät

 arkeaan monien nykyisten trendioppien mukaan. 

Monet nykyiset tavat olivat hänen ikäpolvelleen ihan arkea.

Mitä onkaan tapahtunut tässä välissä, 

kun meidän täytyy uudelleen opetella monta suomalaiseen kulttuuriin kuulunutta asiaa?

Ei hänen ikäpolvelleen tarvinnut sanoa, että mene metsään.

Luonto ja metsä kuuluivat heidän elämäänsä luonnostaan.

Mitä jos monessa hommassa alkaisikin miettimään, että mitä mummoni olisi tehnyt?

Hän todellakin hankki kaikkea kestävän kehityksen oppien mukaan (ja wabi sabin),

söi terveellistä ja luonnollista ruokaa,

kasvatti itse ruokansa (todellista lähiruokaa)

käveli metsässä,

hyödynsi luonnon antimia,

käytti kaiken loppuun (korjasi ja huolsi),

hoiti puutarhaa,

kävi ajoissa nukkumaan,

eli luonnon kanssa samassa tahdissa,

kuunteli ohjelmia radiosta (joita me nykyisin kutsumme podcasteiksi)...

Monia viisauksia ja inspiraatiota voi ammentaa yllättävän läheltä,

esim. metsästä ja tai muistelemalla mummoja. 

  kallioimarre 

Polypodium vulgare

Life starts all over again

when it gets crisp in the fall. 

~F. Scott Fitzgerald~

taikinamarja

Ribes alpinum

スグリ

Autumn carries more gold in its pocket than all the other seasons.

~Jim Bishop~

Ihanaa ja inspiroivaa uutta viikkoa!

Mennään ainakin muutamaksi minuutiksi tällä viikolla metsään,

se nimittäin kannattaa.

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 

sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.