Onnelin ja Annelin puutarhassa

Eilen nautiskelin sadun maailmasta, Onneli ja Anneli elokuvassa.

Kummityttöni lähti onneksi seurakseni, ettei tarvinnut mennä yksin.

Onneli ja Anneli on todella hyväntuulinen elokuva, 

joka saa hymyn huulille ja aikuisenkin unohtamaan arjen kiireet.

Se perustuu ihanaan Marjatta Kureniemen satuun.

Lavastus ja puutarhat olivat iloiset ja mahtavasti toteutettu.

Mietin, miten hauskaa olisi ollut olla toteuttamassa puutarhoja.

Ja vaikka kaikki oli iloista ja riemunkirjavaa, 

löytyi puutarhoista oikeastaan juuri se mitä me kaikki haluamme;

juuri oikea tunnelma.

Kauniiden aitojen suojissa oli tarpeeksi suojaisia ja yksityisiä tiloja;

sopivia paikkoja riippukeinulle ja mehukesteille.

Omasta pihasta löytyi ruusukimppu naapuriin 

ja naapurit olivat lähellä.

Eläimiä löytyi naapurista.

 "Ruusukuja oli hyvin pieni katu, sen varrella oli vain kolme taloa 

ja ne kaikki olivat korkeitten aitojen ympäröimät, 

niin että rakennuksia tuskin saattoi nähdä aidan takana versovan vehreyden keskeltä. 

Keskimmäistä taloa ympäröi kauniisti taottu rauta-aita, jota kiersi rehevä ruusuköynnös"

Talon edessä oli kuisti, jossa voi juoda mehua ja syödä jätskiä. 

Ja ruusut kukkivat.

Ihania kiipeilypuita oli joka nurkalla.

(Tosin ´nipottaja-puutarhuri` näkee poistettavat vesiversot.)

 Ja aurinko paistoi ja tunnelma oli kiireetön.

Voiko puutarhalta oikeastaan enää mitään muuta toivoa?

Kuvat elokuvan nettisivuilta http://onnelijaanneli.fi/

Nämä kuvat Marjatta Kureniemen kirjasta Onnelin ja Annelin talo.

Kuvitus Maija Karma.

WSOY 1968

Taimipotteja kierrättäen II

Ekovinkki

Wc- ja talouspaperirullat kannattaa hyödyntää kevään kylvöastioina. 

Maatuvat rullat voi istuttaa taimen mukana isompaan astiaan tai maahan, 

jolloin juuretkin pysyvät ehjinä. 

Olen aikaisempinakin vuosina käyttänyt wc-rullia kylvöastioina, 

mutta nyt näin idean että pohja voidaan taitella kuten pahvilaatikossa. 

Maaliskuussa koittaa (suurimman osan) esikasvastusta vaativien kasvien kylvöaika. 

Mutta nyt voi jo askarrella kylvöastioita valmiiksi.

Taimipotteja kierrättäen-postauksesta
ja
ensi kesän onnea-postauksesta
löydät lisää taimipotti-ideoita.

I grow plants for many reasons:

to please my eye or

to please my soul,

to challenge my patience,

for novelty or

for nostalgia,

but mostly for the joy in seeing them grow.

-David Hobson-

Japanin terveisiä osa IV

Tässä Japanin terveisten neljännessä ja viimeisessä osassa on muutamia kuvia Naritasta.

Ilma oli hieman lämpimämpi kuin vuorilta otetuista aikaisemmissa kuvissa.

Kuvat ovat otettu loppiaisena.

Sammal puiden alla näytti aika kivalta. 

Kameliat (Camellia) eli Tsubakit kukkivat jo hieman.

Suomessa kamelia tunnetaan huonekasvina.

Kameliaa oli jo 1800-luvulla säätyläiskotien viileissä ja valoisissa saleissa sekä talvipuutarhoissa.

Sen voi kesäksi siirtää ulos, mutta talvea se ei meidän oloissa pärjää ulkona.

Helsingin Talvipuutarhassa ja Turun Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa 

voi käydä ihailemassa kamelioiden kukintaa joulukuusta helmikuun puoliväliin asti.

Näin tammikuussa on kiva miettiä uusia ideoita omaan pihaan.

Kannattaa selailla puutarhablogeja, kirjoja ja lehtiä; 

miettiä omia mieltymyksiään ja kenties oman pihan epäkohtia.

Nyt on haaveilujen aika...

Mä haaveilen istutuspöydän nikkaroinnista.

Ideoita sain pinteristä, käykää kurkkaamassa:

https://www.pinterest.com/patinaparadise/potting-bench-ideas/

Talven kauneutta

Ei onni harhaile etäisillä kaukomailla,

se on aivan lähellä.

- Johannes Linnankoski-

Vaikka puutarhurina odotan sormet syyhyten kevättä,

niin täytyy myöntää, että ulkona on nyt todella kaunista.

metsämänty 

(Pinus sylvestris)

syyshortensia

(Hydrangea paniculata ´Grandiflora`)

suomenköynnösruusu

(Rosa ´Pohjantähti`)

norjanangervo

(Spiraea ´Grefsheim`)

Pallohortensia

Hydrangea arborescens ´Annabella`

IN THE DEPTH OF WINTER,

I FINALLY LEARNED THAT WITHIN ME

THERE LAY AN INVINCIBLE SUMMER.

- Albert Camus (1913-1960)-

Japanin terveisiä osa III

Tässä Japanin terveisten kolmannessa osassa on kuvia

 kauniista, pienestä ja vanhasta kylästä vuorilta.

Kylän melkein jokaisessa  talossa ovat samat suvut (ties monennessa polvessa) 

asuneet vuosikymmeniä. 

Joten puutarhatkin ovat vanhoja ja niiden hoitoa jatketaan sukupolvelta toiselle.

Täällä kävellessä tuli sellainen olo, että me "kaikki tänne ja heti"-sukupolven edustajat, 

ei taideta ymmärtää mistään mitään.

 Puita oli leikattu kartioksi ja ´sieneksi`. 

 Japanissa puita ei muotoilla pelkästään leikkaamalla.

Mäntyjä muotoillaan usein taivuttamalla ja avaamalla liioitellusti sen luonnollista muotoa.

Perinteisen tavan mukaisesti bambutukikepit kiinnitetään narulla levittämään oksia niin, että syntyy vaikutelma vanhasta tuulessa kasvaneesta männystä. 

Kun vaikutelma on saavutettu ja se on pysyvä, voidaan tukipuut irroittaa.

 Tämä toimenpide vaatii jopa vuosikymmeniä. Tämäkin puu on kuullemma yli sata vuotta vanha.

Usein portin pieleen kasvatetaan mänty, jonka yksi oksa kasvaa tai kasvatetaan portiksi.

Porttia nimitetään nimellä mon-kaburi (門被り) eli gate covering.

 Se alittaminen merkitsee että nyt tultiin yksityiselle alueelle. 

Männyt pidetään avoimina ja niiden kasvua voidaan kontrolloida vuosikasvainten nyppimisellä.

Suomessa vuosikasvaimia voidaan nyppiä alkukesästä, ennen juhannusta sekä metsämännystä (Pinus sylvesris) että vuorimännyistä (Pinus mugo).

Lisää asiasta voi kurkata vuorimäntyjen typistys -postauksesta.

Japanissa kasvaa puutarhoissa erilaisia männyn lajikkeita. 

Kuten japaninpunamäntyä (Pinus densiflora ´Umbraculifera`), japaninmustamäntyä (Pinus thungergiana) ja euroopanmustamäntyä (Pinus nigra). Mutta myös ihan tavallista metsämäntyä (Pinus sylvestris) näin vuorilla. 

Japaninpunamännyn sekä euroopanmustamännyn kääpiömuotoja löysin suomalaisten taimistojen nettisivuilta, 

mutta itselläni ei ole niistä mitään kokemusta.

Olisi kiva kuulla,  jos joku teistä blogin lukijoista tietäisi niistä enemmän. 

 Männyt ovat usein taivutettu, ikään kuin tuuli olisi niitä taivuttanut.

Nuoren, taipuisan puun taivuttaminen aloitetaan, puun ollessa noin kaksi metriä korkea.

Puu istutetaan alkujaankin hieman vinosti maahan. Oksia katkaistaan vuorotellen kummaltakin puolelta. 

Taivuttaminen aloitetaan touko- tai kesäkuussa. Runko ja mutkat taivutetaan kasvamaan puuhun sidottujen seipäiden avulla. Lisäksi puita voidaan muotoilla sitomalla painoja lähelle oksien taipuisia päitä ja näin taivuttaa oksat kaartumaan. Usein puita venytetään ja muotoillaan naruilla tai kivipainoilla talven aikana.

 Voi vain kuvitella miltä täällä näyttää, kun puissa on lehdet
ja myös ruska-aika on varmasti upea.
Aivan ensimmäistä kertaa olen ollut Japanissa ruska-aikaan, näkymät, varsinkin vuorille, olivat henkeäsalpaavat. Mutta se oli kauan ennen digiaikaa...

Japaninkellovaivero (Pieris japonica).

Kertoilkaa kokemuksianne,
jos olette kokeilleet puiden taivuttelua, typistämistä
tai olette hurahtaneet japanilaiseen tai japanilaistyyliseen puutarhaan.
Olisi kiva kuulla kokemuksistanne!
Mukavaa alkavaa viikonloppua!