Maanparannusta takasta

Liljat talventörröttäjinä

Tuhkaa voi hyödyntää maanparannusaineena kalkin sijasta.

Se sisältää kaikkia muita kasvien tarvitsemia ravintoaineita paitsi typpeä. 

Kannattaa kuitenkin pysyä kohtuudessa, 

koska liian suuri  määrä nostaa kasvualustan PH-arvoa

ja silloin kasvit eivät pysty käyttämään kaikkia ravinteita.

Sopiva määrä on keskimäärin noin ämpärillinen tuhkaa 50-100 neliölle.

Määrä riippuu maan happamuudesta ja siitä mitä puulajeja on poltettu. 

Puhdas lehtipuuntuhka on suositeltavinta.

Tuhkaa voi levittää milloin vain, koska se ei sisällä typpeä. 

Hyvä levitysaika on näin keväällä, hangen päälle. 

Tuhka ihan "sulattaa" lunta näin keväällä kun aurinko pääsee paistamaan mustaan läikkään.

Itse levittelen tuhkaa kukkapenkkeihin ja muille koristekasveille jotka ovat kalkinsuosijoita.

Hyötykasveille ja nurmikolle levitän mieluummin kalkkia. 

Silloin on ainakin varma ettei hyötykasveja syödessä saa raskasmetalleja.

Takasta on paljon iloa ja hyötyä, lämmönlähteen lisäksi.

Kaunista loimua on ihana katsella ja myös kasvit kiittävät.

Myös auringonlasku liekehti tänään kauniisti.

Puutarhurikoulun opettajani Pessi sanoi oppitunnillaan osuvasti:

KUN HOIDAT MAATA,

MAA HOITAA SINUA.

P.S. Ilahduin kahdesta uudesta lukijastani!

Tervetuloa!

Havujen kevätsuojaus

Nyt on taas aika suojata ainavihannat kasvit kevätahavalta. 

Täällä Vaahteramäellä oli tänään todella kaunis ja keväinen päivä.

Räystäistä tippui vesi ja linnut lauloivat.

Vaahteramäki sijaitsee kakkosvyöhykkeellä Päijät-Hämeessä. 

Täällä hyvä muistisääntö kevätsuojaukseen on Salpausselän kisat tai maaliskuun alku.

Suojaukseen voi käyttää ilmavaa säkkikangasta tai uv-suojattua vihreää suojakangasta.

Syksyllä asetetut tukikepit auttavat suojan asettamista

 mutta ilman tukikeppejäkin pärjää kunhan laittaa suojat ilmavasti.

MIKSI SUOJATAAN?

Kun kevätaurinko alkaa paistaa lämpimästi kasvi luulee kevään koittaneen ja alkaa haihduttaa ja kasvaa. Mutta juuret ja maa on vielä jäässä eikä kasvi saa vettä. Pahimmassa tapauksessa kasvi haihduttaa itsensä hengiltä ja kuolee.

Suojaa kannattaa pitää niin kauan kunnes maa on sulaa.

Ahava voi vaivata  myös ruohovartisia kasveja.

Jos lumi sulaa aikaisin ja maa on vielä jäässä, voi kasvin suojata havuilla.

Kun kevät etenee, maan sulamista voi edistää kastelemalla kasvia lämpimällä vedellä.

Ainavihantia kasveja voi kastella varastoon jo syksyllä. Näin kasvi on varmasti elinvoimaisempi ja kestävämpi.

Keväällä seisova vesi on myös huono monille kasveille. Varsinkin jos sää vaihtelee ja maa jäätyy ja sulaa monta kertaa. Kohopenkki on hyvä kasvupaikka sellaisilla paikoilla joihin kerääntyy vettä.

Tässä vielä Vaahteramäen tunnelmia tänään.

Omenapuista kannattaa poistaa muumiotautiset omenat viimeistään nyt.
Myös suojaverkot kannattaa tarkastaa ja tallata lunta puiden ympäriltä.
Kevätruiskutusten ja leikkausten aika on myöhemmin.

PIHASUUNNITTELUA JA PUUTARHANHOITOA

Päivät pitenee harppauksin, vaikka säät ovatkin olleet aika pilviset.

Omat ajatukseni ovat jo keväässä ja kesässä. 

Olen toteuttanut haaveeni ja perustanut oman pihapalveluita tuottavan yrityksen, 

PIHASYREENIN.

Palveluihini kuuluu pihasuunnittelu , puutarhaneuvonta  ja puutarhanhoitotyöt.

Käykää kurkkaamassa lisää tietoa nettisivuillani

PIHASYREENI

PIHASYREENI

Syringa vulgaris

Aarteita

sinilaukka

Allium caeruleum

Muutama ihana, viime kesän uusi tuttavuus ilahduttaa kukinnallaan.

Japaninlikusterisyreeni

Syringa reticulata

Japaninlikusterinsyreeni ilahduttaa kukinnallaan näin heinäkuussa. Mun puussa tosin on vain yksi kukinto mutta sekin ilahduttaa. Kukat tulevat edellisen vuoden versoihin ja tuoksuvat hunajalle.

Japaninlikusterinsyreeni pärjää viitos vyöhykkeellä saakka ja on aika hidaskasvuinen.

Vaahteramäellä on puumainen versio mutta Japaninlikusterisyreenejä kasvatetaan myös pensasmaisiksi.

Kaukasiankirahvinkukka

Cephalaria gigantea

Sain kaukasiankirahvinkukan taimen kuopsuttajaystävältäni Katariinalta vuosi sitten keväällä.

Viime kesänä se kasvatti vähän lehtiä, mutta tänä kesänä se on yli 2,5 metrinen hujoppi.

Nyt versoihin ilmestyi kauniita kerman keltaisia kukkia.

Kukat muistutavat kaukasiatörmänkukkaa (Scabiosa caucasica). 

Mutta versot muistuttavat sananmukaisesti kirahvin kaulaa.

Tämä kasvi saa kyllä jotenkin hyvälle tuulelle, niin hauskasti se huojuu tuulessa.

rohtosuopayrtin nuppu

Saponaria officinalis

Rohtosuopayrtti on asustellut Vaahteramäellä jo monta vuotta

ja kasvinakin se on vanha perinnekasvi.

Sitä on käytetty rohdoksi ja pesuaineen valmistamiseen.

Kukat ovat tuoksuvat ja valkoiset joissa on häivähdys vaaleanpunaista.

Nuppu on todella kaunis ja liilahtava.

Tämä viikonloppu on ollut kaunis ja aika lämminkin, noin +20 astetta.

Mukavaa kun aurinko on paistellut, sateiden jälkeen.

Kuulumisia

Laventeli (Lavandula)

sekä taustalla viiruhelpi (Phalaris arundinacea ´Picta`).

(Laventeli selvisi jo kolmannesta talvesta II-vyöhykkeellä)

Vaahteramäellä on kasvanut versoja vaikka blogissa ei olekaan alkukesän aikana versonnut.

Olen ollut kiireinen ja saamatonkin ja harmitellut etten ole saanut aikaiseksi päivitettyä kuulumisia.

Mutta onneksi luonto elää omaa kulkuaan.

Ja tänä kesänä kaikki onkin kasvanut hurjaa vauhtia sateiden ansiosta.

Ei ole kitkemällä meinannut perässä pysyä.

Laitan tähän muutaman yleiskuvan miltä Vaahteramäellä näyttää tänään.

kasvimaa

Alareunassa viime kesänä istutetut seppelvarvut yrittävät kasvaa multatilaa umpeen.

rohtosormustinkukka
Digitalis purpurea

MUKAVAA VIIKONLOPPUA!

Silmuja ja pensaiden leikkausohjeita

terttuselja

Sambucus racemosa

Voi kuinka kauniita puiden ja pensaiden silmut ovat!

Pilkistävä vihreys on lupaus kesästä.

tuomi

Prunus padus

koivu

Betula

valkoinen pensashanhikki

Dasiphora fruticosa ´Abbottswood`

norjanangervo

Spiraea ´Grefsheim`

isabellansyreeni

Syringa Preston-ryhmä, ´Holger`

pihasyreeni

Syringa vulgaris

valkokurtturuusu

Rosa rugosa ´Alba`

juhannusruusu

Rosa pimpinellifolia ´Plena`

Nyt on muuten viimeistään hyvä leikata pensaista muutamia vanhoja oksia, harventaen tyvestä.

Se on hyvä yleisohje melkein kaikille pensaille.

Joka vuosi kun harventaa muutaman vanhimman oksan ennen silmujen puhkeamista,

niin välttyy alasleikkauksilta.

Näin pensaat säilyvät kauniina ja elinvoimaisina, eivätkä ränsisty.

Vain saman vuoden versoilla kukkivat lajit, kuten pallohortensia, koivu- ja keiju- ja ruusuangervo, voi periaatteessa leikata alas vaikka joka kevät menettämättä kukintaa.

Mutta niitäkin voi leikata harventen vanhimpia oksia.

Mutta tuoksuvatukka kannattaa leikata joka kevät tai jo syksyllä alas. Tuoksuvatukka ei kuki vanhoilla versoilla.

Arimmista pensasruusuista kannattaa leikata paleltuneet verson osat pois.

Syyshortensialla on oma leikkaustapa.

Syksyllä voi leikata kuihtuneita kukintoja, jotta niihin kertyvä lumi ei murra oksia.

Keväällä pensaasta poistetaan kuolleet ja vioittuneet verson osat.

Varovainen leikkaus tehdään 1-3 vuoden välein, joilloin poistetaan vain heikoimpia ja vanhimpia versoja.

Voimakas leikkaus tehdään keväällä niin, että edellisenä vuonna kasvaneeseen versoon jää 2-3 silmuparia ja vähintään sormenpaksuisiin versoihin 3-4 silmuparia.

Heikot oksat poistetaan kokonaan.

Voimakas leikkaus keväällä tuottaa vähemmän, mutta suurempia kukkia kuin varovainen leikkaus.

Ja oksasakset kannattaa olla terävät, että leikkauspinnasta tulee hyvä, eivätkä taudit pääse pesiytymään.

Mukavaa viikkoa ja silmujen puhkeamisen tarkkailua!

Vaahteramäen vappukukkia

lumikello

Galanthus nivalis

THE SPLENDOUR OF THE ROSE
AND THE WHITENESS OF THE LILY
DO NOT ROB THE VIOLET OF ITS SCENT
NOR THE DAISY OF ITS SIMPLE CHARM.
IF EVERY TINY FLOWER WANTED TO BE A ROSE,
SPRING WOULD LOSE ITS LOVELINESS.
-Therese of Lesieux-

kirjokevättähti

Chionodoxa lucilae

jouluruusu

Helleborus niger

orvokki

Viola Wittrockiana

idänsinililja

Scilla,  valkoinen

herttavuorenkilpi

Bergenia cordifolia

tuoksukurjenpolvi
Geranium machorrizum

sinivuokko

Anemone hepatica

saksankurjenmiekka

Iris germanica

pikkutalvio

Vinca minor

kevätsahrami, krookus

Crocus vernus,  Jeanne D` Arc

kirjokevättähti
Cionodoxa lucilae

idänsinililja

Scilla siberica