tarhaviinikärhö
Clematis Viticella ´Alba Luxurians`
クレマチス ビチセラ ‘アルバ ラグジュリアンス’
センニンソウ アルバ・ラグジュリアンス
Pieni ja yksinkertainen on monta kertaa suloisempaa ja kauniimpaa
kuin valtava ja runsas.
Itse ainakin huomaan pysähtyväni jonkun pienen ja
vaatimattoman asian äärelle ihmettelemään suurta kauneutta.
Ikään kuin pienempi olisi jotenkin helpompi hahmottaa ja käsittää.
Jos kaikkea on paljon,
minä en ainakaan pysty nauttimaan kauneuden vaatimalla tavalla.
Tulee ähky ja jonkinlainen sokeus.
Luonnossa moni kasvi voi vaatia pysähtymistä,
jotta sen kauneuden hahmottaa ja käsittää.
Niin on puutarhassakin.
Ja se on toisaalta suuri rikkaus.
Kaikkea ei huomaa kerralla ja kiirehtimällä.
Kauneus vaatii pysähtymistä.
Tämä tarhaviinikärhö voi olla suurten,
kerrottujen kärhöjen rinnalla aika vaatimaton tapaus.
Silti se on mielestäni yksi kauneimmistä kärhöistä.
Niin yksinkertainen ja herkkä,
mutta kuitenkin mahtavan sitkeä ja uskollinen kukkija.
Olisi kiva kuulla,
mikä pieni ja ehkä vaatimatonkin kasvi on sinun mielestäsi ihana ja
ansaitsi pysähtymistä ja ihailua.
Jos haluat lukea tästä pienestä suloisuudesta enemmän,
löydät aiemman postauksen täältä:
Syyskesän köynnökset: tarhaviinikärhö ´Alba Luxurians`
♥
Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös
facebookissa, instagramissa, Pinterestissä, YouTubessa, liittymällä lukijaksi,
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.
Samoilla linjoilla ollaan, vaikka muuten minulla on aika paljon "rehevämpi ja kukkaisampi" maku kuin sinulla, sellainen Neiti Marple -tyyli ;-D
VastaaPoistaYmmärrän ihmisiä, jotka hehkuttavat suurikukkaisten liljojen ja pionien kauneutta, en vain jaa sitä, sillä minullekin eniten mieleen ovat varjohiipat, hentovartiset luonnontulppaanit, pienikukkaisemmat liljat ja nämä sirommat kärhöt. Yhden maailman kauneimmista sain viime vuonna, se on 'Hågelby White', viinikärhö sekin. Siitä tykkäisit varmasti.
Kävin oikein googlaamassa tuon 'Hågelby White' viinikärhön. Oi, kuinka sekin on kaunis!
PoistaSinulla on todellinen taito ja varmasti oikeastaan sisäsyntyinen ominaisuus nähdä kasvien kauneus, olivatpa ne sitten pieniä tai suuria. Ja juuri nuo luettelemasi kasvit ovat minunkin lemppareitani. Varjohiippa on yksi suosikeistani, vaikka sitä ei meillä vielä kasvakaan. Sille pitäisi kyllä löytää joku paikka.
Suloinen. Keijuängelmä on korkea, mutta kukka kyllä pakottaa katsomaan läheltä. Niin ihmeellisen kaunis kukka.
VastaaPoistaKeijuängelmä on minunkin mielestäni niin kaunis. Ja sitä pitää myös katsoa läheltä, vaikka korkea onkin.
PoistaKylläpä tämä kasvimaailma on ihanan ihmeellinen.
Tämä on upea! Mulla se kasvaa purppuraomenapuuhun kiiveten:)
VastaaPoistaOi, niin kasvaessaan se on varmasti todella kaunis.
PoistaViinikärhöt ovat hyvin kauniita, tämä myös. Minulla köynnöstää Södertälje tumman viininpunaisena. Valkoinen yksittäinen kukka erottuu hyvin taustasta ja sen muoto pääsee oikeuksiinsa.
VastaaPoistaSödertälje on myös suloinen. Ihana, kun näitä viinikärhöjäkin löytyy niin monia eri lajikkeita. Valkoinen kukka tosiaan erottuu hyvin vihreyden seasta. Punainen sekottuu jotenkin enemmän vihreän sekaan, vaikka muuten onkin oikea huomioväri.
Poista