keskiviikko 3. elokuuta 2016

Keitaan #kesäkukkaLOVE

Daalia 
Dahlia
ダリア

Daaliat elävät uutta tulemistaan.
Ne ovat suurta huutoa puutarhamaailmassa 
ja jokaisella trendikkäällä puutarhurilla kasvaa daalioita.
Valitettavasti en voi kehuskella trenditietoisuudellani,
koska minulla on kasvanut daalioita aina,
niin kuin mummollani ja äidillänikin.
Alunperin daalianjuurakot olivat 
juurikin mummoltani peräisin olevia kirkkaan punaisia, joriineja, 
niin kuin mummoni niitä kutsui.
Luovuin kuitenkin mummonpunaisista ja nykyään minulla kasvaa vain valkoisia daalioita.
Haaveilen ensi vuodeksi ´Cafe Au Lait`-daalioista.
Niihin olen törmännyt tänä kesänä kaikkialla some-maailmassa.
Varsinkin ruotsalaiset näyttävät olevan aivan hullaantuneita niihin.

 Talvetan daalianjuurakot autotallissa, aika ronskilla tyylillä.
Nostan nimittäin juurakot syksyisin pahvilaatikkoon, 
 siirrän laatikon autotalliin ja annan juurakot multineen olla kuiviltaan koko talven.
Keväällä istutan juurakot uudelleen ja that´s it! 
Minun daaliani ovat ainakin menestyneet tuolla konstilla.

 Keitaan kuistilla on oikein iloista #kesäkukkaLOVEA.
Olen kylvänyt daalioitten kanssa ruukkuihin krassia ja tuoksuhernettä.
Myös mansikoita pääsee näistä istutuksista maistelemaan.
Laitoin saman verran kesäkukkamultaa ja lannoitetta kumpaankin isoon ruukkuun 
sekä samat kasvit ja siemenet.
Jostain syystä oikeanpuoleinen ruukku ryöpsyää joka puolelta enemmän kuin vasen. Myös krassit ovat oikealla puolella osaksi kirkkaan oransseja, 
vaikka siemenet ovat samasta siemenpussista kotoisin.
Tuo oranssi aikoo vissiin saada minut kaverikseen, kun sitä joka puolelta tuppaa itsestään.
Amppeleissa roikkuu australian villipelargoniaa ( Pelargonium australe
wild geranium,テンジクアオイ).
Ja vasemmalla on kapeammassa ruukussa uusi, todellinen ihastukseni jättiverbena.

jättiverbena
Verbena bonariensis

ヤナギハナガサ






tuoksuherne
Lathyrus odoratus
Sweet pea
スイートピー 

Takana häämöttää tuo oranssi "vahinko/mun aivopesu" -krassi.

  Daalian nuppu

Mansikat ovat kivoja kesäkukkien kavereita, 
varsinkin kun niistä saa napsia herkkuja ohimennessään.

#KesäkukkaLOVEN alullepanija on ihana Kukkalan Sanna.
Täältä voit lukea hänen  #KesäkukkaLOVE-postauksensa.
Ja täällä on Vaahteramäen aiempi postaus aiheesta.
Myös monessa muussa ihanassa puutarhablogissa on postaus omasta #kesäkukkaLOVEstaan.
Olisi kiva kuulla myös  sun suosikki kesäkukkasi?

  

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, sekä blogipolun tai bloglovinin kautta.

28 kommenttia:

  1. Daaliat on kyllä niin ihania. Toin Englannista kerran repullisen mukuloita, mutta ei niistä mitään kasvanut, nyyh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ovat! <3
      Harmi, ettei Englannista tuomasi mukulat selvinneet. :(

      Poista
  2. Olen vuosien mittaan ostanut jos jonkin värisiä krasseja ja valtaosasta kehittyy tavalla tai toisella oransseja, keltaisia ja punaisia. Mutta minusta se ei haittaa. Krassille kesäisen aurinkoiset värit sopivat. Enpä voisi kuvitella vaikkasa sinistä krassia. Se on sitten jo ihan joku muu kukka.

    Tykkään daalioista, mutta kunpa saisi jostain vähän matalampia lajeja. Istuttipa daaliat sitten ruukkuun tai maahan, niin niitä saa nostella ja tukea. Juuri tulin pihalta nostelemasta talon seinustalla asustavaa daalia, joka lojui sinne tänne päivän kaatosateen jäljiltä.

    Ihanan näköinen tuo teidän keitaanne. Minne ovi johtaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan käsittämätöntä, muutenkin tuntuu että keltaiset ja oranssit kasvit ovat muita vahvempia kasvilajista riippumatta. Aina jotain keltaista tai oranssia tulee jostain päin itsestään. Keltainen maksaruohokin on niin sitkeä, että sitä tuppaa joka puolelta ihan istuttamatta.
      Loppukesästä sitä kyllä tykkää lämpimämmistä väreistä. Esim. auringonkukkahan on aivan ihana, vaikka onkin aika räikeän keltainen. Se on vaan niin iloinen ja piristävä, ettei sitä voi vastustaa.

      Joo, usein daaliat kaatuilevat, varsinkin sateessa. Niiden kukka on niin painava, että usein ne tarvitsevat jotain tukemista. Teillä on satanut oikein kunnolla. Meilläkin tuli sunnuntaina ihan saavista kaatamalla vettä, nyt sateet ovat olleet rauhallisempia.

      Tuo ovi johtaa leikkimökkiin. Tai nykyisinhän se on vähän niin kuin mun leikkimökki. Se on myös jonkinlainen kesähuone ja ulkosaunan pukuhuone. Sateella siellä säilytetään myös kaikkia istuinpehmusteita. Se on toisaalta ärsyttävää, mutta onneksi on paikka mihin nekin voi viskata. Sellainen katoksellinen terassi auttaisi varmasti asiaan. Olette varmasti nauttineet katoksesta tänä kesänä?

      Poista
  3. Daaliat ovat ihania ja niistä tulikin mieleeni yksi askartelujuttu.
    Ihanaa keskiviikkoiltaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ovat! Millainen askartelujuttu sulla tuli mieleen? Oiskin kiva kuulla! :)

      Poista
  4. Mulla daaliat (ja herttavuorenkilvet) kuului pitkään juurikin sinne "mummun kukat" -osastoon, kunnes sitten viime vuonna instassa törmäsin muutamaan daaliafarmariin ja sen jälkeen se olikin sitten menoa. Ja ne Cafe Au Lait -daaliat, ne on jotakin ihan käsittämättömän ihanaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun vanhemmilla on ollut aina paljon daalioita ja ihmettelin joskus nuorempana, että onko niiden talvetus ihan kaiken työn arvoista. Mutta nyt ymmärrän täysin daaliarakkauden. Ja niitähän löytyy joka väriä ja muotoa. Luulisi jokaiselle löytyvän jotakin.
      En ole ikinä nähnyt livenä Cafe Au Lait-daaliaa. Mutta ne ovat ilmeisesti ihan valtavan kokoisiakin, ihanan värin lisäksi. Niitä on aivan pakko saada tulevaisuudessa!

      Poista
  5. Ihanat daaliat! Minulla on vain niitä perinteisiä keltaisia. - Vaikka kauniita nekin ovat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keltainen daaliakaan ei taida olla ihan kauhean yleisiä. Mun naapurilla oli jotain keltaista daaliakantaa, joka oli peräisin Karjalasta. Jonkun isoäiti oli ottanut juurakot evakkoon mukaan. Sellainen on kyllä todellista daaliarakkautta.
      Mitähän sitä itse kaappaisi mukaan, jos olisi vastaavan tilanteen edessä?

      Poista
  6. Voi miten kauniit daaliat. Kuin korut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koru on ihan oikea sana! <3
      En voi ymmärtää kuinka täydellisen muotoisia ne ovat.

      Poista
  7. Voihan daaliat - ne on niin upeita ja niitä on niin paljon erilaisia, että aivan hengästyttää. Minulla on tänä vuonna niitä maitokahveja - odotan juurikin ensimmäisen kukan avautumista..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, kyllä minäkin hengästyn daalialajikkeiden edessä. Muotoja ja värejä on jokaisen makuun sopivia. Yksinkertaiset kukinnotkin ovat jotenkin viehättäviä. Mä niin odotan sun maitokahvidaalia kuvia! Sulta mä ekan kerran törmäsinkin ´Cafe Au Lait`-daalian nimeen. Ja sit niitä alkoi tupsahdella joka paikasta. Se on kyllä pakko saada!

      Poista
  8. Upeat daaliat sinulla! Porvoossa Runebergin kotimuseon puutarhassa näin tänä kesänä niin ihanan daaliavärityksen, että meinasin kaivaa juurakon samantien mukaan ;) Se oli todella vaikuttava tummanpurppuranliila, aivan hehkuva auringossa. Lajikkeen nimeä siinä ei tietenkään siinä ollut, voi olla joku vanha kanta. En ole googlettamalla löytänyt moista sävyä. Cafe au lait on kyllä myös ihana, hempeysosastoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3
      On ihan mieletöntä, kun daalioihin liittyy yleensä myös tarinoita ja mahtavaa historiaa. Vähän niinkuin vanhanajan pensasruusuihin ja pioneihinkin. Siksi ne viehättääkin yleensä niin kovasti. Olisikin ihana saada jotain tuollaista kantaa, jota ehkä Fredrika Runeberg on kasvattanut. Voiskohan sitä ostaa mistään?
      Tummanpunainen/purppura viehättää muo myös. Se olisi mahtava kontrastiväri valkoisen kanssa. Cafe Au Lait on tosiaan sitä hempeysosastoa, vähän kuin mummonalushousuväriä... :)

      Poista
    2. Laitoin Vaahteramäen meiliin kuvan niistä Fredrikan daalioista, vaikka väri oli vielä hehkuvampi auringossa. Huvittavaa, että tuo mummonalushousuväri näyttää yleensä tosi hyvältä kukissa esim. sen värinen tulikukka on musta ihana ja sen sävyiset ruusut myös. Cafe au Laitia en ole nähnyt livenä, mutta kuvista päätellen kukat on tosiaan valtavia.

      Poista
    3. Kiitos! <3
      Ne olivat aivan ihania!
      Mummon alushousut aina on niin parhaita! :D

      Poista
  9. Daaliat ovat kyllä mahtavia, antavat tosin odotuttaa kukintaa melko pitkään. Myös minun krassipussista löytyi oranssia ja keltaista, tosin keltaisesta tuli lempparini tänä vuonna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, daaliat ilahduttavat vasta syksyllä. Minullakin nuo ruukut olivat pitkään ihan mitään sanomattomat, kun muutkin kasvit olivat siemenkylvöjä. Mutta onneksi niistä saa nyt nauttia.
      Joskus sitä nauttii enemmän väreistä ja yleensä joka kesä joku eri väri mielyttää silmää eniten. Viime kesänä kaipasin ehkä enemmän värejä, kun aina satoi ja oli pilvistä. Tänä kesänä olen taas enemmmän valkoisen ystävä. Ensi kesänä tulee varmasti taas jokin uusi väri kaikkein mieleisimmäksi.

      Poista
    2. Daalian saa kukkimaan aiemmin, jos istuttaa sen keväällä ruukkuun ja pitää aluksi sisällä tai kasvihuoneessa.
      Istutin huhtikuun 4. päivä kolme Cafe au Lait -juurakkoa ruukkuihin, jotka sijoitin ikkunan eteen lämpimään paikkaan. Siirsin ne ulos muistaakseni kesäkuun alussa. Ensimmäinen kukka avautui heinäkuun 10. päivä ja ne ovat siitä lähtien kukkineet koko ajan. Ensimmäinen kukka oli suurin, sen jälkeen avautuneet kukat ovat olleet läpimitaltaan noin 10cm.
      Ja on nämä kyllä ihania. :)

      Sanna

      Poista
    3. Kiitos vinkistä Sanna! <3
      Täytyykin vähän aikaisemmin aloittaa kasvatus ensi keväänä.
      Yksi ystäväni istuttaa ne todella aikaisin ulos ruukkuihin ja pitää hallaharson alla. Näin niistä tulee kuulemma tosi vankkavartisia. Mutta daalia on todella hallanarka keväällä, joten se pitää todella hyvin suojata. Syksyllä se hieman kestää pakkasen puremaa, muttei kylläkään paljon. Se ensimmäinen hallayö tulee aina jotenkin niin varkain.

      Poista
  10. Mullakin on nyt pari daaliaa ja aion kyllä kokeilla tuota sun talvetusvinkkiä! Millainen lämpötila teidän autotallissa on talvella?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen aina luullut, että meillä on noin +10 astetta autotallissa. Mutta taitaa siellä olla hieman enemmän. Luulen, että noin +15.
      Talvetan pelargonit samassa paikassa. Tosin pelargonit ovat yläikkunan ääressä ja daalian juurakot maanrajassa, hyllyn alla laatikossaan. Tärkeintä on varmaan se, että ne ovat ilmavasti, etteivät homehdu tai mätäne.

      Poista
  11. Kauniit Daaliat, minun ei ole lähtenyt kunnolla kukkimaan vielä. Uusi tänä vuonna on Café au Lait. Minä säilytän myös autotallissa, mutta otan mullan pois ja panen sanomalehtipaperiin.
    Terveiset / Marika

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo sanomalehti-vinkki on todella hyvä! Kiitos siitä! <3
      Minäkin olen joskus ottanut melkein kaiken mullan pois, ja laittanut juurakot vain pahvilaatikkoon. Viime vuonna daaliani kasvoivat kevyissä ruukuissa, joten nostin ne niine hyvineen autotalliin. Tänä vuonna ne ovat niin suurissa ruukuissa, että tuota sanomalehti systeemiä täytyykin kokeilla. Ruukut eivät nimittäin mahdu autotalliin ja saavat jäädä ulos talveksi. Ovat metallia tai jotain sellaista, kestävät talven ulkonakin.

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentista!