Pikkuhiljaa syksyn merkkejä on saapunut Vaahteramäelle.
Ilmassa on kosteampi tuoksu ja värit alkavat kypsymään,
vaikka ihanaa vihreää on vielä onneksi enemmän.
Viime vuonna omenasato oli runsas.
Kyllä tänäkin vuonna muutamia omenoita tulee,
tosin vain yhteen puuhun.
Naapurin pelto tuo meille avaraa näkymää
ja vuodenaikojen vaihtelua on mukava seurata viljelyn näkökulmastakin.
Peltojen katseleminen rauhoittaa jotenkin samalla tavalla, kuin vedenkin katselu.
Koivujen keltaiset lehdet ovat aloittaneet ruskan.
Mutta tarhakurtturuusu (Rosa rugosa ´Louise Bugnet` ハマナス) jaksaa uskoa vielä kesään.
Syysiltoina sävyt ovat niin kauniita.
Niistä on mukava nauttia,
saunomisen lomassa.
Sauna lämpiääkin melkein joka ilta,
näin nollaamme työpäivämme ja leikimme olevamme mökillä.
Tunnelmallista syyskuuta!
Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös
facebookissa, instagramissa, Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, sekä blogipolun tai bloglovinin kautta.
facebookissa, instagramissa, Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, sekä blogipolun tai bloglovinin kautta.
Niin kauniita syyskuun kuvia Vaahteramäeltä. Voi miten täydellisen kauniita omenoita. Meillä koko sadon pilasi pihlajanmarjakoi. Tunnelmallisen näköinen tynnyrisauna ja tuolla varmasti saa makoisat löylyt. Sanot niin osuvasti tuon peltomaiseman rauhoittavuudesta. Minäkin saan ihailla joka päivä peltomaisemaa ja se on minun mereni.
VastaaPoistaKiitos Kruunu Vuokko!
PoistaHarmi, että teillä pihlajanmarjakoi pilasi sadon. Täälläkin päin on paljon kaikenlaista ökkiäistä ja tautia omenapuissa tänä vuonna. Meillä on jonkin verran muumiotautia, mutta hyviäkin omeneoita tulee, juuri tuohon yhteen puuhun. Muissa puissa ei ole mitään omenoita, ei tautisia eikä terveitä. Kevään kylmyys varmasti häiritsi kukintaa ja pölyttymistä.
Kyllä sekä sauna että peltomaisema rauhoittaa mukavasti. On se jännä, miten ihan perusasiasiat rauhoittavat mukavasti.
Kauniit tunnelmat puutarhassasi. Ruusutkin vielä kukkivat. Täällä Espoossakin melkein kaikkien sato mennyt pihlajanmarjakoille, pihlajanmarjoja ei ole ollenkaan. Hauska tuollainen tynnyrisauna, näyttää kuin keikahtaisi millä hetkellä hyvänsä alamäkeen. En ole ennen nähnytkään tuollaista, söpö. Onko omassa pihassa tapahtuvaa mökkeilyä mitään ihanampaa!? Ei tarvitse pakata edes.
VastaaPoistaKiitos Sametti Hortensia!
PoistaSitä pihlajanmarjakoita on vissiin tänä vuonna vähän joka puolella. Meillä on paljon pihlajia, mutta ei yhden ainoatakaan marjaa. Mutta ehkä taas ensi vuonna on enemmän satoa tiedossa.
Joo, mulla oli aluksi tosi vaikeaa nojata tuolla tynnyrisaunassa seinään, kun oli tunne että se lähtee kierimään. Tuli lapsuuden satu, kakku kieriväinen elävästi mieleen. Nyt olen jo sen verran tottunut vuodessa, että uskallan jo nojaillakin.
Miehellä on välillä vähän mökkikuumetta, mutta must on ihana kun voi mökkeillä omassa pihassa. En kestäisi olla erossa mun puutarhassa, sellainen mökkeily ei kyllä rentouttaisi.
Ihania syksyn tunnelmia. Teille näkyy tulevan hyviä omenoita, täällä päin pihlajanmarjakoi on tuhonnut satoja. Peltomaisema tuo ihanaa avaruutta, juuri kuten sanoit, aivan kuin meri tai järvi. Saunominen viileinä syysiltoina on suuri nautinto.
VastaaPoistaKiitos Cheri!
PoistaAi, sielläkin on sitä pihlajanmarjakoita. Voi harmi!
Nyt syksyllä on taas erilaiset nautinnot; sauna, takkatuli, kynttilät ja kupponen teetä. Ei sekään hullumpaa ole, vaikka kesäihminen olenkin.
Ihania syystunnelmia :)
VastaaPoistaKiitos Viherrilli!
PoistaKyllä alkaa olla ihan syysfiilis, kirpakat aamut ja keltaiset lehdet pihalla sen tekevät!
VastaaPoistaNiin, aamulla on usein usvaa ja kosteaa. Eikä meillä ole ollut kuin 6-7 astetta lämpöäkään. Mutta nythän on jopa intiaanikesää luvassa. :)
PoistaOlisipa ihanaa, jos toisella puolella olisi pelto ja toisella vesi. Siinä sitten istuisi pihasaunan kuistilla katselemassa, miten siellä täällä lainehtii.
VastaaPoistaTeillä on aivan ihana pihapiiri, kun sieltä löydyy laavu erämaamatkailuun ja mökkisauna. Eikä taatusti tarvitse laavulle tai mökkisaunaan matkatessaan käyttää aikaansa autossa istumiseen. Miten ihmeessä tuossa enää kesämökille kaipaisi.
Ja nuo herkulliset omenat saavat veden kielelle. Meiden omenat vei pihlajanmarjakoi, kuten niin monen muunkin tänä vuonna.
Niin, pelto ja vesi, siinä on monen suomalaisen sielunmaisema. Meillä on kyllä toisella puolella järvi, tosin 500 metrin päässä. Se ei valitettavasti pilkota kuin jostain puitten raoista, jos osaa oikein katsoa. Tosin lehdettömään aikaan se näkyy hieman paremmin. Mutta on sen järven olemassaolon tietoisuuskin mukavaa.
PoistaMusta on tulossa koko ajan vaan enemmän mökkihöperö. En haluaisi lähteä kotoa mihinkään. Onneksi saan välillä työskennelläkin kotoa käsin.
Harmi, että teilläkin päin on sitä pihlajanmarjakoita.
Ihana sauna ja niin kaunis syksyinen auringon paiste!
VastaaPoistaKiitos Pelaguu! Syksyllä aurinko sananmukaisesti kultaa kaiken.
PoistaOn tuo Louise Bugnet kyllä ihana, kun se jaksaa kukkia vieläkin.♥ Naapurini on ihmetellyt, kun hänen pihlajoissaan ei ole ollenkaan marjoja, vaikka kukkia oli paljon. Nyt selvisi syy siihenkin tästä viestiketjusta. :)
VastaaPoistaMä oon ihan ihastunut tuohon Louise Bugnettiin. Sen nuppu on niin kauniin ja syvän punainen ja itse kukka ihan hämmästyttävän valkoinen.
PoistaTäälläpäin ei ole ainuttakaan pihlajanmarjaa. Vaikka yleisin sanonta on; ettei pihlajassa ja omenassa ole samana vuonna satoa, niin musta tuntuu, että ne juuri ovatkin aina samana vuonna.
Syksy on tullut vaikka kuinka räpiköi vastaan :) mutta ensi kesää voi jo haikailla ja istuttaa sipuleita kevään riemuksi.
VastaaPoistaNiin, se tulee väistämättä. Vaikka mä oon jotenkin sulkenut silmäni jopa kukkasipulihoukutuksilta, kun en halua uskoa syksyn tulleen. Mutta nythän on luvassa vielä intiaanikesää. :)
Poistaupea tunnelma!
VastaaPoistaKiitos Sussi!
Poista