keskiviikko 21. lokakuuta 2020

Isoleopoldinkukka

 

isoleopoldinkukka
Aphelandra squarrosa ´White Wash`


Olen ollut viime aikoina erityisen innostunut huonekasveista.
Kun sää kylmenee ulkona, on ihana hyysätä vihreyttä sisällä. 
Se piristää ja tuo ihan uusia ulottuvuuksia kasviharrastukseen.
Huonekasveja harrastaessa voi keskittyä vaikka vain yhteen kasvisukuun 
tai innostua monista erikoisuuksista.
Itse olen enemmän tuollainen jälkimmäinen huonekasviharrastaja.
Innostun ja ihastun niin monenlaisiin kasveihin, 
ettei minusta saisi esimerkiksi pelkkää kaktusharrastajaa. 

Ajattelin esitellä teille talven aikana huonekasviaarteitani.
Ne eivät ole mitään harvinaisuuksia, 
vaan suht tavallisia kasveja, joita on hyvin saatavilla. 
Mutta kaikkia huonekasvejani yhdistää se, 
että tykkään niistä itse joko kukkien tai lehdistön vuoksi.

Tänään on esittelyvuorossa isoleopoldinkukka
 ja sen ´White Wash`-lajike.
Isoleopoldinkukkia löytyy myös muita lajikkeita,
joiden lehti on hieman eri näköinen.
Esimerkiksi ´Dania`-lajikkeella on kellertävät lehtisuonet.


Isoleopoldinkukan hoito

- Viihtyy hajavalossa, vältä suoraa auringonvaloa.
- Ihanteellinen kasvupaikka on lämpimästä viileään, pärjää jopa + 8 asteessa.
- Kastele säännöllisesti, mutta vähennä kastelua talvisin.
- Pitää suihkuttelusta
- Vähätyppinen lannoitus maaliskuusta marraskuuhun. 
Talvella lannoitusta ei tarvita.
- Kukkii keltaisin, tähkämäisin kukin.
- Voidaan leikata tarvittaessa kukinnan jälkeen.
Viileä lepokausi noin 10 asteessa kahdeksan 
viikon ajan talvella edistää kukintaa.
- Lisätään pistokkaista keväällä. 
Pistokkaat kannattaa istuttaa 
idätyslaatikkoon tai lämpimälle alustalle. 


Itse tykkään isoleopoldinkukasta viherkasvina,
siksi en ole siirrellyt sitä mihinkään viileään paikkaan talvisin. 
Minusta sen kauneusarvo on näissä erikoisissa lehdissä 
ja niiden värityksessä. 



Onko isoleopoldinkukka sinulle tuttu kasvi?
Oletko saanut sen kukkimaan, 
vai pidätkö siitä enemmän viherkasvina 
niin kuin minäkin?



♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.


maanantai 19. lokakuuta 2020

Ensilumi 2020

 

Viikonloppu ja varsinkin sunnuntai sujui ihanasti puutarhahommissa.
Vein viimeisiä talvetettavia kasveja autotalliin, 
nostin daalian juurakot maasta ja vein nekin autotalliin,
siivoilin pihaa,
istutin vielä muutaman kesällä ostetun taimen maahan,
heitin kesäkukkia kompostiin,
istutin muutaman callunan ja syyskukan ruukkuihin
ja innostuin jopa kitkemään.

Olo oli suorastaan euforinen sunnuntai-iltana, 
kun tulin pimeän tullen sisään.
Olin nauttinut kuluneesta viikonlopusta erityisen paljon.
Olin saanut ystävät kylään, olin leiponut, 
nukkunut päikkäreitä, syönyt hyvin, lukenut kirjaa
 ja puuhaillut puutarhassa.
Sisään tullessa mietin, 
kuinka ihanaa olisi ehtiä tekemään puutahassa vaikka ja mitä. 


Siksi yllätys oli melkoinen, kun avasin maanantaiaamuna verhot.
Oikein kiljahdin ääneen, että ei voi olla totta.
Aamu valkeni kirjaimellisesti valkoisena. 
Ja lunta tuli taivaalta lisää, 
vaikka mittari näytti hivenen plussaa.
Ensijärkytyksestä toivuttuani, 
kävin työpäivän lomassa ottamassa kuvia puutarhasta.
Kauniistihan se lumi oli kuorruttanut ruskaisen maiseman.
Ja aurinkokin loisti täydeltä terältä. 
Kaikki näytti niin valoisalta. 

Päivän mittaan lumi on hieman sulanut, 
mutta vielä sitä löytyy monin paikoin. 
Naapuruston katotkin ovat ihan lumen peitossa. 






Täällä Päijät-Hämeessä on koululaisilla syyslomaviikko,
eikä ole ensimmäinen kerta, kun sitä vietetään lumisissa tunnelmissa. 
Vaikka lumi on tainnut aina sulaa sen jälkeen. 

Tänään kuitenkin satoi virallisesti ensilumi,
vaikka en osannut sitä ollenkaan odottaa. 
Säätiedotukset olivat sitä ennustaneet, 
mutta tänne sitä ei ollut luvattu.
Uskon kuitenkin, että vielä päästään puutarhaan kuopsuttamaan.
Tämä ei voi olla lopullista. 
Taas olisi ne otolliset joulukorttimaisemat.
Mutta vielä ei oikein osaa ideoida joulukorttikuvia. 
Ajatukset ovat vielä puutarhassa. 


tarhakehäkukka
Calendula officinalis 
 キンセンカ


 tuurenpihlaja
Sorbus ´Dodong´ 
ナナカマド


 vadelma
Rubus idaeus
ラズベリー


auringonkukka
Helianthus annuus
sunflower
ヒマワリ

Heräsitkö sinä tänään valkeaan maisemaan
vai näyttikö teillä vielä syksyiseltä?

Mukavaa alkanutta viikkoa ja ajelkaahan varovasti! 

Nyt näyttää siltä, että säät ovat kovin vaihtelevaisia ja 
kaikkeen pitää näköjään varautua. 

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.



sunnuntai 18. lokakuuta 2020

Lokakuun pihakierros

 

Kirjoitin tämän postauksen ennakkoon jo perjantaina.
Aurinko paistoi täydeltä terältä, mutta lämpömittari kieppui lähellä nollaa.
Taivaalla oli myös uhkaavan näköisiä pilviä, 
jotka näyttivät juuri siltä kuin lumikuuro olisi lähestymässä.
Iltapäivälehdet ovat kirkuen ilmoittaneet, että lunta on luvassa.
Eikä se toisaalta ole mikään ihme.
Ei olisi ensimmäinen kerta, kun syysloman tienoilla sataa lunta.
En kuitenkaan toivo lumisateita kuin korkeintaan jouluksi.
Ja siksi halusin tallentaa vielä sinistä taivasta ja 
ruskan leiskuntaa lokakuun muistoihin. 

Tervetuloa pienelle ruskaretkellä ja lokakuun pihakierrokselle!


Lokakuun pihakierros, Versoja Vaahteramaelta

  tuurenpihlaja
Sorbus ´Dodong´ 
ナナカマド


Tuurenpihlaja on yksi lempipuistani.
Rakastan sen eksoottisen suuria lehtiä
ja upea ruska-asu on piste iin päälle. 
Jos haluat lukea lisää tuurenpihlajasta,
löydät postauksen täältä:


koivu
Betula
カバノキ


Lokakuun pihakierros, Versoja Vaahteramaelta

  rinneangervo 
Spiraea densiflora
 シモツケ



Lokakuun pihakierros, Versoja Vaahteramaelta

 pilvikirsikka
Prunus pensylvanica
Pin Cherry
サクラ

Myös pilvikirsikka kuuluu lempipuitteni joukkoon.
Tähän aikaan syksystä
 suurin osa lehdistä on jo varissut maahan, 
mutta sen harvaan riippuvissa lehdissä on jotain niin runollista.

Jos haluat lukea enemmän pilvikirsikasta,
löydät postauksen täältä:


pensasmustikka
Vaccinium angustifolium ´Goldtraube`
スノキ ブルーベリー

Pensasmustikoissa on aina ihan mahtava syysväri.

pallohortensia 
Hydrangea arborescens ´Annabelle` 
 アメリカノリノキアナベル

Pallohortensiat puolestaan jaksavat pitää yllä vihreyttä ja 
raikasta valkoista loppuun saakka.


mustaselja
Sambucus nigra ´Black Lace`
セイヨウニワトコ'ブラック・レース'


Istutin tämän upean mustaseljan vuosi sitten kesällä.
 Se tuo kaunista kontrasti vihreään puutarhaan myös kesällä. 

 metsätammi
Quercus robur
ヨーロッパナラ / ナラ


Metsätammen lehdet eivät muutu punaisiksi,
 vaan pikkuhiljaa ensin kellertyvät ja muuttuvat sitten piparkakkutaikinan ruskeiksi. 
Myös tammen lehtimuoto muistuttaa aika paljon piparkakkua. 



Rinteessä näyttää vielä aika vihreälle. 


Lehtien seassa laahustelu kuuluu lempipuuhiini syksyllä.



 rusokirsikka
Prunus sargentii
オオヤマザクラ
ja
  tarhakurtturuusu
Rosa rugosa ´Ritausma` 
ハマナス
バラ 

Rusokirsikka ja ´Ritausma` muodostavat jännän parin. 
´Ritausma` kukkii joskus lumen seassakin,
mutta rusokirsikan lehdet muuttuvat syvänpunaisiksi viimeistään lokakuussa.
Aukealla paikalla rusokirsikan väri on yleensä leiskuvan upea. 
Ruskan sävyjen voimakkuus riippuu paljon kasvin kasvupaikasta ja säistä.
Kuiva kasvupaikka saattaa aikaistaa ruskaa.




Meillä täällä Suomessa harrastetaan paljon ruskaretkiä Lappiin. 
Onkin upeaa, että luonto inspiroi meitä ja pysähdymme kauneuden äärelle. 
Japanissa ei puhuta ruskaretkistä, vaan momijigarista (紅葉狩り). 
Se tarkoittaa enemmänkin ruskan metsästystä. 
Japanilaiset osaavat ihailla luonnon eri aikoja. 
Kaikkein tunnetuin ihailun aika taitaa olla hanami (花見) , 
mikä tarkoittaa kukkien katselua. 
Yleensä hanami liittyy kirsikoiden kukinnan katseluun, 
mutta mehän voisimme järjestää täällä vaikka omenapuunkukintajuhlat. 
Tärkein pointti näissä kaikissa juhlissa taitaa olla kauneuden huomaaminen. 
Luonto järjestää meille päivittäin upeita näytöksiä, 
jos vain pysähdymme katselemaan niitä. 
Olen ihaillut monena iltana instassa kuvia auringonlaskuista.
Miten voikin olla niin upeita hetkiä meidän kaikkien ulottovilla 
ja ihan ilmaiseksi. 



Itselleni talven lähestyminen ja 
sään kylmeneminen eivät ole mitään lempiasioita. 
Päätin kuitenkin, 
että tänä vuonna aioin kiinnittää katseeni upeisiin asioihin luonnossa. 
Luulen, että kaamosaikakaan ei tunnu niin pahalta, 
kun etsii ja varmasti myös löytää jokaisesta hetkestä hyviä ja kauniita asioita.
Luin japanilaista kirjaa, jossa puhuttiin hetken ainutlaatuisuudesta. 
Se jotenkin kolahti minuun syvästi. 
Mietin yleensä mennyttä tai tulevaa, 
mutta tämä hetki unohtuu ja moni ainutlaatuinen hetki jää tavallaan kokematta. 
Puutarhankin kannalta aina yleensä mietin vain, että tulisipa jo kevät ja olisipa aina kesä. 
Mutta ehkä syksyllä ja talvellakin on oma merkityksensä. 
Yritän ainakin etsiä niiden viehätystä tulevien kuukausien aikana.
Saa nähdä löydänkö...
Jokainen meistä on varmasti kyllästymiseen asti nähnyt kylttejä ´Carpe Diem` ym.
Niissä piilee kuitenkin suuri viisaus. 



 punalehtiruusu
Rosa glauca
ロサ グラウカ


Näiden kuvien ja mietteiden kanssa toivotan teille ihanaa päivää, 
täynnä kauniita hetkiä!




♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.



perjantai 16. lokakuuta 2020

Daalioiden talvetus


 Daalia 
Dahlia ´Cafe au Lait`
カフェオレダリア


Olen ihaillut pitkin kesää, 
kun puutarhaystävät keräilevät daalioista mahtavia kimppuja kotiin ja ystäville.
Täällä ollaan kirjaimellisesti hitaassa Hämeessä
ja paras daaliakausi on ollut vasta syys-lokakuussa. 
Eilenkin kävin napsimassa sisälle daalioita kylmää yötä pakoon.
Ja muhkeita kimppuja niistä saikin.
Varsinkin tämä ´Cafe au Lait` on ihan uskomattoman suuri.
Aiemmat kukat ovat olleet hieman pienempiä. 

 
Olin erityisen onnellinen tästä ihanuudesta, 
sillä olin luullut hukanneeni sen juurakot.
Mutta iloiseksi yllätykseksi se ilmestyi yhdestä suuresta ruukusta, 
jossa luulin kasvavan toista lajiketta.
Tästä lähtien merkitsen juurakot paremmin.





 ´Cafe au Lait`-daalian kukinnan väri muuttuu hieman kukinnan edetessä.
Se on kermankeltaisen ja aavistuksen vaaleanpunaisen sävyinen alkuvaiheessa,
mutta muuttuu melkein vitivalkoiseksi.







Kaikki daaliani ovat valkoisia, mutta lajikkeita löytyy useita.
Niistä onkin ihana tehdä kimppuja ja nauttia täydellisistä, mutta erilaisista kukkamuodoista.
Daalia on yksi täydellisempiä kukkia, mitä tiedän.

Yöt ovat kylmenneet uhkaavasti
ja on aika kiittää daalioita tästä kesästä
ja siirtää juurakot talviunille autotalliin, kellariin tai varastoon.
Daaliathan eivät talvehdi ulkona,
mutta sisätiloissa ne on helppo talvettaa juurakkoina.


DAALIOIDEN TALVETUS

- Kasvatan daaliat ruukuissa
ja talvetan juurakot autotallissa.

- Laitan juurakot syksyllä paperikassiin tai pahvilaatikkoon.
En laita mitään muovia tai umpinaista niiden ympärille,
jottei juurakot homehdu tai mätäne.
Monet peittelevät juurakot hiekkaan tai turpeeseen,
mutta minä olen jo vuosia talvettanut daaliani
 näin yksinkertaisella metodilla. 

- Annan kasvien kuihtua rauhassa,
enkä kastele niitä koko talvena.

- Juurakot eivät tarvitse valoa talvehtiessaan.
Päin vastoin, juurakot on hyvä peittää vaikka sanomalehdellä, 
että pimeys säilyy.

- Keväällä siirrän ne valoon,
jolloin juurakoista saattaa nousta jo jotain elonmerkkejä.
Parhaan lopputuloksen olen saanut,
istuttamalla juurakot tosi aikaisin keväällä ulos ruukkuun,
jonka olen suojannut harsolla.
Myös kasvihuone on hyvä paikka aloittaa daalioiden kasvatus.
Pitkä esikasvatus sisällä,
 saa daaliat kasvamaan pitkiksi kalvakoiksi hujopeiksi.
Daalia on kuitenkin todella hallanarka, 
joten säätä täytyy tarkkailla,
ja olla valmis siirtämään ruukku öiksi sisälle tai peittelemään todella hyvin.


Itse ajattelin siirtää daaliat autotalliin tänä viikonloppuna.
Olisi kiva kuulla myös sinun kokemuksiasi ja 
vinkkejäsi daalioiden talvetuksesta.
Olisi myös kiva kuulla, mitkä lajikkeet ovat suosikkejasi.



Mukavaa ja aurinkoista tulevaa viikonloppua!

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.