tiistai 29. lokakuuta 2013

KUKKASIPULEITA

(Kuva lainattu Kodin Kukat Oy:n sivuilta)

Eilen illalla noudin postista ihanan paketin. 
Kodin Kukat Oy halusi kiittää ´Puolituntia päivässä puutarhassa`- haasteen jatkamisesta ihanalla kukkasipulipaketilla.
Olin kuin pieni tyttö jouluaattona, malttamattomana avasin paketin jo autossa, postin pihalla.
Ja oli vähällä, etten mennyt otsalampun kanssa istutushommiin jo illalla.
Maltoin sentään aamuun. 
Intoa ei heikentänyt yhtään, että olin istuttanut tänä syksynä jo 750 kpl kukkasipulia Vaahteramäelle.
Keväällä tuntuu ettei sipulikukkia voi olla liikaa.
Eikä koskaan voi olla tilannetta, että pihaan ei enää mahdu sipulikukkia.
Pienempiä sipulikukkia voi istuttaa pensaiden ja puiden alle ja jopa nurmikolle.
Suurempia perennojen lomaan. 
Sipulikukat voivat sitten kuihtua rauhassa ja kerätä ravinteet takaisin sipuliin,
 kun pensaat ja perennat peittävät ne. 

Nyt on siis viimeiset ajat istutella kevään kukkaloistoa. 
Puutarhaliikkeissä ja postimyynneissä voi olla mukavia alennuksia syksyn kukkasipuleista.
Kannattaa käydä katsastamassa mitä on tarjolla!

Kiitos vielä Kodin Kukat Oy:lle ihanasta ylläristä!


I´M SO GLAD
I LIVE IN A WORLD WHERE 
THERE ARE OCTOBERS.
-Anne of Green Gables-




maanantai 14. lokakuuta 2013

Ahdistusta vai aarteita?


Monen naapurisopu on koetuksella tähän aikaan vuodesta, rajalla olevat puut tuntuvat tiputtavan lehtensä aivan väärälle puolelle. 
Tai pelkästään oman pihan tippuvat lehdet ahdistavat.

Itse olen löytänyt ihan uuden tavan ajatella tippuvia lehtiä. 
Nykyään ei ahdista kuin alastoman näköiset ja suojaa antamattomat puut.
Olen nimittäin tajunnut että lehdethän ovat aarteita. 
Tippuessaan lehdet ovat osa 
 luonnon hivenaineiden kiertokulkua.


Pudonneet lehdet kannattaa hyödyntää.

NURMIKOLLA
Silppuan ruohonleikkurilla nurmikolle pudonneet lehdet, 
niin kauan kun ruohoa on tarvis leikata.

Sen jälkeen tartun vasta haravaan.
Pieni määrä lehtiä ei estä nurmikkoa hengittämästä. Mutta paksu kerros, esimerkiksi vaahteran lehtiä, aiheuttaa nurmikolle läikkiä ja estää nurmikon hengittämisen.

Taltioin kuitenkin  haravoidut lehdet tarkkaan.
Vaihtoehtoja on muutamia:
- Lehdet voi levittää kasvimaalle reiluksi kerrokseksi ja muokata maahan näin syksyllä tai vasta keväällä. Ne tuovat maahan humusta ja ovat hyvää ravintoa lieroille.
- Kuivat lehdet voi kerätä jätesäkkiin ja ne voi hyödyntää risuhakkeen kanssa kompostin kuivikkeena.
- Loput lehdet voi laittaa lehtikompostoriin. Ja käyttää osittainkin maatuneena maanparannukseen, kohopenkkeihin tai pensaiden alle.
- Jos suunnitelmissa on uusi kohopenkki, voi lehtiä kerätä risujen kanssa jo oikealle paikalleen maatumaan. Keväällä on sitten mukava jatkaa kompostilla ja mullalla istutusalueen rakentamista. Kohopenkin voi perustaa vaikka nurmikolle suoraan. Alle voi laittaa reilun kerroksen sanomalehtiä, Nurmikko ehtii kuolla sanomalehtien alla samassa ajassa kun sanomalehti maatuu. Tärkeää kuitenkin on että sanomalehdet ovat märkiä. 
- Koivun- ja muiden pienilehtisten puiden lehtiä voi haravoida pensaiden alle suoraankin. Mutta vaahteroiden ja tammienlehdet maatuvat niin hitaasti että ne voi silputa vaikka oksasilppurilla ensin pienemmiksi ja hyödyntää sen jälkeen.

Eikä kannata ahdistua vaikkei ehtisikään haravoida tai jos talven tulo yllättää, keväällä lehdet ovat hävinneet ainakin puoleen.
 Ja keväällä on sitten taas mukava haravoida nurmikkoa ja saada uusi vihreä ruohonalku näkyviin.



KUKKAPENKISSÄ
Kukkapenkistä ei kannata pudonneita lehtiä turhaan siivota. Ne nimittäin suojaavat kasvien juuria ja maanrajassa olevia kasvupisteitä pakkaselta. Samalla lailla kuin itse kasvin kuihtuneet versot, joista voi lukea lisää http://versojavaahteramaelta.blogspot.fi/2013/09/perennat-talventorrottajiksi.html.

POIKKEUS
Jos pihalla on suuri etana tai kotilo-ongelma, lehtiä ei kannata kasailla kotiloiden iloksi.
Vaan lehdet kannattaa haravoida ja kompostoida suljetussa kompostissa tai polttaa, jos se on mahdollista ja sallittua.


Ja haravointihan on hyötyliikuntaa parhaimmillaan.
Huomasin, että jumittuneille niskoillekin se teki hyvää.




perjantai 11. lokakuuta 2013

PUOLI TUNTIA PÄIVÄSSÄ PUUTARHASSA-haaste


 

Viime viikolla
Kodin Kukat Oy:n puutarhuri Juha Toikka haastoi kaikki 
PUOLI TUNTIA PÄIVÄSSÄ PUUTARHASSA-haasteella.
Otin haasteen vastaan 
ja huomasin kuinka mieli virkistyi vaikka välillä satoi vettä ja oli aika harmaata. 

                                   Siksi haastan kaikki teidätkin, tällä samalla haasteella. 
Puolessa tunnissakin ehtii vaikka mitä. 
Tosin vaikeuksia voi kyllä tuottaa olla vain puoli tuntia puutarhassa kun alkuun pääsee.

Vaikkei omaa puutarhaa olisikaan, virkistäytyä voi metsässä tai puistossa tai ystävän puutarhassa. 
Eikä kukaan varmasti pahastu jos vähän haravoi kerrostalon pihallakin...

Aurinkoista ja virkistävää viikonloppua!

maanantai 7. lokakuuta 2013

Syystunnelmia


Nyt on oikea aika laittaa puutarhaa syyskuntoon.
Kauniista ja leppoisasta ilmasta ollaan saatu nauttia koko viikonloppu.
Vaahteramäelläkin laitettiin kesäkalusteita varastoon, leikattiin nurmikko viimeisen kerran ja istuteteltiin vähän syyskukkia.






Joku on vienyt tammenterhon (Quercus robur) ...



syyshortensia (Hydrangea paniculata ´Grandiflora`)


 Louise Bugnet-tarhakurtturuusu jaksaa kukkia.
Sillä on punaiset nuput, mutta kukka on auetessaan kauniin valkoinen.

 Daaliat kukkivat pakkasiin saakka. 
Kun pakkanen on ensimmäisen kerran puraissut niitä,
 niiden juurakot kannattaa viedä talvehtimaan esim. autotalliin tai kellariin. 
Juurakoiden annetaan kuivahtaa ja ne eivät tarvitse mitään hoitoa talvella.
Ne voi peittää kasvisuojaturpeeseen tai hiekkaan, joka estää nahistumista ja kuivumista.
Vaahteramäen Daaliat ovat säilyneet talvien yli ilman peittelemistäkin.
Keväällä juurakot esikasvatetaan, jolloin kukat ehtivät kehittyä kesän aikana.
Esikasvatetut taimet siirretään ulos kasvamaan yöpakkasten mentyä.

Pelargoniat olen siirtänyt jo autotalliin talvehtimaan.

Timanttituija (Thuja occidentalis ´Smaragd`) ja koivuangervo (Spiraea betulifolia)

Päässäni pyörii uusia istutussuunnitelmia...
Kun lehdet putoavat puista ja pensaista, kaipaa ikivihreiden kasvien suojaa. 
Nyt on hyvä aika suunnitella, katsella omaa pihaa ja kasveja syksyn asussaan.
Kaipaako joku paikka ikivihreää suojaa 
ja missä kasveissa olikaan kauneimmat syysvärit?








perjantai 27. syyskuuta 2013

Perennat talventörröttäjiksi



pioni
´Paeonia`

Vihreitä perennanvarsia ei kannata leikata näin syksyllä.
Siihen on ainakin 3 seuraavaa syytä:

-Perennanvarret ovat kivoja talventörröttäjiä lumen seassa, 
näin piha ei ole kuin pannukakku.

-Toinen syy on että varsinkin onttovartiset leikatut perennat imevät kuin pillit juurakkoonsa vettä. 
Ja juurakko saattaa mädäntyä ja kasvi kuolla.

- Tärkein syy on kuitenkin se, että kun perennat saavat näin tuleentua hiljalleen,
lehtivihreä hajoaa mm. typeksi, jota kasvit tarvitsevat aineenvaihduntaan. 
Kasvun aikana varsiin ja lehtiin muodostuneet hiilihydraatit muuttuvat yksinkertaisiksi sokereiksi, jotka kulkeutuvat ja varastoituvat juuristoon maan alle.
Kun kasvit annetaan kellastua ja kuihtua rauhassa, se talvehtii hyvin ja kasvaa seuraavana kesänä komeammaksi ja runsaskukkaisemmaksi.

Itse leikkaan perennanvarret vasta keväällä.

Suuremmat leikkuuroskat heitän kompostiin, mutta muut silppuan kukkapenkkiin. 
Näin silppu kompostoituu paikallaan ja tekee kasvualustasta muhevampaa. Madot hajottavat silpun kasvin hyväksi. Näinhän luonnossa ja metsässäkin tapahtuu.
Kukkapenkki on hetken aikaa hieman epäsiisti, mutta äkkiä uudet kasvustot peittävät silpun.
Mutta jos tontilla on valtava kotilo-ongelma, silloin kannattaa kerätä kasvijätteet pois.
Myös kasvit joissa on esim. härmää tai muita tauteja kannattaa kerätä ehdottomasti pois.

SIEMENTEN KERÄYS
Myös siemeniä kannattaa kerätä kasveista, joita haluaa lisätä. 
Esim. Akileijaa on helppo lisätä siemenistä. 

Akileijat tarvitsevat kylmäkäsittelyn, jonka ne syyskylvössä automaattisesti saavat. 
Siemenet  voi kylvää muoviruukkuihin kylvömultaan. Ruukut upotetaan maahan ulos suojaiseen paikkaan ja annetaan olla. Tai sitten kylvetään suoraan kasvupaikalle.
Keväällä kannattaa huolehtia kastelusta.

Kevätkylvöjä varten kerätyt siemenet kuivataan ja pakataan pieniin paperipusseihin. 
Suodatinpussit ovat näppäriä tähän. Vielä kun laittaa pussiin kasvin nimen, 
niin keväälläkin muistaa mistä kasvista on kyse.

Tässä vielä muutama sinnikäs kukkija Vaahteramäeltä:

tarhakurtturuusu ´Ritausma`
Rosa rugosa ´Ritausma`

pallohortensia
Hydrangea arborescens ´Annabella`

valkolumimarjan (Symphoricarpos albus) 
kukat ovat vaatimattomat mutta marjat ovat kauniit, tosin myrkylliset.

metsähaavan (Populus tremula) lehti







tiistai 24. syyskuuta 2013

Hei, jollain on kala kiinni!


Tänä kesänä mieheni innostui myös pihan laitosta.
Intohimoisena kalamiehenä hän halusi kalastusaiheisen istutuksen.
Kaverin avustuksella hän löysi vanhan puuveneen, 
josta vain peräosa oli rikki ja tervaus puuttui.


Alkuperäinen ajatus oli laittaa koko vene täyteen multaa, 
mutta koska vene oli niin hyvässä kunnossa, istutukset tulivatkin astioihin.
Vanhassa taikinapytyssä, kasvoi miljoonakelloamppeli, joka nyt syksyn myötä vaihtuu syyskukkijoihin.

Veneen eteen mieheni istutti sinisiä perennoja (kevätkaihonkukka ´Omphalodes verna`, rönsyleimu ´Phlox stolonifera`, sinileimu `Phlox divaricata` ja rantatädyke ´Veronica longifolia`) ja kesäkukkia (laventeli ´Lavandula`, siniviuhka Scaevola aemula` ja härmesalvia ´Salvia farinacea`)
ikäänkuin vedeksi.
Tuija (Thuja) sai sadehatun päähänsä ja rautalangan avulla kalastajalle saatiin kaulakin.
Tuijan talvehtiminen  astiassa on epävarmaa. Varminta olisi ollut tehdä veneen pohjaan reikä ja istuttaa tuija maahan. Mutta mieheni ei raaskinut tehdä reikää veneeseen. Katsotaan miten tuijalle käy, voi olla että keväällä on uuden kalastajan hankinta edessä.
Mutta kevättalvella kalastaja saa kuitenkin "sadetakin" eli varjostuskankaan päällensä helmikuusta roudan sulamiseen saakka. Ajattelimme kasata myös lunta ruukun ympärille, jos vaikka tuija selviäisi talven yli.

Koska kalastajalla täytyy tietysti olla kala kiinni, mieheni muotoili pallotuijasta rautalangan ja saksien avulla kalan.

Taikinapytyn kannesta tuli kyltti:
Welcome fishermen and other liars!

Vain kalavalepenkki puuttuu, 
nimittäin veneeseen ei kannata mennä istuskelemaan, 
tervaus on vieläkin aika tahmeaa.




Veneen kokassa on lyhty syysiltojen valoksi.

Kevään iloksi istutin vielä sinisiä kukkasipuleita järveksi.
Koska "Less is more" -sanonta ei päde kukkasipuleihin,
maahan upposi 
250 kpl idänsinililjaa ´Scilla siberica`
100 kpl helmililjaa ´Muscari`
15 kpl kevätkurjenmiekka ´Iris reticulata`

Nyt on hyvä aika istutella kevätsipuleita!
Keväällä tuntuu ettei niitä ole koskaan liikaa.
Pienet sipulit kuten idänsinililjat, krookukset ja helmililjat kannattaa istuttaa pieniin ryhmiin, josta ne sitten leviävät. Tulppaanit ja narsissit taas yksitellen.
Nyrkkisääntönä voi käyttää että sipulien  istutussyvyys ja istutusväli on kolme kertaa sipulin koko. 

tiistai 13. elokuuta 2013

Viron puutarhamatkaterveiset!

valkoinen kaunopunahattu 
(Echinacea purpurea ´Primadonna White`)

Kuvaterveisiä Viron puutarhamatkalta elokuun alusta!

Suosittelen kaikille inspiraatiomatkaa, oli ihana nähdä todella hienoja yksityisiä pihoja. 
Virolaiset ovat kekseliästä ja ahkeraa kansaa. Pihat notkuivat satoa näin loppukesästä ja koristekasveja oli käytetetty monipuolisesti ja kekseliäästi. 
Jokainen puutarha oli ihanan yksilöllinen, esim. kalusteita ei oltu haettu tusinatavarana kaupasta. Puutarhurit olivat hyväntuulisia ja todella ihania, yhteinen kieli löytyi kasvien kielestä.
Kiitos kaikille ihanille ihmisille jotka avasivat puutarhansa ovet ja saivat meidät inspiroitumaan! 

keskellä samettisumakki (Rhus typhina)


purppuraheisiangervo (Physocarpus opulifolius ´Diabolo`), tarhasalkoruusu (Alcea rosea), jaloritarinkannus (Delphinium), pallohortensia (Hydrangea arborescens) ja purppuraheisiangervo (Physocarpus opulifolius ´Diabolo´)

japaninvuokko
(Anemone hupehensis var. japonica)

Tsinnia (Zinnia Elegans)

syysleimu (Phlox paniculata ´Bright Eyes`)

kärhö (Clematis)

tarhasarjalilja 
(Lilium Hollandicum-ryhmä ´Aelita`)

kuunliljat (Hosta)

väriminttu (Labiatae) 


Tsinnia, oppineittenkukka (Zinnia elegans)


köynnösukonhattu (Aconitum hemsleyanum)

Kaunis ja käytännöllinen pyykinkuivatusteline.

Halkopinotkin voivat olla pihan koriste.


Erivärisillä havuilla saa ihanaa vaihtelua ja ympärivuotista kauneutta ja suojaa.
Etualalla mahtava jouluruusu (Helleborus).


Keskellä hauska töyhtövana (Eucomis) kasvaa sipulista ja talvetetaan sisällä.

samettikukat (tagetes) ja kiva askelpolku


tarhapäivänlilja (Hemerocallis)

vesimeloni (Citrullus vulgaris)

etualalla ihana kaunopunahattu (Echinacea purpurea)

purppuraheisiangervo (Physocarpus opulifolius ´Diabolo`) 
ja helmipihlaja (Sorbus koehneana)