katsura
pikkulehtikatsura
Cercidiphyllum japonicum
カツラ
Anopin puutarhassa kasvaa upea katsura.
Se on pudottanut jo suurimman osan lehdistään,
mutta muutama punainen lehti loistaa lokakuisen puutarhan keskellä.
Anopin katsura on noin kaksi metriä korkea ja
kasvutavaltaan pensasmainen.
Katsura voi kasvaa myös puuksi.
Sen syysväritys on upean leiskuva.
eikä se todellakaan jää huomaamatta syksyllä,
vaikka kesäisin se sulautuukin helposti ympäristöönsä.
Syksyiset lehdet tuoksuvat usein vaahtokarkille tai piparkakulle.
Anopin katsura ei kyllä tuoksunut kuvatessa millekään,
vaikka kuinka yritin tuoksutella sitä.
Olen kuitenkin joskus tunnistanut katsuran tuoksun jo kaukaa,
kun vierailin Mustilan arboretumissa.
Sieltä löytyykin upeita katsuroita,
joita kannattaa käydä ihailemassa.
Itsellänikin on katsura,
mutta se on vasta noin polvenkorkuinen pieni taimi.
Hyvin pienokaiseni on kuitenkin pärjännyt muutamasta talvesta ja
odottelen, että se saisi oikein kasvupyrähdyksen tulevina kesinä.
Nyt se just ja just yltää vieruskavereina olevien kuunliljojen yläpuolelle.
Katsura on kotoisin Japanista ja Länsi-Kiinasta.
Siellä se kasvaa jopa 30 metriseksi puuksi,
mutta meillä täällä Suomessa se jää huomattavasti matalammaksi.
Mustilan arboretumin sivuilla kerrotaan, että se kasvaa 2-12 metriseksi.
Eli pituusskaala on aika laaja,
riippuen taimen kannasta ja kasvupaikasta.
Katsuran istutus ja hoito
Katsura on hieman vaatelias ja arka,
mutta kaiken huolenpidon ja hyysäyksen arvoinen.
Se viihtyy syvämultaisessa ja routimattomasssa maassa.
Kasvualusta ei saisi kuivua kesällä.
Katsura viihtyy auringossa ja puolivarjossa,
muiden puiden tai rakennusten suojassa.
Kovin aukealla ja tuulisella paikalla se saattaa paleltua.
Katsuran menestymisvyöhykkeet riippuvat kasvin alkuperästä ja kannasta.
Jos ostat katsuran, tiedot löytyvät parhaiten nimilapusta.
Yleisesti katsurat pärjäävät vyöhykkeillä I (II-IV).
Oma katsurani on pärjännyt täällä II-vyöhykkeellä jo kaksi talvea.
Anopin puutarha on muutenkin todella mielenkiintoinen ja kaunis.
Hän tykkää nikkaroida kaikenlaista
ja rehevällä luonnontontilla kulkeekin hauskoja käytäviä,
joita pitkin on helppo kävellä.
Uusin nikkarointi on japanilaishenkinen "lyhtyteline".
Sen rakenne on heinäseipäistä ja päällä on japanilaishenkinen koriste.
Lyhdyissä on led-kynttilät, jotka toimivat ajastuksella.
Näin puutarhassa loistaa kauniit valot,
vaikka niitä ei joka ilta sytyttäisikään.
Anopin tontilla on myös upeita luonnonlähteitä.
Virtaava vesi ja luonnonkasvit luovat tunnelmallisia keitaita puutarhaan.
Anoppi ottaa lähteistä myös kasteluvettä kasveilleen.
Suurin osa lähteistä pysyy ympärivuotisesti sulina.
Puutarha onkin anopilleni henkireikä ja ihana puuhamaa.
Siellä käydessä löytyy joka kerta jotain uutta katseltavaa
ja ihmeteltävää.
Ja on hienoa,
että meillä miniänä ja anoppina löytyy aina
yhteistä puhutttavaa ja mielenkiinnon kohteita.
Yhteistä on myös se,
ettei puuhat puutarhassa lopu kummaltakaan meistä.
Siitä pitää rehevät ja suuret tontit huolta.
Ja se on ihanaa.
♥
Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös
facebookissa, instagramissa, Pinterestissä, liittymällä lukijaksi,
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.
Katsura on minun lempparini syksyisin, juurikin sen ihanan tuoksun takia. Se on ihan poikkeuksellinen ominaisuus syksyisin. Omani on reilun metrin korkuinen ja tänä vuonna kävin nuuhkuttelemassa sitä tämän tästä. Se hassusti ei tuoksu, kun seisoo vieressä, vaan sen hattaramaisen tuoksun aistii vähän matkan päästä paremmin. Huomasin myös, että lehdistä sellaiset ruskean keltaiset tuoksuvat, puna-vihertävät eivät.
VastaaPoistaKiitos vinkeistä!
PoistaMä tosiaan yritin tuoksutella ihan läheltä ja tungin yksittäisiä lehtiä ihan nenän eteen. Täytyykin kokeilla tuoksuttelua kauempaa ja ruskeankeltaisia lehtiä punaisten sijaan. Tuoksuttelin juuri noita kaikkein punaisempia.
Ihana ajatus, että omassa puutarhassa olisi useamman katsuran tuoksuva alue.
VastaaPoistaAnoppisi lyhtyteos on todella hieno.
Joo, se olisi niin ihanaa.
PoistaJa anoppini on todella idearikas ja tykkää luoda kaikenlaista, varsinkin nikkaroiden.
Kiitos, että kirjoitit katsurasta. Olen tämän kesän aikana etsinyt siitä tietoa ja pohtinut pärjäisikö se meillä. Tämäkin on II - vyöhykettä, mutta pohjoisempana kuin sinä asut. Toisaalta Mikkelipuistossa kasvaa katsura ja se on kokonsa puolesta kasvanut siellä ilmeisesti useita vuosia aika suojaisassa kohdassa.
VastaaPoistaOli hienoa nähdä pieni esittely anoppisi kauniista puutarhasta, kiitos!
Uskon, että katsura voisi hyvinkin pärjätä suojaisella paikalla. Ja tuo kosteuskin kannattaa huomioida. Minä nimittäin istutin vuosia sitten yhden taimen alapihan metsään. Se kuukahti aika äkkiä, koska siellä oli varmasti liian kuivaa. Isot vaahterat ja muut puut pitävät huolen, ettei matalammalle kasvustolle jää paljoakaan sadepisaroita.
PoistaAnoppini puutarha on hauska ja kekseliäisyyttä täynnä. Siellä on mukava itsekin aina vierailla.
Katsura on kaunis puu. Onneksi löysin Mustilasta uuden taimen kuolleen tilalle. Taisin kyllä laittaa liian kuivaan paikkaan, ehkä joudun vielä siirtämään sen.
VastaaPoistaKatsura on ihana ja oma katsurani on myös Mustilasta kotoisin. Ostin sen joskus sieltä taimitapahtumasta pienenä taimena. Ja näyttää olevan ihan hyvin voiva. Tämä anoppini katsura on jo mahtavan iso. Odotan innolla sen kasvua.
PoistaIhana katsura! Minunkin pihaltani löytyy pienenpieni katsura ja siitäkin jo lähti hattarantuoksu! Mietin sen kasvupaikkaa, mutta toisaalta siirtäminenkään ei enää tänä syksynä liene viisasta. Eli odottelen kevääseen. Ihana tuollainen piha kuin anopillasi on, lähteitä ja sammalkiviä ja niin kaunis lyhtykoriste!
VastaaPoistaIhana, että sun katsurasta lähtee jo hattarantuoksua.
PoistaJoo, nyt ei enää kannata siirrellä. Vaikka on kyllä mahtavan lämmintä. Uutisissa kerrottiin, että Porin seudulla tehtiin uusi marraskuun lämpöennätyskin.
Joo, anopin piha on ihana. Se on luonnostaan tosi upea ja monimuotoinen. Kivet, lähteet ja maastonmuodot tekevät siitä ainutlaatuisen.