Anopin katsura

 

katsura

pikkulehtikatsura

Cercidiphyllum japonicum

カツラ

Anopin puutarhassa kasvaa upea katsura.

Se on pudottanut jo suurimman osan lehdistään,

 mutta muutama punainen lehti loistaa lokakuisen puutarhan keskellä.

Anopin katsura on noin kaksi metriä korkea ja 

kasvutavaltaan pensasmainen.

Katsura voi kasvaa myös puuksi.

Sen syysväritys on upean leiskuva.

eikä se todellakaan jää huomaamatta syksyllä, 

vaikka kesäisin se sulautuukin helposti ympäristöönsä.

Syksyiset lehdet tuoksuvat usein vaahtokarkille tai piparkakulle.

Anopin katsura ei kyllä tuoksunut kuvatessa millekään,

vaikka kuinka yritin tuoksutella sitä.

Olen kuitenkin joskus tunnistanut katsuran tuoksun jo kaukaa,

kun vierailin Mustilan arboretumissa.

Sieltä löytyykin upeita katsuroita, 

joita kannattaa käydä ihailemassa.

Itsellänikin on katsura, 

mutta se on vasta noin polvenkorkuinen pieni taimi.

Hyvin pienokaiseni on kuitenkin pärjännyt muutamasta talvesta ja 

odottelen, että se saisi oikein kasvupyrähdyksen tulevina kesinä.

Nyt se just ja just yltää vieruskavereina olevien kuunliljojen yläpuolelle.

Katsura on kotoisin Japanista ja Länsi-Kiinasta.

Siellä se kasvaa jopa 30 metriseksi puuksi,

mutta meillä täällä Suomessa se jää huomattavasti matalammaksi.

Mustilan arboretumin sivuilla kerrotaan, että se kasvaa 2-12 metriseksi.

Eli pituusskaala on aika laaja,

riippuen taimen kannasta ja kasvupaikasta.

Katsuran istutus ja hoito

Katsura on hieman vaatelias ja arka, 

mutta kaiken huolenpidon ja hyysäyksen arvoinen.

Se viihtyy syvämultaisessa ja routimattomasssa maassa.

Kasvualusta ei saisi kuivua kesällä.

Katsura viihtyy auringossa ja puolivarjossa, 

muiden puiden tai rakennusten suojassa.

Kovin aukealla ja tuulisella paikalla se saattaa paleltua.

Katsuran menestymisvyöhykkeet riippuvat kasvin alkuperästä ja kannasta. 

Jos ostat katsuran, tiedot löytyvät parhaiten nimilapusta.

Yleisesti katsurat pärjäävät vyöhykkeillä I (II-IV).

Oma katsurani on pärjännyt täällä II-vyöhykkeellä jo kaksi talvea.

Anopin puutarha on muutenkin todella mielenkiintoinen ja kaunis.

Hän tykkää nikkaroida kaikenlaista 

ja rehevällä luonnontontilla kulkeekin hauskoja käytäviä,

joita pitkin on helppo kävellä.

Uusin nikkarointi on japanilaishenkinen "lyhtyteline".

Sen rakenne on heinäseipäistä ja päällä on japanilaishenkinen koriste.

Lyhdyissä on led-kynttilät, jotka toimivat ajastuksella.

Näin puutarhassa loistaa kauniit valot, 

vaikka niitä ei joka ilta sytyttäisikään.

Anopin tontilla on myös upeita luonnonlähteitä. 

Virtaava vesi ja luonnonkasvit luovat tunnelmallisia keitaita puutarhaan. 

Anoppi ottaa lähteistä myös kasteluvettä kasveilleen.

Suurin osa lähteistä pysyy ympärivuotisesti sulina.

Puutarha onkin anopilleni henkireikä ja ihana puuhamaa.

Siellä käydessä löytyy joka kerta jotain uutta katseltavaa

ja ihmeteltävää.

Ja on hienoa,

että meillä miniänä ja anoppina löytyy aina 

yhteistä puhutttavaa ja mielenkiinnon kohteita.

Yhteistä on myös se, 

ettei puuhat puutarhassa lopu kummaltakaan meistä.

Siitä pitää rehevät ja suuret tontit huolta.

Ja se on ihanaa. 

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.