Vielä löytyy valkoista

 

syyshortensia  

Hydrangea paniculata ´White Diamond`   

ノリウツギ

Vielä kukkii paljon valkokukkaisia kasveja ruskan räiskyessä ympärillä.

Kiertelin kameran kanssa puutarhassa ja 

vien teidät nyt valkoiselle kävelylle Vaahteramäellä.

Ylimmässä kuvassa oleva syyshortensia ´White Diamond` 

on tämän kesän uusia tulokkaita.

Istutin niitä kolme kappaletta pihasaunan viereen.

Kaikki kolme kukkivat jo tänä kesänä,

mutta kukat ovat vähän pienempiä ja muodoltaan erilaisia 

kuin täysikasvuisen ´White Diamond` -syyshortensian kukat.

´White Diamond` on täysikasvuisena noin 1,5-2 m korkea

ja se pärjää vyöhykkeillä I-III (IV).

tarhapunahattu

Echinacea ´Seekers White Perfection` 

ムラサキバレンギク

Tämä tarhapunahattu on myös uusi tuttavuus. 

Se on hieman matalampi kuin tavalliset kaunopunahatun lajikkeet.

Se jää nimittäin 0,4-0,6 m korkeaksi.

´Seekers White Perfection`  kukkii heinäkuusta syyskuuhun.

Nyt on tosin jo lokakuu ja vieläkin nuppuja näyttää ilmestyvän.

Istutusvuonna kasvit kuitenkin saattavat olla rytmissään hieman sekaisin 

ja kukinta-ajat tasoittuvat juurtumisen myötä. 

Osasyy myöhäiseen kukintaan voi olla myös kaunis ja lämmin syksy.

tarhakurtturuusu 

Rosa rugosa ´Louise Bugnet` 

ハマナス 

バラ 

Tarhakurtturuusu ´Louise Bugnet`  on aina myöhäinen kukkija.

Sen valkoiset kukat ilahduttavat joskus jopa lumen keskellä.

syyshortensia  

Hydrangea paniculata ´Silver Dollar`   

ノリウツギ

´Silver Dollar` on yksi kauneimmista syyshortensioista.

Se on keskikokoinen syyshortensia-lajike,

joka kasvaa noin 2-3 metriä korkeaksi.

syyshortensia ´Bobo`

Hydrangea paniculata ´Bobo`

 ノリウツギ

´Bobo` puolestaan jää noin metriseksi ja

sopii loistavasti pieneenkin puutarhaan.

Se on yksi ehdoton suosikkini.

 pensashanhikki

Dasiphora fruticosa ´Abbotswood` 

キンロバイ（金露梅）'アボッツウッド'

Pensashanhikit saattavat näyttää keväällä ihan kauhtuneilta risuluudilta,

mutta ne maksavat syksyllä kaiken kevään rumuuden monin kertaisesti takaisin.

Pensashanhikit ovat uskollisia kukkijoita ihan talven tuloon saakka.

Valkoisia lajikkeita ovat ´Abbotswood` , ´Sandved` ja ´Tilford Cream`.

mustilanhortensia

Hydrangea paniculata ´Mustila`

ノリウツギ

Ja mustilanhortensiaa ei tarvitse edes hehkuttaa.

Katsokaa itse, kuinka kaunis ja herkkä sen kukinto on!

mustilanhortensia on yksi kookkaimmista hortensioista.

Se kasvaa noin 2,5 m leväksi ja korkeaksi.

Meillä nämä mitat ovat ainakin kolme metriä.

Eli hyvässä maassa siitä tulee todella kookas,

 sekä leveydeltään että korkaudeltaan.

Olisi kiva kuulla,

mitkä kasvit kukkivat teidän puutarhoissanne vielä näin lokakuussa.

Mukavaa viikonloppua!

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 

sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Ei turhaan suosikkini

 

pallohortensia 

Hydrangea arborescens ´Annabelle` 

 アメリカノリノキアナベル

Pallohortensia ei ole turhaan suosikkini.

Se aloittaa kukintansa heinäkuussa ja 

vieläkin näin lokakuussa se kukkii valkoisenaan,

upein, valtavin kukin.

Monet hortensiat vaihtavat väriään punaiseksi syksyn tullen,

mutta pallohortensia pysyy valkoisena,

kunnes kunnon pakkaset vaihtavat valkoisuuden kauniiseen ruskeaan.

Nuput ja vastapuhjenneet kukat ovat hieman limenvihreitä, 

mutta muuttuvat puhtaan valkoisiksi kukinnan edetessä.

Valkoisuus vaihtuu kukkien vanhetessa kerman sävyiseksi, 

ennen kaunista ruskeaa talviväriä.

Leikkaan vanhat kukinnot alas vasta keväällä,

jotta talvisessa puutarhassa riittää ihailtavaa lumen keskellä.

Pallohortensioita kasvaa Vaahteramäellä monessa paikassa.

En ole vielä koskaan kyllästynyt niihin.

Ne ovat ehdottomia suosikkejani vuodesta toiseen.

On ihanaa, 

kun räiskyvän ruskan keskeltä löytyy jotain näin rauhoittavaa ja valoisaa.

Kauneutta päivääsi!

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 

sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Runoilijoiden päivä

 syyshortensia

Hydrangea paniculata  ´Little Lime`  

ノリウツ

Tiesittekö, että tänään vietetään Runoilijoiden päivää?

Runoilijoiden päivä on kunnianosoitus runolle taiteen muotona. 

Kyse ei ole pelkästään runouden luomisesta, 

vaan myös runoudesta nauttimisesta.

Runouden päivän perusti William Sieghart vuonna 1994. 

Hän on brittiläinen yrittäjä, kustantaja ja hyväntekijä. 

Hän on perustanut myös Forward Prizes for Poetry -palkinnot,

jotka jaetaan vuosittain julkisessa seremoniassa Lontoossa.

Forward Prizes for Poetry -palkinnot ovat suuria brittiläisiä runouden palkintoja. 

Joka vuosi palkintoehdokkaiden runot – sekä tuomareiden suosikit – 

kerätään myös Forward Book of Poetry -kirjaan.

Palkinnon on tarkoitus antaa runoilijoille tunnustusta työstään 

ja tuoda runoutta meidän jokaisen arkipäivään. 

Runoja voi lukea matkalla töihin, kadulla, koulussa ja kahvilassa,

kaikkialla.

 ruiskaunokki, ruiskukka

Centaurea cyanus

ヤグルマギク

Itselleni runous on tärkeää. 

Runoja lukiessa moni oma keskeneräinen ajatus selkenee,

 runot lohduttavat,

 ilahduttavat 

ja tuovat ajattelemisen aihetta. 

Sama runo voi puhutella aivan eri tavalla eri lukukerroilla,

omasta elämäntilanteesta ja mielentilasta riippuen.

Olen siis ennen kaikkea runoudesta nauttija. 

Viime vuosina olen kirjoittanut myös muutamia runoja itse, 

ihan omaksi ilokseni. 

Olin kirjoituskurssilla ja siellä opettaja kehotti kirjoittamaan runoja,

 varsinkin haikuja ja tankoja, 

kun kipuilin etten osaa tiivistää tekstiäni. 

Runot ovat hyvää harjoitusta siihen.

Ihailen runoudessa juuri sitä, 

kuinka kaikki sanat ja lauseet ovat niin tarkkaan harkittuja ja

 sanoma tulee esille mahtavan tiivistetysti. 

Vain kaikki oleellinen on säilytetty. 

Vain timantti jää jäljelle.

Runojen kirjoittamisessa ja ylipäätään kirjoittamisessa on mielestäni se parasta,

 että se selkeyttää omia ajatuksia. 

Tuntuu kuin ymmärtäisi itseään paremmin, kun on kirjoittanut ajatuksensa ulos. 

Siksi olen kirjoittanut päiväkirjaa jo lapsesta saakka.

~

”Kirjoittaessa ihmiselle paljastuu, mitä hän oikeastaan halusi sanoa, 

ja kirjoittaessa saattaa jopa rakentua se, mitä haluaa tai halusi sanoa.  

Kirjoittaminen voi paljastaa – tai väittää – 

jotain aivan muuta kuin mitä alkujaan ajatteli 

(tai puolittain ajatteli) haluavansa sanoa. 

Tässä mielessä voidaan väittää, 

että kirjoittaminen kirjoittaa meitä. 

Kirjoittaminen näyttää tai luo (emmekä aina tiedä, kummasta on kyse), 

mitä me hetki sitten halusimme.” 

- J.M. Coetzeeta (etelä-afrikkalainen nobelisti) –

~

unikko

Papaver

ヒナゲシ

Runoudessa ja luonnossa on paljon samankaltaista. 

Kauneutta ei näe, jollei pysähdy ihmettelemään. 

~

Luonto on avaramielinen

ja kärsivällinen.

Se ei vaadi eikä soimaa,

vaan odottaa ja antaa.

Se on Luojansa kaltainen,

päästää kiireiset menemään,

mutta puhelee kuunteleville.

– Erkki Leminen -

~

Runoja voi lukea kiireellä ja pysähtymättä, 

mutta niiden kauneus jää usein silloin tavoittamatta.

Runot kuitenkin voivat myös auttaa pysähtymään ja rauhoittumaan. 

Siksi niillä on monia hyvää tekeviä puolia. 

Samaa tekee meille luonto ja puutarhanhoito. 

Kun mieli käy ylikierroksilla, 

kokeilen yleensä lukea tai menen puutarhaan tai metsään. 

Alle puolessa tunnissa olo helpottuu ja kehokin rentoutuu.

Suuresti ihailemani kasvitieteilijä Carl von Linné on sanonut: 

”Ihmettele kaikkea, myös kaikkein vähäpätöisintä.”

Pysähtymällä sekä runoista että luonnon ihmeistä ammentaa ja havaitsee eniten.

 syyshortensia

Hydrangea paniculata  ´Little Lime`  

ノリウツ

Luonnolla ja runoilla (ja kaikella kirjallisuudella) 

on myös sellainen yhtäläisyys, 

että kaikki ovat niiden edessä tasavertaisia. 

Jokainen voi nauttia niistä taustasta, iästä tai mistään lähtökohdista riippumatta. 

Suomessa mahtava kirjastolaitos takaa sen, 

että runoja on mahdollisuus lukea, 

vaikka ei olisikaan mahdollisuus hankkia kirjoja itselleen. 

Samalla tapaa jokamiehenoikeus

 ja lukuisat kaikelle kansalle avoimet puistoalueet mahdollistavat luonnosta 

ja kasveista nauttimisen, 

vaikka ei omaa maaplänttiä omistaisikaan.

~

”Lukemisen viehätys, hän ajatteli, kätkeytyi sen puolueettomuuteen. 

Kirjallisuudessa oli jotain ylevää. 

Kirjat eivät piitanneet siitä, 

kuka niitä luki vai lukiko kukaan. 

Kaikki lukijat olivat tasavertaisia, 

hän itse niiden mukana.”

- Epätavallinen lukija 

Alan Bennet-

~

neilikka

Dianthus

 Carnation

 カーネーション

Itselläni on paljon suosikkirunoilijoita. 

Luen monien suomalaisten runouden suurmiehien ja -naisien runoja,

 kuten Eino Leinon, Saima Harmajan ja Eeva Kilven runoja. 

Nykyrunoilijoista ehdoton suosikkini on Elina Salminen.

 Hän kirjoittaa runoja arkisista asioista todella armollisesti. 

Niistä löydän usein itseni ja omia kipuilujani, mutta myös ilon hetkiäni. 

Elinan kirjat ovat monta kertaa luettuja ja itkettyjä. 

Niistä olen saanut myös lohtua ja vertaistukea.

Jos haluat tutustua Elinan runoihin, 

niitä voi käydä lukemassa myös instagramin puolelta:

@elinakesken

Olisi kiva kuulla, pidätkö sinä runoista?

Ketkä ovat suosikkirunoilijoitasi? Ja miksi pidät juuri niistä?

Nautitaan tästä runoilijoiden päivästä 

runoja lukien ja kirjoittaen. 

Pörriäisbaari on tärkeä myös syksyllä

 

 syyshortensia

Hydrangea paniculata  ´Little Lime`  

ノリウツギ

Keväisin on usein puhetta pörriäisten suosiossa olevien kasvien kukinnasta.

Suositellaan, että juuri hedelmäpuiden pölyttämisen aikaan on paljon kukkivia kasveja, 

eli ruokatarjoilua pölyttäjille. 

Puutarha-alan ammattilaiset teroittavat usein, 

että pörriäiset tarvitsevat kipeästi ruokaa talvihorroksesta herättyään

ja munien kuoriuduttua.

Itsekin olen tainnut siitä kirjoittaa tänne blogiin useamman kerran.

helminukkajäkkärä

Anaphalis margaritacea 

ヤマハハコ

Pörriäisbaari on tärkeä myös syksyllä ja tietenkin myös kesällä.

Osa pölyttäjistä ja muista pörriäisistä talvehtii,

ja on tärkeää, että ne saavat ruokaa ihan talven tuloon saakka.

Myös linnut tarvitsevat ruokaa

ja hyvinvoivat hyönteiset ovat elinehto koko luonnon kiertokululle.

tarhaviinikärhö

Clematis Viticella ´Huldine`

クレマチス ビチセラ

Ja kaivataanhan me ihmisetkin silmänruokaa jokaisena vuodenaikana.

Kukkien lisäksi voimme ihmetellä ja ihailla toistaan erikoisempiä ökkiäisiä, 

jotka nauttivat vielä syksylläkin kukkivasta puutarhasta.

Monimuotoinen ja koko kasvukauden kukkiva puutarha on hyödyllinen ja kaunis.

 tarhakehäkukka

Calendula officinalis 

 キンセンカ

Kannattaa miettiä omaa puutarhaa myös pölyttäjien ja pörriäisten näkökulmasta.

Onko niiden ravintola auki koko kasvukauden?

Vai pitäisi johonkin ajankohtaan lisätä kukkivia kasveja?

Vielä on hyvää aikaa istuttaa monivuotisia kasveja,

jos kukkimistaukoja löytyy omasta puutarhasta.

Ja nyt on aika haalia myös lisää niitä alkukesän elintärkeitä kukkijoita pölyttäjille.

Pienet sipulikukat, narsissit ja tulppaanit pitävät hyvää huolta pölyttäjistä keväällä.

Eikä niitä meidän ihmisten mielestäkään voi koskaan olla liikaa.

Jos haaveilet niitystä, myös niityn voi kylvää jo syksyllä.

Tutki eri niittykukkaseoksia ja 

siemenien kylvöaikatauluja pussien kyljistä.

Näin löydät parhaat lajikkeet omaan puutarhaasi.

valkoinen kaunopunahattu

Echinacea purpurea ´White Swan`

ムラサキバレンギク

Kaunista alkanutta viikkoa! 

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, YouTubessa, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Hortensiat pidentävät kesää

Jos haluat kesän jatkuvan puutarhassasi myöhälle syksyyn, 

kannattaa istuttaa oikein paljon hortensioita. 

Ne ovat varmoja kukkijoita, jotka pärjäävät aika vähällä hoidolla.

Itse rakastan hortensioita ja siksi niitä kasvaa täällä Vaahteramäellä melkein joka puolella.

 syyshortensia

Hydrangea paniculata  ´Little Lime`  

ノリウツギ

Takapihan ´Little Lime` syyshortensiat ovat matalia ja 

sopivat hyvin tuohon rinteen reunalle peittämättä näkymiä. 

Myös perinteinen syyshortensia on todella kaunis. 

Hortensioiden kukinnot loistavat olohuoneen ikkunoista katseltaessa, 

vaikka ilta olisi jo hämärtynytkin.

syyshortensia

Hydrangea paniculata ´Grandiflora`

ノリウツギ 

 syyshortensia

Hydrangea paniculata  ´Little Lime`  

ノリウツギ

edessä

syyskimikki

 Actaea simplex ´Brunette`

シミシフーガ ブルネット

taustalla

   laikkukirjokanukka

Cornus alba ´Elegantissima`  

シラタマミズキ

ja

tarhaviinikärhö

Clematis Viticella ´Huldine`

クレマチス ビチセラ

Hortensioiden seuraksi sopivat hyvin kirjava- ja punalehtiset kasvit 

sekä myöhään kukkivat kärhöt. 

Myös havukasvit ovat loistavia hortensioiden seuralaisia ja 

tuovat ryhtiä pitsisyyden rinnalle.

Istutin tuohon rinteen reunalle myös atsalean, jotta kukkaloisto alkaisi jo alkukesästä.

 Hortensioiden alle ja viereen on hyvä istuttaa myös kevään sipulikukkia. 

Keväällä hortensiat saattavat näyttää vähän risuisilta, 

mutta sipulikukat vangitsevat katseen, kunnes hortensioihin puhkeaa lehdet.

Olisiko sinun puutarhassasi joku hyvä paikka vielä yhdelle hortensialle?

Näin syksyllä hortensioiden tarjonta on runsasta 

ja nyt on hyvä aika istuttaa.

Valonpilkkuja päivääsi!

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.