tiistai 30. toukokuuta 2017

Tomaatti!

Kirjavinkki 
Yhteistyöpostaus: Readme.fi


Readme.fi:n kustantama 
Tomaatti! -kirja 
ilmestyi niin nappiaikaan, kuin olla ja voi.
Kirjan on kirjoittanut Sonja Lumme,
joka on kuuluisa tomaatinkasvatus-taidoistaan. 
Ihailin kyllä lapsena myös hänen laulutaitojaan.

Kasvihuoneunelman toteutuessa tarvitsin ja tarvitsen kaikki mahdolliset
vinkit ja neuvot tomaatin kasvatukseen.
Olen lukenut monia kirjoja aiheesta ja opiskellut asiaa koulunpenkilläkin,
mutta mahtavinta on ammentaa tietoa "tosikasvattajalta".
Puutarhanhoidossa kokemus on tärkein tietolähde monta kertaa.
Vain siten oppii parhaimmat niksit ja tavat toimia.
Onneksi kaikkea ei tarvitse opetella itse kantapään kautta,
vaan tietoa voi ammentaa muilta harrastajilta ja ammattilaisilta.
Ja tämä kirja auttaa välttämään varmasti monta kantapääopiskelua.

 Kirja lähtee liikkeelle siemenkasvatuksesta, 
ja jatkuu hoidolla ja sadon hyödyntämisellä.

 Kumppanuuskasveilla on suuri merkitys, 
ja siihen löytyvät hyvät neuvot kirjasta.

 Omassa kasvihuoneessani kasvaa basilikaa, chiliä ja paprikaa sekä samettiruusua,
tomaattien kaverina.
Periaatteessa samat kasvit viihtyvät yhdessä, 
kuin maistuisivat lautasellakin yhdessä.

 Voi, miten mahtavia ja erinäköisiä tomaattilajikkeita voi ollakaan olemassa!
Kuvat ovat todella upeita, herkullisia ja tunnelmallisia. 
Ne ovat Arne Nylanderin kamerasta lähtöisin.

 Kirjan loppupuolella alkaa melkein kuola valumaan näiden reseptien ja kuvien vuoksi.
Nämä herkulliset kuvat innostavat myös osaltaan tomaatin kasvatukseen ja eri lajikkeiden kokeiluun.


Sonja sanookin kirjassaan:
"Mahtavan makea, mehukas ja täyteläinen
-se maailman paras tomaatti on itse kasvatettu.
Hyötykasveista juuri tomaatin kohdalla ero kotipuutarhassa kasvaneen 
ja tehoviljelyn välillä on huikea."

Kirja ei ole pelkästään fiilistelyä,
vaan loistava tietopaketti myös kasvatuksen ongelmiin ja niiden ratkaisuihin.
Minä ainakin olen löytänyt jo monta uutta asiaa ja niksiä kirjan avulla.
Ja kirjasta löytyi myös kasvattamisen ilo,
tosin sitä ei tarvinnut kauheasti houkutella kasvamaan.


Arvonta:
Iloksenne sain myös yhden kappaleen arvottavaksi
teille muillekin tiedonjanoisille tomaatinkasvattajille tai kasvatuksesta haaveileville.
Kirjan lahjoitti arvottavaksi Readme.fi.

Voit osallistua arvontaan näin:
~ 1. arpa
Kommentoi kommenttikenttään osallistumisestasi.
Myös anonyymit voivat osallistua, ilmoittamalla sähköpostiosoitteensa kommentissa.
~ 2. arpa
Liittymällä blogini lukijaksi / olemalla blogini lukija 
~3. arpa
 Blogin Facebook- sivuilla voi lunastaa myös  yhden arvan.
Tykkää facebook sivustosta 
ja kommentoi tämän postauslinkin alle.
Facebook ei ole osallisena arvonnassa.
~Ilmoitathan monella arvalla osallistut.
~Voitto lähetetään vain Suomeen.

Arvontaan voi osallistua sunnuntaihin 4.6.2017 klo 24 saakka.
Arvon voittajan maanantaina 5.6.2017.
Onnea arvontaan!


Täällä ollaan muuten oltu ihan sydän kylmänä,
jäätävän yön takia.
Onneksi harsotuksesta on ollut apua,
ja kaikki näyttää olevan hengissä kasvarissa. 
Ensi yöksi täytyy kuitenkin ehkä viritellä jokin lämmityslaite sinne. 
On tämä kevät kyllä harvinaisen keikkuva.



Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Kesäkotiin muutto ja kasvun ihmettelyä


Kasvien kasvatus on aika ihmeellistä.
Miten pienistä siemenistä voi kasvaa suuria taimia ja jopa satoa?
Näihin siemenpusseihin liittyy paljon odotuksia.
Nyt yksi etappi on taas saavatettu tämän sadon haaveessa.
Tomaatin taimet pääsivät muuttamaan kasvariin, karaisuvaiheen jälkeen.
Myös chilit, paprikat ja kasvihuonekurkut muuttivat samaan kesäasuntoon.

 Aloittelinkin jo viime viikolla kasvihuoneen istutuksia
muutamalla valmiilla taimella.
Nyt homma jatkui hieman samaan malliin.
Kaikki istutukset tulevat ruukkuihin, 
jotka ovat hieman erilaisia.
Kasvualustana käytän tätä GreenCaren luonnonlannoitettua puutarhamultaa

 Kasvupusseja voi käyttää ihan sinälläänkin,
tai sitten vaikka tämänkaltaisten Piirongin Hilma säilytyskorien sisällä.

 Halusin luoda tällä eriparisuudella kodikkuuden tuntua.
Haluan myös herätellä teitä ajattelemaan luovasti.
Kaiken ei tarvitse olla niin kuin aina on totuttu ennenkin tekemään.
Puutarha on osa kotia ja kasvihuone on osa puutarhaa.
On tärkeää, että ne ovat oman näköisiä.
Lisäksi tämänkaltaisen "hyötarhan" voi perustaa myös parvekkeelle tai terassille.

Kasvihuoneen toisella puolella on myös Piirongin Hilma-säilytyskori,
isompaa kokoa kuin toisella puolen.
Sinne sujautin kokonaisen multasäkin, johon viilsin reiät pohjaan.
Yläpää vain auki ja käärölle, jolloin musta sisus tulee esiin,
ja näin istutusalusta on valmis.
Vasemmalla on vanhempieni kaatopaikkakuormasta pelastamani tynnyri.
Se oli sen verran ruosteessa, että laitoin muovisen ämpärin sen sisään.
Ämpäri jää näkymättömiin, kun kasvit alkavat ryöpsyämään.

 Kasvupussit ovat omiaan yrttien, chilien, paprikoiden sekä yhden tomaatin kasvatukseen.
Ne sisältävät GroBiootti-hyötymikrobeja.
 GroBiootti™ -hyötymikrobit parantavat juuriston kasvua ja vahvistavat näin kasvin vastustuskykyä ja hyvinvointia.
 Luonnonmukaisen lannoituksen ansiosta kasvuvoimaa riittää pitkään.
Kasvupussiinkin kannattaa viiltää reiät pohjaan, jotta ylimääräinen vesi pääsee valumaan ulos.

 Kasvihuoneeseen mahtuu kasvien lisäksi myös tämä pieni pöytäryhmä.
Se on tärkeää minulle.
Käyn juomassa kahvit siellä aina kun vaan on mahdollista.

 Kaikki on vielä vähän vinksin vonksin,
mutta eiköhän kaikki asetu paikoilleen ajan kanssa.
Tässä on kasvien istutus vielä ihan kesken.
Tähän kuvaan liittyy myös kuva-arvoitus:
näetkö mitä tällä puutarhurilla on jalassaan?
Siitä saa vähän osviittaa, millaisissa tamineissa täällä liikuskellaan ja istutellaan.

 Takaseinän kylvöalusta on ollut kovassa käytössä.
Siellä kasvaa vielä monia taimia
ja siinä on todella hyvä istutella kaikkea.
Erillistä ruukutuspöytää ei tarvitse siksi hankkia tänne.

 Ja sitten itse tomaattien ja kurkkujen istutukseen.
Virittelin tomaateille ja kurkuille tukinaruja,
joiden alapään sijoitin istutettavan taimen alle.
Näin naru pysyy helposti paikoillaan.

 Istutuksen yhteydessä lisäsin varastolannoituksen taimen viereen.

Tässä on yksi nurkkaus valmiina.
Tomaatit pitävät paprikan, chilien ja basilikan kumppanuudesta.
Isoimmassa ruukussa on pari paprikan tainta,
ja pienempiin ruukkuihin kylvin kolmea eri basilikaa, tomaattien kavereiksi.
Basilikat olisi oikeasti pitänyt esikasvattaa jo ajat sitten,
mutta jotenkin unohdin koko asian. 
Näistä kylvöistä kuitenkin saa ainakin loppukesästä satoa.


 Tässä nurkkauksessa on jo aiemmin istuttamani taimet,
mutta kavereita muutti niiden ympärille lisää.
Omat kasvatukset ovat vähän honkkeloita ja venähtäneitä,
mutta ne pulskistuvat ja topakoituvat äkkiä kasvarin valossa ja hyvässä mullassa.
Taimien tukeminen on kuitenkin erittäin tärkeää.

 Viime viikolla istuttamani taimet ovat jo topakoituneet ja kasvaneet. 
Kasvun ihme on mahtavaa seurattavaa.

 Ilta-auringossa ´Golden currant` - on lehdiltäänkin aivan kultainen.
Oikeasti lehdistö on kauniin vihreä.

Iltaisin kasvihuoneeseen tekisi mieli jäädä seuraamaan kaiken kasvua.

Eikä kasvihuoneen ikkunoista avautuva maisemakaan ole hullumpi.
Tämä kevään vihreys, pieni järven pilkahdus ja auringon lasku
saavat taas kerran huokailemaan ihastuksesta.

Kaunista sunnuntaita!

Postauksen yhteistyökumppanit:
Kasvihuone: Willab Garden
Siemenet: Nelson Garden
Puutarhamulta, kasvupussit, Ympäristön ystävä puutarhalannoite: GreenCare
Kastelukannut: Plastex
Hilma säilytyskorit, torkkupeitot, tyynyt: Piironki


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

lauantai 27. toukokuuta 2017

Hanami

kärperön kirsikka
Prunus cerasus
さくら

Keitaamme kirsikka aivan huumaa valtavalla kauneudellaan tällä hetkellä.
Puussa käy valtava kuhina, kun kimalaiset pörrääväät valkoisissa kukinnoissa.
Istuimme päiväkahvilla puun alla, 
ja huomasimme myös talitintin istuskelevan oksalla.
Mietittiin, mitähän se sieltä syö...
Mies totesi, että ehkä tinttikin fiilistelee.
Nyt on tosiaan fiilistelyn aika,
vaikka touhua on valtavasti.
Kaikkialla on niin kaunista.
Olisi hanami-juhlan paikka.




The perfect blossom is a rare thing.
You could spend your life looking for one,
and it would not be a wasted life.
~Katsumoto, The Last Samurai~



In the city fields,
contemplating cherry trees...
Strangers are like friends. 
~Kobayashi Issa~


Mukavaa lauantai-iltaa!

Täällä tuli kaivattu sade
 ja vihreys näyttää vieläkin kauniimmalta.

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

perjantai 26. toukokuuta 2017

Pohjolan appelsiini

Blogiyhteistyö: Viherrinki Oy

 tyrni
Hippophae rhamnoides

Lähiruoka ja superfoodit ovat olleet jo monta vuotta pinnalla 
ruoka-asioista tai ravintoloista puhuttaessa.
Asia on erittäin tärkeä myös puutarhasuunnittelun kannalta.
Mikä onkaan hienompaa, kuin omassa puutarhassa kasvatettu ruoka
ja tärkeät vitamiinit eivät tulekaan pilleripurkista,
vaan oman puutarhan sadosta.

Marjat ovat parasta superfoodia.
Niissä on niukasti energiaa, mutta runsaasti terveyttä suojaavia aineita.
Useita eri marjoja syömällä,
voi varmistaa terveellisen ruokavalion ja monet tarpeelliset vitamiinit.
Lisäksi marjat ovat herkullisia.
Niitä voi napsia karkkien sijaan.
Lapsetkin nauttivat ja syövät hieman vahingossa terveellisiä marjoja,
kun niitä voi poimia suoraan omasta puutarhasta.

Tyrni on tunnetusti erityisen terveellinen ja c-vitamiinipitoinen marja.
Sen öljy vaikuttaa suotuisasti ihoon, limakalvoihin ja elimistön immuunijärjestelmään.
Tyrni ylläpitää sidekudoksen kuntoa ja ehkäisee nenän tukkoisuutta. 
Ravintoainetaulukoiden mukaan vajaassa 50 grammassa tyrniä 
on aikuisen päivittäistä saantisuositusta vastaava määrä C-vitamiinia.
Tyrnissä on runsaasti myös E-vitamiinia, bioflavonoideja ja beetakaroteenia, 
joka muuttuu elimistössä A-vitamiiniksi. 
Tyrni tukee elimistön hyvinvointia ja auttaa toipumaan sairauksista.

Olen tiennyt tyrnin terveysvaikutuksista,
silti niiden maku ei ole ollut minusta herkullisimmasta päästä. 
Ilahduin, kun kuulin että markkinoille on tullut uutuuslajike ´Eva`,
joka on tavallista sokeripitoisempi ja isomarjaisempi.
Lisäksi se on lähes piikitön, mikä helpottaa marjojen keräämistä valtavasti.
Minäkin innostuin tyrnin kasvatuksesta ihan uudella tavalla.
Terveysvaikutusten lisäksi niiden kiiltävä, hopeinen lehdistö on myös koristeellinen.
Eli se on myös koristekasvi.
Mielestäni on hienoa, jos puutarhassa sekoitetaan koristekasveja ja hyötykasveja sekaisin.
Hyötytarhan ei tarvitse olla erillinen osa puutarhaa.

Löysin hyvän paikan tyrniviljelmälleni
alapihalta, metsän laidasta.
Samalla alueella kasvaa kaikki marjapensaamme.
Koska olin hieman huolissani tyrnin leviämisestä juurivesoistaan,
tein istutusalueen kiven kupeeseen, 
ja nurmikon reunaan.
Paikka on aurinkoinen.
Tyrni viihtyy kalkkipitoisessa, hikevässä hiekkamultamaassa.
Se sietää myös hyvin tuulta.
Tyrnit pärjäävät vyöhykkeillä I-IV (VI).

 Tyrni kaipaa noin 50 cm syvän ja yhtä leveän istutuskuopan.
Meillä pohjamaa tässä kohtaa on hyvää multaa, 
joten poistin pintamaata vain noin 25 cm.
Käänsin myös kaikki mahdolliset rikkakasvien juuret ylös,
ja poistin ne.
Kuihtuneita lehtiä ja pieniä oksanpätkiä sen sijaan ei tarvitse poistaa,
ne tuovat vain humusta maahan.

 Pohjamaan kunnostuksen jälkeen,
lisäsin uutta, hiekkapitoista  multaa noin 25 cm:n kerroksen.

Tyrni on kalkinsuosija,
sen tähden lisäsinkin kalkkia reilusti.
Sekoitin kalkin mullan sekaan hyvin.

 Tyrni tarvitsee aina tytön ja pojan tuottaakseen satoa.
Yksi poikatyrni pölyttää kolmesta neljään tyttötyrniä .
Minä valitsin ´Evalle` pölyttäjäksi ´Oton`.
Aloittelen näin varovasti vain kahdella taimella,
mutta jos innostus kasvaa,
tilaa löytyy vierestä lisäkasvatuksille.

´Eva` ja ´Otto` ovat Viherrinki ketjun tämän vuoden 

 ´Otto` on matalakasvuinen lajike,
ja ´Evakin´ kasvaa vain 2-3 korkeaksi. 
Leikkaamalla kasvusto voidaan pitää matalampanakin poiminnan helpottamiseksi.

 Jos puutarhassasi kasvaa tyrnejä, etkä ole varma ovatko ne emi- vai hedepensaita,
nyt on hyvä aika ottaa asiasta selvää.
Tässä kuvassa on poikatyrni eli hedepensas.
Hedepensaat eivat tuota marjoja, vaan toimivat ainoastaan pölyttäjinä.

 Ja tässä kuvassa on tyttötyrni eli emipensas.

 Läpimäräksi kastellut taimet istutetaan siten, 
että juuripaakun pinta jää samalle tasolle maan pinnan kanssa.

 Lisää multaa juuripaakun ympärille, 
tiivistä maa kevyesti vaikka käsin tai lapiolla, mutta älä polje.
Ja kastele kunnolla.

 Siinä he ovat nyt rinnatusten.
Jos pensaissa on kuolleita tai kuivia oksia ne voidaan poistaa tässä vaiheessa.

Kuorikate viimeistelee istutuksen ja helpottaa hoitoa.
Kuorikate pidättää kosteutta, joten kastelun tarve vähenee.
Kate ehkäisee myös rikkakasvien kasvua.

KASTELU
Tyrni pärjää kuivahkossakin kasvupaikassa,
mutta taimivaiheessa ne kaipaavat kuitenkin säännöllistä ja runsasta kastelua.

LANNOITUS
Tyrni tuottaa tarvitsemansa typen juurinystyröiden avulla,
siksi sitä lannoitetaan vähätyppisellä tai typettömällä lannoitteella keväällä.

Nyt vain odottelemaan tyrnien kasvua ja
suurta satoa. 
Saa nähdä laajeneeko tyrniviljelmät jo tämän kesän aikana.

Lisää tietoa tyrneistä ja ´Evasta` sekä ´Otosta`
löydät täältä.
Ja tyrnejä löydät lähimmästä Viherrinki ketjun myymälästä.

Yhteistyössä:

Viherrinki ketju on yksityisten, 
ammattitaitoisten ja palvelevien 
puutarhakauppojen muodostama markkinointirengas. 
Ketjun toimintaa hallinnoi Viherrinki osakeyhtiö. 
Viherrinki-myymälät ovat persoonallisia, 
oman paikkakuntansa erikoisolosuhteet hyvin tuntevia puutarha-alan erikoisliikkeitä.
Viherrinki ketjun myymälöitä löytyy ympäri Suomen.
Täältä löydät myymälän, joka palvelee lähinnä sinua.

Bloginäkyvyyttä vastaan saadut tuotteet
Kastelukannu : Plastex
Lapio ja talikko: Gardena
kalkki ja kuorikate: GreenCare



Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

torstai 25. toukokuuta 2017

Etelässä

rusokirsikka
Prunus sargentii
オオヤマザクラ


Viime lauantaina ajoimme vain 1,5 tuntia etelään,
ja tuntui kuin oikeasti olisimme olleet etelässä.
Espoon Marketanpuistossa järjestettiin jokavuotuiset marketanmarkkinat.
Samana päivänä Kotipuutarha lehti järjesti meille puutarhabloggajille 
jo perinteeksi muodostuneen tapaamisen.

 Matkaseurana minulla oli


Aamupäivän kiertelimme markkinoiden puutarha-aiheisia kojuja 
ja kävin ihanalla lounaalla Kukkalan Sannan kanssa.

 Kasvit tietysti kiehtoivat eniten.
Myllynpellon taimien osastolla oli mahtavat määrät yrttejä ja tomaatteja.
Sekä tämä hurmaava pienoispuutarha.

 Ja tietysti Myllynpellon taimien Matti Vuorikin on hurmaava.
Iloisuus tarttuu ja tarttui muutama taimikin matkaan.
Blogiystävien yllytyksestä meille muutti myös 
oka eli mukulakäenkaali.
Oravankesäpesän Kati yllytti vielä sanomalla, 
että Autuaan olon Cherikin osti sellaisen.
No, pakkohan minunkin oli tuo trendikasvi saada, 
vaikken ollut aiemmin edes kuullut moisesta hyötykasvista.
Okasta syödään  lehtiä ja myös mukula on syötävä.
Puhuimme myös talvetuksesta ja
aion kokeilla talvetusta samoin kuin koristekäenkaalien kanssa.
Talvetan ne autotallissa yhdessä daalioiden kanssa.
Käenkaaleista säilyy vain mukula, samoin kuin daalioista.
ja uudet lehdet putkahtavat sitten keväällä esiin.

 Iltapäivällä pääsimme sitten Kotipuutarha lehden bloggaajatapahtuman herkkujen äärelle.
Syötävien herkkujen lisäksi myös tapahtuman anti ja seura 
ravitsivat sekä mieltä, että tiedonnälkää.
Kuulimme herkullisen salaattipöydän lomassa
Tahvosten kotimaisista marjapensaista ja muista marjakasveista,
Kotipuutarhalehden Piian kertomana marjapensaiden istutuksesta ja hoidosta,
Kekkilän luomulannoitteista ja kompostimullan käytöstä,
Ruduksen Kotipolku-palvelusta ja uutuustuotteista
sekä
Tikkurilan Patio kivikuullotteesta.

Itseäni nuo marjakasvit kiinnostivat kaikkein eniten.
Marjat ovat yksi puutarhan hittikasveista tällä hetkellä.
Huomaan lisääntyneen kiinnostuksen marjakasveihin asiakkaideni puheista,
ja itsekin olen jotenkin ihan uudella tavalla innostunut niistä.
Marjat ovat yllättävän helppoja kasvatettavia ja niistä saa hyvää ja terveellisitä lähiruokaa 
suoraan omasta puutarhasta.

Työnäytösten lomassa ehdimme vaihtaa kuulumisia blogiystävien kesken.




Ruduksen Jaani Turunen ja Iia Suikki
näyttivät meille,
kuinka betonisista Rustikko-muurikivistä syntyy 
kaunis, eläväpintainen muuri tai vaikka tilanjakaja. 



 Kotipuutarha lehden Piia Reinikainen ja päätoimittaja Maija Stenman,
heidän takanaan Tikkurilan Hanna Salonen
ja Autuaan olon Cheri.


Ihana Cheri ja kissasukkikset

Tahvosen Tuuli Viista kertoili meille vielä Ilona-taimituoteperheestä.
Ilona-taimet ovat laadukkaita, kotimaisia taimia, 
joille myönnetään kahden kasvukauden takuu.
Ilona-taimet ovat istutettu tavallista suurempaan 4 litran ruukkuun. 
Suurempi ruukku edesauttaa taimia voimaan paremmin ja kasvamaan vahvemmaksi jo taimivaiheessa.
Ne kasvavat alusta alkaen ulkona, Suomessa
ja niiden kasvatuksessa on huomioitu luonnon kiertokulku ja tasapaino, 
esim. suljetun kastelujärjestelmän avulla 
sekä käyttämällä hallitusti liukenevia lannoitteita.
Myös taimiastia on kierrätettävää materiaalia
 ja jokaisesta myydystä Ilona-taimesta
 lahjoitetaan 10 senttiä ns. vihreään kohteeseen.

Saimme valita itsellemme kotiinviemisiksi jonkin Ilona-taimiperheeseen kuuluvan marjakasvin.
Meille muutti viherherukka ´Vilma`.
Se on pystykasvuinen, suurimarjainen, makea ja keskiaikainen satoisin viherherukka. 
Se soveltuu erinomaisesti tuorekäyttöön ja viininvalmistukseen.

Lopuksi juttelimme myös rungollisista herukoista.
Rungollisia herukoita voi kasvattaa perinteisesti maassa,
sekä myös ruukussa.
Ruukussa kasvava herukka täytyy kuitenkin joka suojata talvisuojalla tai talvettaa 
esim. kellarissa tai autotallissa.
Myös runko täytyy tukea paremmin, kuin tässä erimerkkikasvissa.
Marjat painavat yllättävän paljon, ja ohut runko ei välttämättä yksin jaksa kannatella painoa.
Minusta tämä rungollinen herukka on erittäin kaunis koristekasvinakin.
Olen nähnyt kauniin oleskelupation, joka oli reunustettu rungollisilla herukoilla,
alla oli matalia maanpeittoperennoja.
Oleskelualue oli suojaisa, mutta samalla ilmava runkojen muodostaessa vain näennäisen suojan.

Lämmin kiitos 
sekä mukana olleet yritykset
todella mukavasta ja antoisasta tapaamisesta!
Teidän ansiostanne meidän puutarhabloggaajien yhteishenki 
pysyy niin hyvänä ja läheisenä.
On ihana, vaihtaa ajatuksia ja tavata!

Aurinkoista helatorstaita!
Mä lähden nyt pihahommiin. 

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.