Viime postauksessa kerroin teille haravointijätteen hyödyntämisestä
ja kerroin tarvitsevani lehtiä uuden kohopenkkini perustamiseen.
Nyt kerron teille, miten kohopenkki perustetaan.
Etupihan nurkassa, koivujen alla nurmikko kasvoi todella huonosti.
Pari viimeistä kuivaa kesää aurinko on paahtanut nurmikon aivan karrelle.
Niinpä jo kesällä päätin istuttaa nurkkaukseen jotain kuivuutta kestäviä kasveja.
Aloitin lisäämällä nurkkaan sanomalehtikerroksen suoraan nurmikon päälle, jonka kastelin huolellisesti.
En siis kaivanut tai poistanut nurmikkoa alta.
Sen jälkeen keräsin nurkkaan risuja kesän mittaan.
Risujen päälle tyhjensin käytetyt kasvusäkit kasvihuoneen tyhjennyksen yhteydessä.
Uskalsin tehdä tämän,
koska tomaateissani ei ollut mitään kasvitauteja tai
tuholaisia.
Nyt on vuorossa sitten lehtikerros.
Eri puiden lehdet sulassa sovussa maatuvat paremmin,
kuin esimerkiksi pelkät vaahteranlehdet paksuna kerroksena.
Lehtien jälkeen lisään kompostia tai hevosenlantaa,
ja toistan pari kertaa vielä tämän saman.
Lanta ja komposti antaa kohopenkkiin ravinteita
ja nopeuttaa eri ainesosien maatumista.
Kohopenkki on kuin täytekakun tai lasagnen tekemistä.
On tärkeää, että erilaisia kerroksia tulee vuorotellen.
Näin ilmavuus säilyy ja kohopenkistä tulee todella kuohkea.
Tein teille esimerkkikuvan kohopenkin kerroksista.
Voit tehdä kerroksia niin monta kuin haluat.
Kerrokset olisi hyvä olla noin 10-20 cm korkeat.
Huomioithan sen, että maatuessaan kohopenkkin vajuu matalammaksi,
joten voit tehdä reilusti korkeutta siihen.
Tämä sama ohje pätee myös lavankauluskasvilavoihin.
Näin perustat kohopenkin:
Päällimmäiseksi kerrokseksi lisään aina pussimultaa (noin 30 cm).
Lisäyksen teen tässä uudessa penkissäni vasta keväällä.
Muuten teen kohopenkin valmiiksi näin syksyllä,
koska aikaa ja materiaalia löytyy paremmin.
Keväällä muhinut ja osittain maatunut kohopenkki on valmiina uusille istutuksille.
Kohopenkin voi joko rajata etukäteen
tai kantata nurmikon ja kohopenkin rajan jälkikäteen.
Näin reunasta tulee siisti ja huoliteltu.
Kohopenkki on erittäin suositeltava vaihtoehto savimaalle.
Savimaalla kaivaessa, kuopasta muodostuu väkisinkin hieman kylpyammemainen potero,
joka kerää sateisina kesinä vettä valtavasti.
Kohopenkki parantaa maata eivätkä kasvien juuret eivät lillu vedessä.
Tämä kyllä aiheuttaa sen, että ensimmäisinä vuosina kohopenkkiä täytyy kastella hieman normaalia istutusaluetta enemmän.
Myöhemmin kasvien juuret löytävät tiensä syvemmälle maahan ja
kastelun tarve vähenee.
Kohopenkin hyödyt:
- Parantaa maan lämpötaloutta, sillä routa sulaa keväällä nopeammin
ja kasvualusta pysyy pidempään lämpimänä syksyllä.
- Ylimääräinen vesi valuu nopeasti pois.
- Kasvit viihtyvät, kun muhevaa multaa ja erilaisia kerroksia on niiden juuriston saatavilla.
- Kohopenkki on myös ilmava, juuret saavat happea.
- Ravinteet vapautuvat hitaasti kasvin käyttöön.
- Helppo perustaa, ei tarvitse kaivaa.
Olen perustanut oikeastaan kaikki viime vuosina tekemäni istutusalueet
kohopenkeiksi omaan puutarhaan.
Oman kokemukseni mukaan kasvit kasvavat paremmin ja
ovat hyvinvoivempia kuin perinteisesti maahan kaivetut kasvit.
Olisi kiva kuulla taas teidän kokemuksia ja mielipiteitä aiheesta?
Miten sinä perustat kohopenkkisi?
Ja mitä hyötyä tai haittaa olet kokenut kohopenkistä
joko koristekasvien tai hyötykasvien kasvatuksessa?
LISÄYS 28.9.2020
Lehtien keräämiseen lanseerattiin mahtava uutuus
Nyt lehtiaarteiden talteenotto on entistä helpompaa.
Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös
