Näytetään tekstit, joissa on tunniste lannoitus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lannoitus. Näytä kaikki tekstit

torstai 13. tammikuuta 2022

Ekologista puutarhanhoitoa

valkoinen kaunopunahattu Echinacea purpurea ´White Swan` ムラサキバレンギク
valkoinen kaunopunahattu
Echinacea purpurea ´White Swan`
ムラサキバレンギク


Olipa aivan mahtavaa, 
kuinka paljon edellinen postaus herätti keskustelua ja upeita ajatuksia.
Itsekin inspiroiduin järjestelystä, karsimisesta ja ekologisuudesta entistä enemmän.
Mainitsinkin edellisessä postauksessani, 
että olen miettinyt näitä asioita myös puutarhan kannalta,
 vaikka olenkin nyt intoutunut järjestelemään kodin sisätiloissa, 
Tästä syystä päätin kerätä tällaisen koontipostauksen ja 
tavallaan kierrättää myös vanhoja postauksia, jotka liittyvät aiheeseen.
Kuvien alla olevista linkeistä pääset lukemaan kyseistä postausta suoraan.

Näissä postauksissa olen käsitellyt enemmän ehkä kierrätystä ja ekologista puutarhanhoitoa,
mutta osittain ne liittyvät myös kodin ylläpitoon ja järjestämiseen kokonaisuutena.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja puutarha on myös osa kotia,
josta kannattaa pitää huolta.
Kaikki lähtee oikeastaan itsetuntemuksesta ja omien arvojen ja
 mieltymystensä tiedostamisesta.
Itselleni ekologisuus on tärkeä arvo.
Meillä puutahureilla ja pienenkin maapalan omistajilla tai 
vuokraajilla on tavallaan aikamoinen vastuu.
Me voimme toimillamme vaikuttaa oman maamme terveyteen ja puhtauteen.
Jopa niin kirjaimellisesti, miten maatamme ruokimme.
Ja maahan sitten ruokkii meitä,
vaikka emme kaikkea ruokaa tuottaisikaan omalla tontilla
 niin kuin ennen oli tapana.
Itsetuntemus auttaa myös puutarhan suunnittelussa valtavasti. 
Jokaisella meillä on mielivärejä, -tyylejä ja -kasveja,
 joiden avulla puutarhasta syntyy juuri oman näköinen ja oloinen. 
Myös toimivuuden suunnittelussa itsetuntemus auttaa. 
Puutarhaa suunnitellessa kannattaa miettiä omaa ajankäyttöä, 
koko perheen tarpeita ja ihan sitä, mitä haaveilee pihalla tekevänsä. 
Oman näköinen puutarha ei synny naapureita tai trendejä tarkkailemalla, 
vaan miettimällä enemminkin itsekseen mitä haluaa. 
Myös puutarhasuunnittelijat auttavat tässä. 
He osaavat (tai siis me osaamme) kysellä oikeita kysymyksiä ja ä
tuoda aiheellisia näkökulmia esille, 
jotta oma ajatustyö helpottuu. 
Itse olenkin usein todennut asiakkailleni, 
että yleensä kartoituskäynnin jälkeen
 asiakkaan omatkin ajatukset lähtevät lentelemään uusille korkeuksille. 
Pihausunnittelijan käynti tontilla tuo yleensä tuoreita näkökulmia 
koko tonttiin ja puutarhaan tilana, joita ei ole itse ehkä tajunnut ajatellakaan.
Ulkopuolinen ammattilainen näkee asioita uusin silmin. 
Kotisokeus vaivaa yleensä sisätiloissakin, varsinkin jos on asunut pitkään samassa paikassa. 
Voi olla aivan jumissa, 
miten esimerkiksi huonekaluja voisi sijoitella toisella tapaa,
 kun on tottunut niiden tietynlaiseen sijaintiin. 
Tämän yleensä huomaa myös matkoilta tultua.
Oman kodin näkee hieman uusin silmin, kun on ollut vähän aikaa pois.

Jotta ei ajauduta liian kauas varsinaisesta aiheesta,
jatketaan enemmän tuosta puutarhasuunnittelusta ja 
itsetuntemuksesta jossain toisessa postauksessa. 



Ensimmäisessä postauslinkissä kerron biohiilestä ja sen vaikutuksesta maaperään.

BIOHIILI on vihreaa kultaa

BIOHIILI on vihreää kultaa 


On tärkeää tuulettaa myös monia pinttyneitä käsityksiä.
Ennen monella tuli kierrätyksestä mieleen kotikutoinen, 
hieman romuromanttinen vaihtoehto.
Kierrätys ja kierrätetyt tuotteet voivat olla myös super laadukkaita ja tyylikkäitä, 
niin kuin nämä ruukut. 

Tyylikästä kierrätystä

Tyylikästä kierrätystä


Lannoituksella on suuri vaikutus maaperään.
Luonnonmukaiset lannoitteet eivät kuormita luontoa tuotantovaiheessa eivätkä maaperässä.

Ympäristön ystävä

Ympäristön ystävä



Myös pienissä tiloissa keittiöjätteen kompostointi onnistuu hyvin Bokashin avulla.

Bokashi-kompostointi

Bokashi-kompostointi



Viljelykierto pitää maan kunnossa eikä 
kasvitauditkaan pääse niin helposti valtaamaan alaa.

Viljelykierto

Viljelykierto



Oman puutarhan kasvijätettä ja kompostia kierrättämällä saa muhevia kasvualustoja aikaiseksi.
Vaahteramäen parhaiten kasvavat istutusalueet ovat juurikin kohopenkkejä,
 joihin on hyödynnetty sekä oman puutarhan lehtiä ja oksia sekä kompostia.
Yleensä päällimmäiseen istutuskerrokseen laitan mehevää, uutta multaa. 

Kohopenkin perustaminen

Kohopenkin perustaminen



Lehtien hyötykäyttö

Lehtien hyötykäyttö


Puutarhatyökalujen huollolla voimme vaikuttaa paljon siihen, 
millaisilla työkaluilla työskentelemme ja miten työ sujuu. 
Tärkeä pointti on myös löytää tarvittavat työkalut helposti.
Turhat työkalut ja muut puutarhavälineet karsimalla ja kierrättämällä,
saamme tilaa niille tarvikkeille, joita oikeasti käytämme.
Ja kiertoon laitetut puutarhavälineet löytävät yleensä uuden onnellisen omistajan,
 joka kyseisiä tarvikkeita tarvitsee.
On myös tärkeää säilyttää työkaluja säältä suojassa.
Aina ei ole mahdollisuutta puutarhavajan rakentamiseen,
mutta työkalujen oma paikka varaston tai autotallin nurkassa 
tai niille tehty pieni kaappi takaavat työkalujen löytymisen, silloin kun niitä tarvitsee.

Puutarhavaja

Puutarhavaja


Puilla on tärkeä merkitys
 ihan globaalisti kuin yksilötasollakin.
Ne ovat maapallon hiilisyöppöjä
 ja pystyvät sitomaan itseensä merkittävän määrän hiilidioksidia.
Muistan jo lapsuudesta sellaisen sanonnan, että metsät ovat maailman keuhkot.
Se on monella tavalla totta.
Jokainen istuttamamme puu auttaa luontoa 
ja rakennamme näin ilmakehälle tärkeää hiilinielua omalta osaltamme.

Istuta puu -kampanja

Istuta puu -kampanja



Vanhemmasta puutarhasta löytyy myös kirjaimellista raivaustyötä.
Kasvit ikääntyvät ja ne vaativat jossain vaiheessa karsimista ja jopa poistoa.
Se on aina jollain tavalla surullista, mutta luonnollista.
Myös puutarhurin oma mieli muuttuu ja 
joitakin kasveja poistamalla tai 
istutusalueita karsimalla yleisilme voi raikastua ja selkeytyä huomattavasti. 
Itsekin karsin monia kasveja viime kesänä.
 En heittänyt niitä kompostiin, 
vaan annoin juurakoita ja perennan alkuja ystäville ja tuttaville. 
Alkuvuosina otin kaikki kasvien alut vastaan, mitä vain sain jostain. 
Myöhemmin oma maku on selkeytynyt ja kaikki kasvit eivät miellytä silmää.
Joskus kasvi, joka ei viihdy kasvupaikassaan on hyvä laittaa kiertoon. 
Tai välillä käy niinkin, että kasvi viihtyy liiankin hyvin ja 
silloin karsiminen ja rajaaminen on myös tarpeen. 


Raivausta ja vuosirenkaita

Raivausta ja vuosirenkaita


Kasveja talvettamalla ja pistokaslisäyksellä säästää sekä pitkän pennin että
luontoa ja tekee myös ihan kulttuuriteon vaaliessaan vanhoja kasvikantoja.
 

Pelargonien kevat

Pelargonien kevät


Daalioiden talvetus

Daalioiden talvetus


Tästä postauksesta tuli todella pitkä, mutta ajattelin, 
että tätä voi ajan ja mielenkiinnon mukaan käydä lukemassa myöhemminkin.
Toivottavasti saitte inspiraatiota ja vinkkejä ekologiseen puutarhanhoitoon.
Ja mielellään kuulisin teidän ajatuksianne aiheesta edelleen.
Vuorovaikutus on ihan parasta tällaisissa pohdinnoissa. 
On mahtavaa, kun voimme jakaa vinkkejä ja 
pöyhiä ajatuksia monelta kantilta. 



 

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

keskiviikko 30. lokakuuta 2019

Bokashi-kompostointi

Blogiyhteistyö: Willab Garden



MIKÄ BOKASHI ON? 

Japanista lähtöisin oleva bokashi-kompostointimenetelmä on yleistynyt valtavasti 
täällä Pohjolassakin viime vuosina. 
Sen suosion syitä on varmasti monia, mutta suurin syy on varmasti tilansäästö. 
Bokashi-menetelmällä kompostointi on helppoa pienissä tiloissa 
ja ilman ulkona seisovaa kompostia. 
Prosessi keittiöjätteestä ravinnerikkaaksi mullaksi on myös nopeampaa, 
kuin perinteisen kompostorin avulla. 
Bokashi muuttaa keittiöjätteen mullaksi parhaimmillaan jopa kuukaudessa. 
Boka shi  (ぼかし)  tarkoittaa japaniksi käynyttä eloperäistä ainetta. 
Menetelmän on kehitetty jo 1970-luvulla ja sen on tuonut julkisuuteen 
puutarhatieteen professori Teruo Higa. 
Eli mistään uudesta menetelmästä ei ole siis kyse. 


BOKASHIN KÄYTTÖ:

Bokashissa biojäte pilkotaan päivän kuluessa noin litran kokoiseen astiaan. 
Keittiöjäte kannattaa pilkkoa pieniin paloihin, koska mitä hienojakoisempaa materiaali on, 
sitä enemmän mikrobeilla on pinta-alaa jolle asettua ja prosessi nopeutuu. 
Iltaisin päivän biojätteet tyhjennetään ilmatiiviiseen bokashi-ämpäriin. 
Lisätyt jätteet tiivistetään tiivistyslastan avulla ilmataskujen ehkäisemiseksi ja 
lisätään päälle bokashi-rouhetta.


Bokashi-rouhe on sekoitus 
vehnäleseitä, 
ruokosokerimelassia (sokeria ja vettä),
 jota on rikastettu hyödyllisillä mikro-organismeilla 
(maitohappobakteerit, hiivat, fotosynteettiset organismit, aktinomykeetit ja aktiiviset entsyymit). 

Tämä seos käynnistää fermentointiprosessin ja ehkäisee orgaanisten jätteiden mätänemisen.
Fermentointiprosessin päätyttyä jätteet säilyttävät kaikki tärkeät ravintoaineensa (erityisesti typen), jotka mätänemisprosessissa tuhoutuisivat. 
Bokashi-rouheen sisältämät mikro-organismit ehkäisevät mätänemisen lisäksi 
myös epämielyttävien hajuhaittojen syntymistä. 

Bokashi-ämpärin kansi avataan vain lisäyksen yhteydessä ja kansi pidetään muuten tiiviisti kiinni. 
Bokashi toimii hieman päinvastoin kuin perinteinen kompostori. 
Mitä vähemmän äpäriin pääsee ilmaa, sen parempi.
Siksi jätteen tiivistäminen tiivistyslastan avulla on myös tärkeää. 

Bokashi-astiaa säilytetään huoneenlämmössä
 hajuttomana säilytys onnistuu vaikka keittiössä.
Suoraa auringonvaloa kannattaa kuitenkin välttää.





BOKASHI -SUOTONESTEEN HYÖDYNTÄMINEN:

Bokashi-ämpäreissä on pieni hana, josta voi laskea suotonestettä / 
fermentaationestettä pois noin 3-5 päivän välein. 
Neste on erinomainen ravinnelisä sisä- ja puutarhakasvien kasteluun ja lannoittamiseen.
Suositeltu annostus:

Laimennettu fermentaationeste:
- 1/100 (10 ml nestettä 1 litraan vettä) kasteluun enintään kerran viikossa.
- 1/200 (10 ml nestettä 2 litraan vettä) kasteluun useamman kerran viikossa. 

Laimentamaton fermentaationeste:
- viemäreiden puhdistukseen
- ehkäisemään tukkeutuneita tiskialtaita
- poistamaan epämielyttäviä hajuja


BOKASHI -KOMPOSTIN HYÖDYNTÄMINEN:
Bokashi-kompostin tuotosta kutsutaan lietteeksi. 
Ulkonäöltään jätteet eivät ole muuttuneet, mutta ne ovat jalostuneet. 
Tätä kutsutaan anaerobiksi hajoamiseksi. 
Orgaaniset jätteet hajoavat hapettomissa olosuhteissa mikro-organismien ansiosta. 
Bokashi-kompostoinnin lopputuloksena tulee erinomaista ainetta, 
josta voi valmistaa myöhemmin kompostimultaa puutarhaan. 

Kun Bokashi-ämpäri täyttyy, levitetään rouhetta sisällön pinnalle noin 40 ml.
Sen jälkeen kansi suljetaan ja annetaan olla kiinni kahden viikon ajan. 
Fermentaationestettä kerätään tänä aikana kuitenkin 3-5 päivän välein. 
Sisältö on valmista, kun se tuoksuu etikkamaiselta.
Huomioi, että ulkonäkö ei ole tosiaan muuttunut. 

Valmiin jätteen voi tyhjentää maahan kaivettuun kuoppaan, esim. kasvimaalle.
Tai sen voi kaataa ulkona sijaitsevaan kompostiin kompostisisällön rikastuttamiseksi. 


MITÄ BOKASHI -KOMPOSTIIN VOI LAITTAA?
- hedelmät ja vihannekset 
- valmisruuat
- raaka ja kypsennetty liha tai kala
- sitrushedelmien ja banaanien kuoret
- juusto, jugurtit
- kananmunat
- pienet luut
-leipä
- kahvinpuru
- teepussit
- kuihtuneet kukat
- pieni määrä paperinenäliinoja

MITÄ BOKASHI -KOMPOSTIIN EI VOI LAITTAA?
- nesteet; viinietikka, mehut, kastikkeet, maito, rasvat, vesi
- suuret luut
- tuhka
- eläinten ulosteet
- paperi, kartonki, muovi, lasi, metalli
- kaikki maatumaton jäte
- lääkkeet ja kemialliset aineet
- sairaat kasvinosat

MITÄ HYÖTYÄ BOKASHISTA ON MAAPERÄN LANNOITTEENA?
- pitkäaikaista hyötyä maaperän paranteena
- ehkäisee maaperää köyhtymästä
- orgaanisen aineksen ja mikrobiston ylläpitäminen
- Bokashilla lannoitetussa mullassa kasvit ovat tutkitusti hyvinvoivempia, kestävämpiä 
ja sato on suurempaa. 



Olen tutkinut ja lukenut bokashista jo monta vuotta ja halunnut kokeilla sitä itsekin.
Nyt kuitenkin vasta aloitan tämän bokashi-kokeilun ja 
Willab Gardenilta testavaksi saamaani Hozelockin Bokashi-ämpäriä. 
Kompostointia olen harrastanut aina. Se on tuttua jo lapsuudenkodistani. 
Meidän perheelle kompostointi ja 
biojätteen hyödyntäminen on ollut arkipäivää varmasti aina. 
Tämä bokashi-menetelmä tuo ihan uuden ulottuvuuden asiaan. 
En malta odottaa, että saan kokeilla ensimmäisen erän valmista bokashi-lietettä. 
Kerron täällä blogissa myöhemmin lisää, mitä bokashilleni kuuluu ja miten kaikki on sujunut.


Nyt olisikin kiva kuulla myös teidän kokemuksianne bokashi-kompostoinnista?
Kuinka moni teistä on kokeillut tai käyttää jatkuvasti bokashi-menetelmää?
Mitä hyötyä olet huomannut, joko lannoittamisessa suotonesteellä tai 
bokashi-lietteen hyödyntämisessä maanparannuksessa?


Ja lopuksi minulla on ilouutinen teille lukijoille,
Willab Garden halusi lahjoittaa arvontaa varten yhden Bokashi-paketin. 

Arvonnan palkintona on siis yksi Bokashi-ämpäri,
kaikkine tykötarpeineen. 
Voit lukea enemmän paketista täältä:

ARVONTAAN VOIT OSALLISTUA NÄIN:

~ 1. arpa
Kommentoimalla kommenttikenttään,
oletko kuullut aikaisemmin bokashi-kompostoinnista 
vai onko tämä sinulle ihan uusi juttu.
Myös anonyymit voivat osallistua arvontaan,
mutta jätä sähköpostiosoitteesi silloin kommenttiin.
Yhteystietoja käytetään ainoastaan voittajan tavoittamiseksi voiton toimittamista varten,
eikä näitä tietoja kerätä henkilörekisteriksi, eikä luovuteta kolmansille osapuolille.

~2. arpa
 Blogin Facebook- sivuilla voi lunastaa myös  yhden arvan.
Tykkää facebook sivustosta 
ja kommentoi osallistumisestasi facebookin kommenttikenttään Bokashi-kuvan alle,
miksi olisit kiinnostunut bokashi-kompostoinnista.
Facebook ei ole osallisena arvonnassa.

~3. arpa
Blogin Instagramissa voi lunastaa kolmannen arvan.
Seuraa Versoja Vaahteramäeltä -blogia instassa
ja kommentoi instagramin kommenttikenttään Bokashi-kuvan alle osallistumisestasi ja 
voit tägätä kommenttiin myös ystäväsi, joka olisi kiinnostunut bokashista.
Instagram ei ole osallisena arvonnassa.

~

Arvontaan voi osallistua keskiviikkoon 6.11.2019 klo 24 saakka.
Arvon voittajan torstaina 7.11.

Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti ja
voittaja julkaistaan myös täällä blogissa.

Onnea arvontaan!



Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 

sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

sunnuntai 20. lokakuuta 2019

Lehtien hyötykäyttö


Ahdistaako puista pudonneet lehdet?
Tuntuuko, että olet jo väsynyt haravointiin?
Tai kuljetatko peräkärrykaupalla haravontijätettä kaatopaikalle?

Halusin tehdä tämän postauksen juuri sinulle.
Haravointijäte ei ole nimittäin jätettä, 
vaan arvokasta maanparannusainetta, jota voi hyötykäyttää moneen paikkaan.


Ja nyt voi sanoa, että täällä puhuu kokemuksen syvä rintaääni.
Nimittäin meillä näitä lehtiä riittää, vaikka muille jakaa.


Ensinnäkin, haravoin vain pahimmat paikat näin syksyllä.
Vaahteran ja tammenlehdistä tulee valtavan paksut kerrokset lehtimassaa nurmikolle.
Paksu lehtimassa saattaa tukahduttaa nurmikkoa ja 
kosteus kerää sienitauteja, jolloin nurmikko saattaa kuolla talven aikana.
Lehtimassa estää myös valon pääsyn nurmikolle.

Kukkapenkeistä tai pensaiden juurilta en koskaan haravoi mitään pois,
vaan jätän lehdet maatumaan talven ajaksi. 
Jos keväällä istutusalueilla on edelleen paksu kerros lehtiä, saatan poistaa niitä hieman.
Yleensä lehdet ovat maatuneet aika hyvin jo yhden talven jälkeen ja 
niistä on muodostunut hyvää ravinteikasta katetta istutuksille.

Jos lehtiä on vain pieni kerros,
ne voi ajaa ruohonleikkurilla silpuksi ja jättää nurmikon ravinnoksi.
Niin minä teen monilla nurmikkoalueillamme.



Haravointi on hyvää hyötyliikuntaa ja 
samalla saa raitista ilmaa.
Haravoidessa kuuntelen podcasteja
tai suunnittelen tulevan kesän puutarhajuttuja. 

Viime päivinä on ollut ihan loistavat haravointisäät,
pilvisyydestä huolimatta.
Lehdet ovat sen verran kosteita ja sää niin tyyni, 
etteivät ne ole lennelleet ympäriinsä.
Tuuli ja haravointi ovat aika hankala yhdistelmä.

Lehdet voi myös puhaltaa lehtipuhaltimella, 
mutta haravoidessa myös nurmikko hieman ilmaantuu,
vaikka ei varsinaisesti ilmaisikaan sitä.
Haravoinnin seurauksena myös samalkasvustot vähenee.
Haravoin yleensä nurmikot perusteellisemmin keväällä,
samalla saan kuolleen nurmikon rapsuteltua pois. 








Mihin sitten hyödynnän lehdet?
Todella moneen paikkaan.

Ainakin seuraavat puutarhan kohteet
 hyötyvät lehtien tuomasta katteesta ja ravinteista:
- Kohopenkkien pohjaksi
- Pensaiden juurelle
- Kasvimaalle (voi laittaa noin 10 cm kasvimaan päälle) 
- Kompostointiin 
- Siilien talvipesäksi
- Talvipeitteeksi aroille kasveille 
- Jätesäkkeihin maatumaan talveksi, 
jolloin keväällä maatunutta lehtimassaa voi jo käyttää maanparannuksena. 



Mitä hyötyä on lehtikatteesta?
- Lisää lierojen ja pieneliöstön määrää
- Maan mururakenne ja humuspitoisuus paranee (varsinkin savimailla)
- Lehtikate estää kosteuden haihtumista istutusalueilta ja 
kastelun tarve vähenee



Haravoin suuret lehtimassat nurmikolta,
mutta jätän lehdet istutusaleiden katteeksi.


Mistä lehdet kannattaa poistaa?
- kulkureiteiltä
- terasseilta
- keväällä pienten perennojen ja sipulikukkien päältä
- suuret lehtimassat nurmikolta


Kottikärryllinen arvokasta maanparannusainetta vai
ahdistavaa jätettä?
Minun mielestäni todella arvokasta maanparannusainetta uuteen kohopenkkiini.


Olisi kiva kuulla, mihin sinä hyödynnät lehdet?
Kerro omat vinkkisi ja kokemuksesi. 

Ihania lokakuun päiviä ja 
kivoja puutarhahetkiä, sillä puutarhakausi ei todellakaan ole vielä ohitse!

Tämän postauksen kaikki kuvat ovat tyttäreni @photosbyannahifumi ottamia.
Minulla on nimittäin ollut tänä viikonloppuna enemmän harava kuin kamera kädessäni.
Kiitos Annalle kuvista! 


LISÄYS 28.9.2020
Lehtien keräämiseen lanseerattiin mahtava uutuus
Nyt lehtiaarteiden talteenotto on entistä helpompaa. 


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 

sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.


perjantai 23. elokuuta 2019

Elokuun kysymykset ja vastaukset

Kysy mitä vain puutarhasta,
pohditaan yhdessä



Kiitos teille kaikille, jotka kysyitte
 ja kommentoitte Elokuun kysymys -postaukseen!
Oli mukavaa huomata, että aihe kiinnosti. 

Nyt on vastausten vuoro. 
Ja toivonkin, että myös te osallistutte keskusteluun kommenteissa.
Kertokaa rohkeasti mielipiteitä ja kokemuksia kysymyksiin liittyen.
Yhdessä saamme tietoa ja vinkkejä jaettua paremmin.
Puutarhailua voi opiskella kirjoista,
mutta parasta on kartuttaa tietoa toisten puutarhureiden kokemusten kautta.
Näin ei kaikkea tarvitse oppia kantapään kautta.


Kysymys 1
SORMIVALEANGERVO
Kuinka valeangervot saa kukkimaan? 
Itselläni sormi- ja sulkavaleangervot kukkivat melkein joka kesä usean kukkavarren voimin, 
mutta monella muulla kuulemma ei, vaikka ovat muuten komeita ja hyvinvoivan näköisiä. 

Hannele jo vastasikin oman kokemuksensa perusteella tähän kysymykseen näin:
Hannele Kokko
Voisiko syy olla liian syvälle istutus? 
Valeangervon juuristohan kasvaa melko pinnassa, joten mietin tuota syvälle istuttamista...

Allekirjoitan tämän Hannelen epäilyn.
Liian syvälle istuttaminen voisi olla yksi syy kukkimattomuuteen.
Juurien ollessa aika pinnassa, myös pintamaan kuopsuttamista kannattaa välttää, 
ettei juuristo vaurioidu.

Toinen yleinen kukkimattomuuden syy voisi olla fosforin (P) puute.
Liian pieni fosforin saanti aiheuttaa kasveille myös muita oireita, 
kuten niiden koko on normaalia pienempi koko 
tai lehtien likaisen vihreä väri tai punertavuus.
Ja vaikka valeangervot tykkäävät tuoreesta, voimakkaasta, humuspitoisesta ja syvämultaisesta kasvualustasta,
liika typpi voi aiheuttaa myös pelkkää rehevyyttä. Silloin ei myöskään kukkia yleensä muodostu.


Kysymys 2
LANNOITUS
Anonyymi kysyi:
Haluaisin ymmärtää paljon lisää puutarhan ravinnekierrosta.
 Lannoitatteko kaikkea mahdollista 
(perennat, marjapensaat, hedelmäpuut, nurmikko) keväisin ja syksyisin? 
Miten ihmeessä se tapahtuu?
 Eli kannatteko kaupasta säkeittäin lannoitteita, 
vai voisiko saman tehdä luonnollisemmin, kompostoimalla kasvijätteet yms.
 Mutta riittääkö se kompostimulta? 
Kalkitsemista ei varmasti voi tehdä kuin kantamalla kalkkia kaupasta. 
Mutta tuo ravinteiden kierto ja riittävien ravinteiden varmistaminen puutarhassa... 
Siitä haluaisin oppia paljonkin lisää. 
Terveisin, Aloitteleva puutarhuri, jolla on oma, hyvänkokoinen puutarha nyt toista vuotta

Kiitos Hannelelle myös tähän kysymykseen vastaamisesta!
Itse en ole ammattilainen, joten vastaan harrastelijana. Mielestäni periaate on se, että jos kasvit voi hyvin ja kasvaa, ei niitä tarvitse juurikaan lannoitella ja hoitaa. Jos taas näkee, että kasvu on hidasta ja kituliasta, niin kasvi kaipaa voimaa ja mahdollisesti vettä. Omalla pihallani on toinen puoli puutarhasta metsäistä, kuivaa ja köyhää kasvualustaa, jonne keväisin lisään juuristolle talven yli kompostoitunutta hepankakkaturvetta (siis hevosten kuivikealustaa) ja ehkä vielä pussimultaa, sekä paljon kastelua. Toinen puoli puutarhasta on hieman savista, ravinteikasta kasvualustaa, jolle en tee mitään. Isot lehtiperennat (rotkolemmikit, kuunliljat ym) joiden haluan kasvavan muhkeiksi, saavat myös kanankakkaa. Kompostimulta on erinomaista lannoitetta ja maanparannusainetta! Ja syyslannoitetta lukuunottamatta ei juhannuksen jälkeen enää anneta typpipitoista (siis heppaa, kanaa eikä voimakasta kompostia) lannoitusta. Syyslannoite annetaan heinä-elokuun vaihteessa kevyesti muokkaamalla juuristolle pussin ohjeen mukaan. Itse en syyslannoitetta ole juurikaan harrastanut. Tämä edellä kerrottu koskee koristekasveja, hyötykasveille on varmasti omat ohjeensa.

Itse olen myös tuon kompostin ja luonnonmukaisen lannoituksen kannalla. 
Luonnonmukainen lannoitus parantaa myös maata, 
eikä vain tuo ravinteita kasville, niin kuin kemiallinen lannoitus.
Suosin myös luomulannoitteita kaupan pussissa.
Sirottelen lannoitteen laajalle alalle, mullan pinnalle, 
koska meidän puutarha on niin suuri.
Maahan lannoitteen muokkaaminen veisi liikaa aikaa. 
Lannoitteet liukenevat parhaiten ennen sadetta ja jo valmiiksi kosteaan maahan.


Vaahteramäkeä lannoitan seuraavasti:

KEVÄT
Puut, pensaat ja perennat:
- GreenCare Ympäristön Ystävä puutarhalannoite     tai
- komposti (ei liian paksua kerrosta, varsinkaan puille ja pioneille)
- palanut hevosenlanta (ei liian paksua kerrosta, varsinkaan puille ja pioneille)                

Havukasvit:
-GreenCare Puutarhan Rodo ja ikikivihreät erikoislannoite

Kasvimaa:
-GreenCare Luomu kasvimaalannoite 

Nurmikko:
- GreenCare Nurmikon Kevät ja kesä PLUS
-GreenCare Nurmikon sammal pois (sisältää myös lannoituksen)

Havukasvit hyötyvät havu-rodolannoitteesta.
 Havukasvit, alppiruusut ja hortensiat viihtyvät happamassa kasvualustassa,
 joten ne eivät tarvitse kalkitusta. 
Sen sijaan lehtipensaat ja – puut sekä nurmikko tarvitsevat ylläpitokalkituksen 3-5 vuoden välein.
Myös puhdasta puun tuhkaa voi käyttää kalkin asemasta. 
Tuhka sisältää kaikkia muita ravintoaineita paitsi typpeä. 
Sen karkea annosteluohje on 1 ämpärillinen aarille. 
Tuhkaa levitän vain koristekasveille, koska en voi olla aivan varma koostumuksesta
ja raskasmetallien määrästä.
Kasvimaalle ja hyötykasveille käytän kalkkia pussista.

Kalkkia ja tuhkaa voi levittää periaatteessa milloin vain, 
mutta paras lopputulos saavutetaan, 
kun ne levitetään noin 2 viikkoa ennen kevätlannoitusta.
Typpipitoisia lannoitteita ei kannata levittää enää heinäkuun puolen välin jälkeen,
että kasvit tajuavat valmistautua talveen tarpeeksi ajoissa.
  
SYKSY (elo- syyskuu)
Puut, pensaat ja perennat:
- GreenCare Puutarhan syksy -lannoite

Havukasvit:
GreenCare Puutarhan syksy -lannoite

Nurmikko:
- GreenCare Nurmikon Kevät ja kesä PLUS 
(puolet kesäannostuksesta)

 Lannoituksessa ja kalkitsemisessa suositaan valmistajan ohjeita.
Tärkeää on, ettei kasveja myöskään lannoiteta liikaa,
ne voivat jopa kuolla liikalannoitukseen. 

Suosittelen siis lämpimästi myös syyslannoitusta, 
koska se parantaa talvehtimista, 
sekä seuraavan vuoden kukintaa ja satoa!
Syyslannoitus nimike on hieman harhaanjohtava, 
sillä paras aika sen levittämiseen on loppukesä. 
Maalaisjärkinen sääntö, kun kasvit ovat vielä vihreälehtisiä.
Kun kasvi on tuleentunut tai jopa tiputtanut lehtensä,
syyslannoitus on jo myöhässä.

Lannoituksen tärkein asia on ehkä oppia tuntemaan puutarhansa kasvuolosuhteet oikein.
Niin kuin Hannelekin kertoi tuossa kommentissaan, että lannoittaa hieman eri tavalla erilaisia kasvupaikkoja puutarhassaan. 
Juuri näin pitääkin tehdä. 
Meillä täällä Vaahteramäellä on luonnostaan aika ravinteikas ja multava maa,
sitä täytyy kastella ja lannoittaa erilailla kuin esim. hiekka- tai savimaata.
Puutarhakaupoissa on saatavilla PH-testejä, jotka auttavat kalkintarpeen kartoituksessa.
Myös Viljavuuspalveluun voi lähettää näytteitä maasta, 
jolloin ravinnetarpeita ei tarvitse lähteä arvuuttelemaan. 

Kiteyttäen maan viljely kuluttaa ravinteita ja niitä täytyy lisätä tavalla tai toisella,
jotta maa ei köyhdy. 
Moni luonnonmukainen keino,
esim. silputa perennojen varret kasvupaikkaansa,
 kompostin lisäys,
haravointijätteen lisäys pensaiden juurelle ym.
palauttaa tarvittavia ravintoaineita takaisin maaperään.
Yleensä tämä pelkästään ei riitä, mutta auttaa valtavasti.
Itse kierrätän kaikki kasvijätteet, joko suoraan tai kompostin kautta takaisin puutarhaan.
Kaatopaikalle en vie mitään. 
Uudet istutusalueet perustan hyvin. 
Teen syvän kasvualustan, 
jossa on yleensä pohjalla aina kompostia ja päälyskerroksessa oikeanlaista multaa. 

Olen kirjoittanut aiheesta mm. seuraavissa postauksissa:
Ahdistusta vai aarteita?  (haravointijätteen hyödyntäminen)
Puuhavappu (kasvimaan kunnostus ja hoito)
Viljelykierto (kasvimaalla kannattaa käyttää myös viljelykiertoa)

Ensi talven iloa (marjapensaiden hoito)



Kysymys 3-5
PIONIN SIIRTO
Molley kysyi:
Pionin siirtäminen toiseen paikkaan? 
Vanha neuvo on tämä, anna pionille kasvurauha 
eli onko jokin konsti miten siirrän jo pitkään omalla paikallaan viihtyneen pionin?

Pionit pitävät tosiaan kasvurauhasta.
Joten niitä ei kannata siirtää, jollei ole pakko.
Itse olen siirtänyt menestyksekkäästi anopiltani pionin,
joka kukki heti seuraavana kesänä siirrosta upeasti.
Siirron onnistumiseen vaikutti varmasti se,
että kaivoin todella suuren juuripaakun kokonaisena
ja istutin sen myös kokonaisena uuteen paikkaan.
Jos pionin juurakoita jakaa ja rikkoo,
se häiritsee varmasti sen kotiutumista.
Sanotaankin, että pioni voi suuttua jopa seitsemäksi vuodeksi
ja olla kukkimatta uudessa paikassaan.
Suositus on,
että siirrettävässä juuripaakussa on vähintään 2-8 silmua
ja varastojuurakko on ainakin parinkymmenen sentin kokoinen.

Toinen tärkeä neuvo liittyy istutussyvyyteen,
oli sitten kyseessä uusi tai siirrettävä taimi.
Pionin kasvualustan tulee olla ensinnäkin vähintään 50 cm rikatonta multaa.
Pionit viihtyvät hyvin kohopenkissä tai rinteessä, jossa vesi ei seiso.
Juuret istutetaan mahdollisimman syvälle, mutta silmujen (yleensä punaisia) päällä ei kuitenkaan saisi olla kuin enintään 3-5 cm maata.
Eli jos silmut istuttaa liian syvälle, pioni ei välttämättä kuki ollenkaan.
Tätä tarkoitin myös tuolla ylempänä lannoitusohjeessa.
Pionin juurelle ei kannata lisätä paksua kerrosta kompostia,
niin että silmut joutuvat syvälle.
Myöskään keskelle nurmikkoa
tai puiden juuria täynnä olevaan maahan pionia ei kannata istuttaa.

Pionien paras siirtämis- ja istutusaika on syksy.
Elokuun loppu tai syyskuun alkupuoli ovat optimaalisin aika.
Syyskuun alusta marraskuun loppuun (riippuu kasvuvyöhykkeestä) pionit ovat lepotilassa.
Juurakko kestää silloin siirtelyä ja käsittelyä,
mutta juuret ovat valmiina kasvattamaan uusia juurikarvoja.
Kun uusi kasvualusta on kostea,
se alkaa kasvattaa heti uusia juuria ja juurtuu ennen talven tuloa.
Näin ollen se on heti kasvuvalmiina kevään koittaessa.

Kun pioni on siirretty, sen kastelusta on tärkeä huolehtia.
Joskus syksytkin voivat olla yllättävän kuivia,
eikä luonnollista kastelua synny.
Sopiva määrä on noin 10 litraa per kasvi muutaman päivän välein.
Jokapäiväinen, pieni kastelu ei ole hyväksi, koska silloin juuret eivät pyri syvälle maahan, vaan maan pinnalle.
Harvoin ja kerralla kunnolla, on hyvä nyrkkisääntö.


VARJOLILJAN SIIRTO
Toinen kysymys, minun käsitykseni mukaan varjoliljan sipuli on hyvin syvässä. 
Onko näin ja miten uskallan ison liljapuskan siirtää?

Varjoliljan sipuli istutetaan noin 15 cm syvyyteen, eli ei kovin syvään.
Mutta varjoliljankin siirrossa on varminta on kaivaa mahdollisimman suuri paakku
ja siirtää se toiseen paikkaan.
Itse olen saanut oman varjoliljani ihanalta asiakkaaltani,
jonka kanssa kaivoimme ihan yksittäisiä sipuleita maasta.
Varjoliljahan leviää myös siementen avulla
ja monta kertaa uusia varjoliljan taimia tupsahtelee lähimaastosta sieltä sun täältä.
Näitä yksittäisiä karkureita voi huoletta siirrellä sitten sopivampiin paikkoihin.

Voihan olla, että varjolilja ei kuki siirrosta seuraavana kesänä,
mutta kotiutuessaan kukkii kyllä, eikä ole moksiskaan siirroista.

Paras siirtämisaika varjoliljoillekin on juuri nyt, eli elo-syyskuussa.



DAALIAN ISTUTUS
Nyt kun on daalioiden aika niin kysymys kuuluu:
mihin syvyyteen daalian juurakko istutetaan? 
Tästä olen saanut ohjeita usealta ns vanhalta kasvattajalta. 
Esim kesänaapurini istutti juurakot tosi syvään, perusteluna kastelun tarpeen väheneminen ja varsinkin kuivana kesänä syvään istutuksesta oli tuntuva hyöty. 
Myös joku kasvattaja suosi kohopenkkiä ja joku taas ei.



Daaliat istutetaan niin, että juurakon päälle tulee noin 5-10 cm multaa. 
Jos kasvupisteet ovat keväällä tulleet jo näkyviin, 
on helpompi hahmottaa miten juurakko kannattaa istuttaa. 
Toisaalta itse olen saanut daaliat kasvamaan, oli ne sitten miten päin 
tai oikeastaan miten tahansa.

Kohopenkkiä voin suositella oikeastaan kaikille kasveille. 
Siitä on monenlaista hyötyä.
Daalian juurakotkaan eivät pidä seisovasta vedestä, 
joten kohopenkki on niillekin oikein hyvä vaihtoehto,
 varsinkin sateisena kesänä. 

Itse kasvatan daaliat suurissa ruukuissa ja padoissa. 
Meillä on paljon lehtokotiloita
ja daaliat ovat niiden suurta herkkua. 
Näin saan ehkä hieman paremmin pidettyä ne poissa daalioiden kimpusta. 

Syvä ja tuore kasvualusta vähentävät huomattavasti kastelun tarvetta hellekesinä.
Kasvualustan ei kuitenkaan tarvitse olla juurakon päällä, 
vaan kokonaisuus enemmänkin ratkaisee.



Kysymys 6
DAALIAN KUKINTA
Sirkku kysyi:Tällä hetkellä pohdin, 
miksi jotkut daaliat kasvattavat valtavan lehdistön ja kukinta jää pieneksi, toiset taas tekevät ruokalautasen kokoisen kukan vaatimattomaan varteen. 
Ostin keväällä kuusi uutta daalian juurakkoa, kaksi niistä teki valtavat kukinnot, 
toiset ovat keskittyneet lehtien kasvattamiseen. 
Onko lannoituksella osuutta, entä kastelulla, maaperällä..? 
Cafe au Lait´ien kukintoja odottelen...:) 

Kukkimattomuus, pienet kukat ja liika rehevyys voivat johtua typen runsaudesta ja fosforin puutteesta.

Lannoituksessa voisi käyttää esim. sitä hyvää vaaleanpunaista GreenCaren Puutarhan KESÄ -lannoitetta.
Pelkkä komposti, kanankakka tai muu typpipitoinen lannoite eivät välttämättä auta kukintaan, 
vaan rehevöittävät kasvia. 
Tuo Puutarhan KESÄ -lannoite käy myös kaikille sisäkasveille, kesäkukille ja huonekasveillekin.
Vaikka nykyään teen blogiyhteistyötä GreenCaren kanssa, olen oppinut tuon konstin jo pari vuosikymmentä sitten anopiltani, joka on oikea viherpeukalo.
Hän kastelee huonekasvinsakin suurilla puutarhakastelukannuilla
 ja lisää sitä "hyvää vaaleanpunaista" kasteluveteen.

Myös juurakon koko vaikuttaa kukan kokoon. 
Jos daalian juurakoita on juuri jaettu, ne kukkivat yleensä pienemmin kukin.
Kaupallisesti pakatut juurakot ovat yleensä aika optimaalisen kokoisia. 
Pienet jaetut juurakotkin kasvattavat kokoaan vuosien myötä
ja kukat ovat varmasti suurempia jo seuraavana kesänä. 

Itselläni kävi daalioitten suhteen yksi pieni moka tänä kesänä

ja nyt voin kertoa taas näitä kantapääosaston oppeja teillekin.
Ostin puutarhamessuilta pari juurakkoa
 (en hollantilaisilta, vaan luotettavasta Peltosen puutarhasta).
Ja ajattelin, että kerrankin esikasvatan daaliani sisällä.
Aloitin esikasvatuksen varmasti hieman liian aikaisin
ja versot ehtivät venähtää valtavan pitkiksi. 
Nyt kukat keikkuvat jättimäisten varsien päissä.
Näin lyhyenä ihmisenä, en meinaa nähdä koko kukkia. 
Tämä ei siis ole juurakoiden vika,
vaan esikasvatuksen pituuden,  sisäilman lämmön ja liian aikaisen ajankohdan syytä.

Paras konsti onkin istuttaa daalian juurakot suoraan kasvupaikkaansa hallojen mentyä

ja suojata istutukset vaikka alkuun pakkasharsolla. 
Näin niistä tulee tukevia ja jämäköitä. 


Kysymys 7
PATIORUUSUT JA RUNKORUUSU
keijunkukkanen kysyi:
Minulla olisi pari ruusuihin liittyvää kysymystä.
Onnistuuko ruusun (patioruusu 'Peach Clementine' ) siirto syksyllä, 
ja jos onnistuu, niin mitä siirrossa tulisi ottaa huomioon? 
Lisäksi haluaisin tietää, 
onnistuuko runkoruusun talvetus ulkona ihan normaalisti pystyasennossa kukkapenkissä, 
jos vaikka rungon suojaa jotenkin? 
Etukäteen vastauksista kiittäen ja niitä innolla odottaen

PATIORUUSUN SIIRTO
Ehkä pelaisin patioruusujen kanssa varman päälle ja siirtäisin sen vasta keväällä.
Suuren juuripaakun siirtäminen syksyllä voi onnistuakin,
mutta itse tekisin sen vasta keväällä tai jopa kesäkuussa, hallojen mentyä.
Patioruusut saattavat olla hieman arkoja,
joten antaisin nyt  niille syyslannoitetta talvehtimisen varmistamiseksi.
Lisäksi suojaisin ne joko havuilla tai talvisuojaturpeella, kun maa on routaantunut.
Liian aikaisin talvisuojaa ei kannata laittaa.
Kannatta myös kerätä maahan tippuneet lehdet pois, ettei kasvitaudit jää muhimaan suojan alle.
Myös hiekkainen multa auttaa kasvien tyvellä.
Se estää veden seisomisen kasvien tyvellä.

RUNKORUUSUN TALVETUS
Runkoruusun kanssa pelaisin myös varman päälle.
Voihan olla, että ruusu talvehtii pakkaspeiton alla,
mutta kellarissa, autotallissa tai kokonaan maassa talvehtiminen on varmempaa.
Talvetuspaikan lämpötila olisi hyvä olla 1-10 asteen välillä.
Talvehtivaa runkoruusua kastellaan niukasti. Mullan olisi hyvä olla kuivahkoa.
Jos talvetuspaikassa on ikkunoita, kastelua lisätään valon lisääntyessä keväällä.
Myös lannoituksen voi aloittaa keväällä.

Ulkona talvetus onnistuu myös.
Monet hautaavat runkoruusun kokonaan maan sisään vaaka-asentoon.
Esim. kasvimaan multaan.
Multa ja lumi suojaa talvehtivaa runkoruusua näin kauttaaltaan.


Tällaisia kysymyksiä teille heräsi elokuussa.
Nyt toivonkin keskustelua, kysymysten aiheista.
Kommentoikaa teidän kokemuksianne ja niksejänne
aiheisiin liittyen.

Ja uusiin kysymyksiin palataan taas syyskuun puolivälin tienoilla.
Katsotaan mistä aiheista  silloin herää keskustelua.

Kiitos paljon näistä kommenteista, kysymyksistä sekä ajatusten vaihdosta
ja kiitos jo etukäteen tulevista keskusteluista!
Olette ihania! <3

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.