Inspiraation lähteitä

tomaatti

Solanum lycopersicum

Tomato

トマト 

Olen jo aiemmin vastaillut ´Kevään kaipuu` -haasteeseen, 

mutta nyt oli kuitenkin etsittävä jotain kuvia kesästä, 

sillä olen täällä aivan sekaisin ikävästä. 

Nimittäin kevään ja kesän ikävästä.

Tai ehkä ikävä ei niinkään kohdistu vuodenaikoja kohtaan, 

vaan eniten ikävöin omaa puutarhaani.

Ei puutarha tietenkään ole mihinkään tuosta pihalta kadonnut,

mutta lumi peittää sen niin vankasti, että siitä näkyy vain aavistus.

harakankello

Campanula patula

ホタルブクロ

Ja en tiedä, onko eräs tv-ohjelma tämän ikävän perimmäinen syyllinen.

Olen nimittäin aivan koukussa Yle Areenassa näkyvään 

norjalaiseen puutarhaohjelmaan `Minun puutarhani`. 

Ohjelma on niin innostava ja inspiroiva, 

että sitä haluaisi laittaa heti kaikki ideat käytäntöön omassa puutarhassa. 

Ainakin oman puutarhan kuopsutusta, kasvien ihmettelyä ja puutarhan iloa kaipaa valtavasti.

En usko, että tähän kaipaukseen auttaisi edes etelän matka, jos se oli mahdollista. 

Etelässä olisi lämpöä, mutta ei omaa puutarhaa.

Hehkutan tuota ´Minun puutarhani` -ohjelmaa vielä vähän lisää, 

sillä minusta se on kaikin puolin erittäin onnistunut formaatti.

Ohjelmassa vieraillaan erilaisissa ja persoonallisissa puutarhoissa,

joista jokaisesta saa jotain vinkkiä myös omaan puutarhaansa. 

Lisäksi jokainen puutarhan omistaja on ihana persoona,

joka on ylpeä omasta puutarhastaan ja rakastaa sitä. 

Näitä puutarhoja ei välttämättä ole tehty suurella rahalla,

mutta työtunneissa ei ole kyllä säästelty.

Kukaan ei puhu helppohoitoisen puutarhan kaipuusta, 

vaan puutarhan parissa viihdytään aidosti.

Pidän myös ohjelmassa olevista nikkarointi- ja kokkausvinkeistä.

Enkä ole myöskään koskaan nähnyt tuon kaltaista kuvaustyyliä, 

jossa myös kuvaaja on otettu tavallaan mukaan. 

Se tuo hauskan lisän ohjelmaan. 

Jos et ole vielä tutustunut tähän ´Minun puutarhani`-ohjelmaan,

löydät sen täältä:

https://areena.yle.fi/1-4267097

koristekirsikka kevätsuudelma

Prunus ´Accolade`

サクラ

loistokurjenpolvi

Geranium hybrid. ´Johnson´s Blue` 

ゲラニューム‘ジョンソンズブルー

Toinen paikka, josta olen löytänyt valtavasti inspiraatiota on 

oman kirjastoni ilmainen e-lehtivalikoima,

jota voi lukea kirjaston sivujen kautta. 

Lehtivalikoimat vaihtelevat paikkakunnittain, 

mutta ainakin meillä täällä Lahden seudulla 

on todella kattava valikoima ulkomaisia lehtiä tarjolla.

Olenkin aivan hurmiossa lukenut 

niin uusiseelantilaisia kuin englantilaisiakin puutarhalehtiä.

Suosittelen kurkistamaan oman paikkakuntasi kirjaston e-lehtien tarjontaa.

Meiltä lehdet löytyvät täältä:

Tässä on vain pieni osa koti- ja puutarha-kategorian lehdistä:

 tarhakurtturuusu

Rosa rugosa ´Ritausma` 

ハマナス

バラ 

Tämä blogipostaus on ehkä vähän itsekästä luettavaa,

sillä tiedän, että moni teistä rakastaa myös talvea ja nauttii kunnon talvesta, 

jolloin voi hiihtää ja luistella.

Ja toki minäkin olen nauttinut kauniista valkoisesta maisemasta,

mutta nyt tuntuu, että saisi jo riittää.

Säätiedotukset näyttävät kyllä aika lupaavilta.

Plussaa on tulossa. Eiköhän lumetkin saa silloin kyytiä. 

Sen jälkeen voikin alkaa odottelemaan ensimmäisiä maasta nousevia piippoja.

Puutarhaikävää voi lieventää myös esikasvatuksilla.

Olin aikeissa pitäytyä esikasvatuspuuhista tänä vuonna melkein kokonaan,

mutta nyt taidan olla toista mieltä.

Sormet syyhyää kylvöpuuhiin.

Taidankin uusia koko kylvösuunnitelmani ja

haalia kylvömultaa ja muita tykötarpeita,

sillä nyt en jaksa enää odottaa. 

 torniolaaksonruuusu

Rosa cinnamomea ´Tornedal`

(ent. Rosa majalis ´Tornedal`)
ロサ キナモメナ

Onko teillä yhtä kova ikävä oman puutarhan kimppuun

kuin minulla, 

vai nautitteko talvesta vielä täysin siemauksin?

Olisi myös kiva kuulla, mistä te inspiroidutte juuri nyt?

Vinkatkaa parhaat kirjat, puutarhaohjelmat, blogit, somekanavat, 

lehdet ym. joiden parissa inspiroidutte ja 

joiden vaikutuksesta unelmat lähtevät vielä enemmän lentoon. 

Aurinkoisia päiviä kaikille

sekä hiihtolomaansa viettäville että töiden parissa ahertaville!

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

 

Kesätuliaisia

  pihasyreeni

Syringa vulgaris 

ライラック

Juhannuksena ja kesällä on kiva viedä kylätuliaisiksi jotain kesäistä.

Kivoja kesätuliaisia ovat oman puutarhan kukat

ja helppo kesälautanen,

 johon voi kerätä tuoreita herkkuja joko omasta puutarhasta tai  kaupan hevi-osastolta.

Myös yrtit korissa tai istutettuna tai vaikka raparperinippu 

ovat varmasti jokaisen kesäkokin mieleen.

Itse tykkään viedä jotain ns. kuluvaa  syömistä tai tavaraa tuliaisiksi.

Nykyään ihmisillä on jo niin paljon kaikkea omasta takaa,

etteivät esimerkiksi koriste-esineet ole kovin toivottuja tuliaisia.

Poikkeuksena on tietenkin ne läheiset, joiden maun ja toiveet tietää tarkasti.

Syömisten ja kukkien lisäksi,

servetit, kynttilät, ekologiset tiski- ja muut pesuaineet,

tai vaikka ulkohuussikuivikesäkki ovat monelle mökille toivottuja lahjoja.

Tämän postauksen syreenikimpun ja 

kesän herkkulautasen

vein ystävälleni tuliaisiksi naisteniltaan viime viikolla.

Oman puutarhan kukat on kiva sitoa kauniilla nauhalla

 ja kietaista vaikka silkkipaperiin

Tuliaiskimpusta tulee heti paljon kauniimpi ja viimeistellympi.

Herkkulautasen voi koristella syötävillä kukilla.

Syötäviä kukkia ovat esimerkiksi:

- orvokit

- syreenit

- pelargoni

- kehäkukka

- samettikukka

- erilaisten yrttien kukat

- apila

- ahomansikka

- maitohorsma

- tarhapäivänlilja

- voikukka

- laventeli

- ruiskaunokki

- krassi

- ruusu

- päivänkakkara

Muista huuhdella kukat ennen koristelua hyvin!

Myös kukkien keruupaikkaan kannattaa kiinnittää huomiota.

Kovin pölyisästä tai pakokaasuille 

altistuneesta paikasta ei kannata koristeita kerätä syötäväksi.

Yleensähän koristeeksi aseteltuja kukkia ei syödä,

mutta ne on hyvä silti olla syömäkelpoisia. 

Olisi kiva kuulla myös teidän vinkkinne kivoihin kesätuliaisiin.

Mitä haluaisit itse saada tuliaisiksi tai

mitä yleensä itse viet tuliaisiksi?

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Puutarhurin kirja

Kirjavinkki

Kirja saatu arvostelukappaleena Readme.fi:lta

Puutarhurin kirja 

on taitavan kirjantekijäkaksikon

puutarhatoimittaja Heidi Haapalahden

ja 

puutarhatoimittaja-valokuvaaja Teija Tuiskun

tämän kevän uutuuskirja. 

Mahtavan paksu teos

kätkee sisälleen tuhtia tietoa ja uskomatonta kauneutta

sekä toimii samalla jokaisen puutarhurin omana muistikirjana. 

Puutarhurin kirja ja samalla puutarhurin vuosi

on jaoteltu kirjassa kahdeksaan kauteen.

Sydäntalvi, kevään korva,

oikea kevät, alkukesä, kesäheinä, satoaika, syys 

ja joulu kuulostavat yhtä ihastuttavilta ja mielenkiintoisilta kaikki.

Jokaisesta luvusta löytyvät vinkit puutarhan ajankohtaisiin töihin 

ja puutarhaunelmiin. 

 Tee nyt -aukeamat antavat selkeät vinkit kullekin ajankohdalle.

 Omia muistiinpanoja mahtuu kirjoittelemaan kauniille muistikirjasivuille,

jos vain raaskii sotkea tämän kaiken kauneuden. 

 On hauska, että kirja ei sisällä vain puutarhatietoutta,

vaan täytettävät taulukot innostavat tutkimaan 

juuri oman puutarhan vuodenkiertoa ja tapahtumia.

Kirjan kuvat ja taitto saavat minulta täydet pisteet.

Jokainen aukeama on oikea herkku. 

Olen ahminut kirjaa moneen otteeseen

ja huumaantunut joka kerta näistä kuvista. 

On ihana, ettei puutarhahuuma rajoitu vain kesään,

vaan koko vuodelle riittää puuhaa ja kauneutta. 

En varmastikaan saa ikinä kyllikseni tämän kirjan sivuista. 

Voisin jatkaa vaikka kuinka kauan kertomista kaikesta siitä,

mitä olen bongaillut kirjan sivuilta. 

Jätän löytämisen ja ihastumisen riemua kuitenkin teillekin. 

Suosittelen Puutarhurin kirjaa

jokaiselle kotipuutarhurille.

Ei haittaa vaikka olisit vasta aloittelija

tai jo pitkän linjan puutarhakonkari,

kirjasta löytyy ammennettavaa jokaiselle. 

Jos pitäisi kiteyttää oma arvioni kirjasta,

sanoisin sen olevan puutarhurin herkkupala täynnä tietoa. 

 ♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, YouTubessa, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Hyötykasveja Espanjassa

Harrastan täällä Espanjassa paljon käveleskelyä lähiympäristössä.

On mielenkiintoista tutkia asuinalueita, 

vaikka muurit ja portit yleensä tukkivat suuremmat näkymät.

Mies kertoi yhtenä päivänä löytäneensä pyöräretkellään jotain sellaista,

josta saattaisin olla kiinnostunut. 

Ja yhtenä iltana hän johdattikin meidät kävelyllä oikeaan paratiisiin.

Alue oli omaan silmääni kuin palstaviljelmä

mahtavine hyötykasveineen.

Tarkemmin tutkittuani löysin ilmoitustaululta infoa 

ja nettiosoitteen, josta ilmeni,

ettei kyseessä ollutkaan ihan mikä tahansa palstaviljelmä.

Alue oli ympräistösuojeluorganisaation, 

Arboretum Foundation Marbella,  toimipiste.

Tutkin netistä lisää tietoa tästä organisaatiosta

ja löysin heidän nettisivunsa,

Arboretum Foundation 

Voitte käydä lukemassa heidän toiminnastaan sieltä enemmän.

Sivusto on myös englanniksi.

Käänsin (vapaasti) kuitenkin muutaman lauseen suoraan heidän esittelystään myös tänne.

Olemme ryhmä ihmisiä, 

jotka ovat huolissaan nykytilanteesta,

tietoisia nopeista muutoksista ja epätasapainosta,

joita ihmisen toiminta aiheuttaa, mikä vaarantaa maailmanlaajuisen tasapainon 

ja jopa oman selviytymisemme.

Arboretumin säätiössä pyrimme lisäämään ympäristötietoisuutta

 ja edistämään positiivisempaa toimintaa, joka edistää kestävämpää elämää.

MISSIO

Missiomme on osallistua aktiivisesti sellaisten tilojen, 

hankkeiden, toimintojen, mahdollisuuksien ja tiedon luomiseen, 

joiden avulla ihmiset voivat itsenäisestä muuttaa asenteensa positiivisenpaan suuntaan 

kohti ekologista parahdigmaa,

johon sisältyy rauha, harmonia ja kaikkien ellollisten rinnakkaiselo.

VISIO

Visiomme on tietoisuuden lisääminen, jotta 

ihmiset kehittäisivät ekologisesti vastuullisen asenteen elämään ja ympäristöön.

Harmikseni en tavannut ketään ihmisiä tuolla palstalla.

Koko alue oli aidattu, 

mutta portti oli auki.

Tunsin itseni vähintäänkin rikolliseksi,

kun kävelin ympäri palstaa.

Tyttärelläni on onneksi parempi parempi kamera kännykässään,

joten usutin häntä ottamaan kuvia.

En ollut tajunnut ottaa kameraa mukaan,

enkä ole varma rohkenenko mennä uudelleen paikalle kameran kanssa,

jos siellä ei ole ketään.

Olisi ollut todella kiva päästä juttelemaan enemmän organisaation toiminnasta.

Ehkä otan itseäni niskasta kiinni

ja menen paikalle uudestaan.

Tämän pitkän alkuselostuksen jälkeen,

päästään itse asiaan.

Halusin siis näyttää teille, 

missä kohtaa satokausi ja hyötytarhailu on tällä hetkellä menossa.

Joku teistä toivoikin tietoa tästä aiheesta,

kun alunperin kyselin postaustoiveita täältä Espanjasta.

Vieläkään en ole päässyt juttelemaan aiheesta kenenkään kanssa tarkemmin,

mutta onneksi kuvat kertovat myös paljon.

Hyönteishotelleja näkyi paljon

Herneiden ja papujen tukisysteemit olivat toteutettu mielikuvitusta käyttäen.

Näitä kompostihäkkejä olen nähnyt muuallakin.

Esimerkiksi paikallisen koulun pihalla oli samanlainen sekä 

hyötykasveja, hyönteishotelli ja aurinkopaneeli.

On hyvä, että ympäristökasvatukseen kiinnitetään huomiota,

sillä minusta täällä olisi paljon petrattavaa kulutustottumuksissa ja ympäristöasioissa.

Kompostikehikoiden ulkolaidoilla kasvoi mansikka ja jopa perunaa.

Tämän idean aioin kopioida myös omaan puutarhaani.

Organisaatio järjestää myös paljon koulutuksia

ja näen sieluni silmin täällä vietettävän myös tunnelmallisia sadonkorjuujuhlia. 

Olin niin onnellinen, että löysin tänne.

Vaikka toisaalta tunsinkin olevani luvattomilla teillä.

Uskoin kuitenkin vahvasti, että olisin varmasti saanut luvan kuvaamiseen,

jos olisin tavannut jonkun ystävällisen puutarhurin.

Ja täytyy sanoa, että kyllä se kasvuvyöhykekateus hieman nosti taas päätään.

Olisihan se aika hauskaa viljellä ympärivuotisesti hyötykasveja.

No, tänä talvena se on ollut melkein mahdollistakin.

Tosin riisin viljely voisi olla noilla sademäärillä ehkä järkevintä.

Ympäristöasioiden kantilta olisi kyllä toivottavaa, 

että ilmastonmuutos saataisiin pysäytettyä

ja meille palaisivat kunnon talvet takaisin.

Ei ne ainaiset kesät meidän leveyksillä olisi sittenkään toiveiden täyttymys.

Jos kiinnostuitte enemmän järjestöstä näiden viljelysten takana,

myös instassa pääsee kurkistamaan heidän toimintaansa.

Arboretum Foundation instagram

Toivottavasti saitte näistä kuvista inspiraatiota myös omiin keittiötarhasuunnitelmiin!

Täällä alkoi ainakin ideat raksuttamaan päässä

sekä istutus- ja kylvösuunnitelmat hahmottua enemmän.

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Vaahteramäen vuosikymmen osa 1

Moni muistelee näin vuosikymmenen vaihtuessa kulunutta vuosikymmentä elämässään.

Koska tämä blogi käsittelee puutarhani elämää,

muistellaan vähän, mitä täällä on tapahtunut viimeisen vuosikymmenen aikana. 

Ja täytyy sanoa, että on tapahtunut ja paljon.

Puutarha on muovautunut raakileesta puutarhaksi.

Olen varmaan itsekin kypsynyt sekä puutarhurina että valokuvaajana.

On oikeastaan kauheaa katsella näitä kuvia ja niiden laatua.

Julkaisen ne silti,

 koska ainakin itsestä on mahtava nähdä puutarhan alkuvaiheita ja tajuta, 

että ehkä sitä on jotain saanut aikaiseksi.

Jaan Vaahteramäen vuosikymmen -tarinan muutamaan eri osaan.

Tässä ensimmäisessä osassa näette kuvia vuodelta 2010.

Olen myös merkinnyt kuvien oikeaan alalaitaan vuosiluvun, 

niin pysytte paremmin kärryillä, 

mistä vuodesta onkaan kyse.

2010

Etupihan ympyrässä oli vielä suuri koivu keskellä nurmikkoa.

Se vei kaiken energian ja kosteuden nurmikolta.

Koivut ovat alkuperäistä kasvillisuutta ja koivu täytyi kaataa myös lahoamisen vuoksi myöhemmin.

Vasemmalla, pienen kuusen vieressä on raita, joka kaatui salaman iskiessä siihen.

Kuusi onkin sen jälkeen kasvanut valtavasti.

Kaikki nämä puut ovat siis luonnon istuttamia.

Pihamme suojaksi olin juuri istuttanut syreenejä.

Laajensin myös etupihan kukkapenkkiin reunuksen.
Kasvualustana käytin hyvin maatunutta   kompostimultaa,
jota raahasin jopa vanhempieni kompostista.
Jos katsotte tarkkaan,
reunassa näkyvät tuoksukurjenpolven pienet alut.
Ostin vain 6 tainta koko ympyrään ja sain jaettua ne suht tasaisesti reunustamaan istutuksen.
Ei kestänyt kuin pari vuotta ja taimista oli jo jaettavaa muuallekin puutarhaan.

Alapihalla oli vielä enemmän metsää.

Kaadoimme lepikon rinteen ja marjapensaan välistä kunnallistekniikka-remontin yhteydessä.

Alapihalla näkyy myös imeytyskentän tuuletusputket.

Puutarha oli rakennettu pääosin jakotaimilla,
siksi perinteiset ja kestävät perennat olivat pääroolissa kaikessa värikkyydessään.
Kesäkukiksi valitsin myös usein perinteisiä kirkkaanpunaisia pelargoneja.

Leikkimökin yhteydessä oli lasten leikkipaikka ja hiekkaerämaa.
Kesällä 2010 hankimme ensimmäisen paljumme.
Se oli puinen ja palveli hyvin monia vuosia.
Mies teki myös pienen terassin paljun yhteyteen.

Nykyisin tässä paikalla on keitaamme
ja pieni terassi on osa suurta keidastamme.

Nykyään näkymän naapuriin suojaa keitaan aita.



Terassilla olevat pienet tuijat ruukuissa,
kasvavat nykyään terassin laidalla maassa ja
huitelevat jo muutamassa metrissä.
Ostin noihin ruukkuihin monena kesänä jotkin pienet havut,
jotka istutin sitten syksyn tullen puutarhaan pysyvästi.

Pieni kukkamaa padan kanssa suojaa nykyään keitaan terassia ja 

pikkuriikkinen kataja ja valkoiset liljat aloittelevat kasvuaan,
vaatimattomien tulppaani-istutusten jälkeen.
Nykyään kataja on jo yli parimetrinen.

Vasemmalla on nykyään pihasaunamme ja keittiötarhamme.
Pieni puu leikkimökin vasemmassa laidassa on kirsikkapuumme,
joka on nykyään noin 4 metriä halkaisijaltaan.

Testasin tässä istutusalueessa hiekkareunusta.

Hiekan alla on suodatinkangas ja nurmikko on helppo ajaa, 

kun ruohonleikkurin toisen pyörän ohjaa hiekan päältä.

Systeemi toimikin hyvin monta vuotta, kunnes perennat ryöpsysivät yli laidan.

Hiekkaa olisi pitänyt lisätä vuosittain.

Vuonna 2010 aloin istuttamaan muitakin havuja ja puuvartisia pensaita puutarhaan.

Sitä ennen puutarhaa koristivat lähinnä perennat ja hyötykasvit.

Syksyllä alkoikin puutarhan todellinen mullistus, 

kun kaivoimme rinteen auki kunnallistekniikkaa varten.

Rinne oli tätä ennen ollut aivan luonnontilassa,

sillä tiesimme kunnallistekniikan linjan jo monta vuotta.

Oli ihana, kun vihdoin alkoi tapahtumaan 

ja pystyimme etenemään myös muissa puutarhanrakennustöissä.

Seuraavana vuonna tämä luonnollinen metsäpuutarha sai myös kyytiä,

kun kunta jatkoi kunnallistekniikan linjan kaivuutöitä ohitsemme kulkevalla tiellä.

Siitä kuitenkin lisää seuraavassa postauksessa.

Jokaisesta vuodesta ei tule omaa postausta,

mutta tämä viime vuosikymmenen alku on tärkeä lähtökohta,

joten se sai kunnian aloittaa ihan yksinään.

Vuosi 2010 oli myös käänteentekevä vuosi siinä suhteessa,

että aloitin puutarhakoulun syksyllä.

Olin todella onnellinen, että haaveeni oli toteutumassa.

 ♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.