perjantai 14. elokuuta 2020

Harmaamalvikki

harmaamalvikki 
Lavatera thuringiaca
ハナアオイ
ラバテラ


Ihastuttava harmaamalvikki kukkii alapihalla oikeastaan itsestään.
Taimi taisi tulla omenapuun kylkiäisinä meille tänne Vaahteramäelle
ja jätin sen omanapuun juurelle kukkimaan jatkossakin.


Harmaamalvikki on korkea perinneperenna.
Se kasvaa jopa 150 cm korkeaksi ja
kukkii aivan valtavasti aurinkoisilla paikoilla. 
Kukinta kestää heinäkuulta jopa syyskuulle saakka,
 joten siitä on pitkäaikaista iloa loppukesästä.


Harmaamalvikki viihtyy monenlaisissa kasvupaikoissa,
ihan kuivista tienpientareista tuoreille ja ravineikkaille maille.
Parhaiten se menestyy kuitenkin ravinteikkaassa kasvualustassa ja auringossa. 
Tämä helppo kaunotar talvehtii hyvin myös Pohjois-Suomessa.
Se leviää helposti myös siemenistä tai jakopalaa voi pyytää vanhoista puutarhoista.
Harmaamalvikki onkin perinneperenna, 
joka voi säilyä viljelyjäänteenä jopa vuosia autitalojen puutarhoissa. 
Alunperin se on lähtöisin Pohjois-Italiasta ja Saksasta.


Moni sekoittaa helposti myskimalvan, harmaamalvikin ja malopin. 
Ne on kuitenkin helppo tunnistaa muutaman tuntomerkin avulla. 
- Harmaamalvikki ovat 1,5 m korkea, kun taas myskimalva on vain 0,4-0,7 m korkea.
- Harmaamalvikin lehdet ovat suuret, kun taas myskimalvan lehdet ovat kapealiuskaiset. 
-Harmaamalvikin kukan yksittäiset terälehdet ovat sydämenmalliset, 
kun taas myskimalvan yksittäinen terälehti on kapea. 
- Maloppi puolestaan on yksivuotinen siemenestä kylvettävä kesäkukka, 
joka kasvaa noin 90 cm korkeaksi. 

Itse olen sekoittanut jopa harmaamalvikin ja tarhasalkoruusun keskenään. 
Tarhasalkoruusua löytyy sekä kerrottuna että yksinkertaisena. 
Yksinkerataiset kukat muistuttavat aika paljon harmaamalvikkia. 
Tarhasalkoruusu on kaksivuotinen kasvi, kuten sormustinkukkakin. 
Se kasvattaa ensimmäisenä vuonna lehtiruusukkeen ja kukkii seuraavana vuonna. 

Harmaamalvikit ovat pölyttäjien suosiossa.  
Meillä niissä ainakin pörrää koko ajan joku ruokailemassa. 
Perhosiakin näkyy, mutta perhosille miedosti tuoksuvat kukat ovat vain tyydyttäviä medenlähteitä. 


Jos haluat lukea enemmän myskimalvasta, 
olen kirjoitellut siitä näissä postauksissa:


Aurinkoista loppuviikkoa 
ja muistetaan nauttia näistä ihanista säistä!


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

14 kommenttia:

  1. Myskimalvan ja harmaamalvikin olen aiemmin sekoittanut. Joskus varmaan vieläkin. Muistaakseni Sarin puutarhat -blogissa oli kerran hyvä ohjeistus näiden kahden eroavaisuuksista, joka selvensi asian minulle.
    Ihanat kuvat Bobosta edellisessä postauksessasi. Syyshortensiat kukkivat nyt kauneimmillaan ja onneksi kukintaa riittää yleensä todella pitkään. Tulet joka kerran mieleeni kävellessäni Vanille Fraisen ohitse.
    Mukavaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, näiden kukat ja nimet ovat niin samantyyppisiä, että ne sekottaa helposti. Kun tämä harmaamalvikki ilmestyi kuin tyhjästä omenapuun juurelle, ensimmäinen ajatus oli, että se on tarhasalkoruusu. Ajattelin, että siemen oli jostain lentänyt sopivasti puun juurelle. Mutta tajusin vasta myöhemmin, että tämähän on harmaamalvikki.
      Hortensiat ovat niin ihania ja ihana on myös kuulla, että hortensioiden kukista tulen puutarhaystävien mieleen. Hortensiat ovat niin kauniita ja ehdottomia lemppareitani. Se ei ole tainnut jäädä keneltäkään blogini lukijalta epäselväksi, kun toitotan siitä niin usein. ;)

      Mukavaa viikkonloppua myös sinulle ja nautitaan näistä kesäisistä säistä! <3

      Poista
  2. Harmaamalvikki on tosiaan vanha perinnekasvi, löytyy myös tästä pihasta :) Sain aikoinaan mummuni pihalta siemeniä ja kasvattelin sen itselleni. Jäätalvena se hävisi ja meinas tulla surku. Onneksi seuraavan tai sitä seuraavana vuonna ilmestyi taimi samoille seuduille, oli siis siementänyt ja jatkoi elämäänsä. On kyllä herkkä ja kaunis kukka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan mahtava tarina kasvin selviytymisestä ja kyvystä jatkaa elämää koettelemuksista huolimatta. Monet perinne- ja maatiaiskasvit ovat juuri tämän vuoksi niin mahtavia.

      Poista
  3. Voi miten kaunis kukka ja ihana kimalainenkin!
    Kaunista viikonloppua sinulle Riina <3

    VastaaPoista
  4. Harmaamalvikki on hieno perenna, sitä väheksytään aivan suotta. Kukkii pitkään ja kestää leikkona. Juuresta ei leivä ja siementämisen voi estää kunhan leikkaa kukkavarret kukinnan jälkeenpois. Tosin sitä ei kannata liikaa tehdä, taimi kuolee muutaman vuoden päästä joten uusia siementaimia tarvitaan jos ei halua kokonaan hävittää harmaamalvikkia.
    Kun kasvattaa salkoruusun aikaisin keväällä siemenestä ja laittaa taimen maahan niin se kukkii jo samana vuonna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tosi hyvistä vinkeistä! <3
      Täytyykin kokeilla tuota salkoruusun kasvattamista aikaisin keväällä. Se on minulle aivan uusi juttu.
      Aurinkoa viikonloppuusi Katja! <3

      Poista
  5. Ihastuin joskus kauan sitten harmaamalvikkiin, juuri sen herkkiin vaaleanpunaisiin kukkiin. Jossakin vaiheessa taisin kyllästyä sen tukemiseen, sillä se on - kuten kirjoitit - aika korkea perenna. Mutta niiden herkistä kukista pidän edelleen.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, se voi vaatia tukemista, varsinkin yksin kasvaessaan. Perennapenkin keskellä se pysyy aika hyvin pystyssä. Kukat ovat tosiaan niin kauniin herkät.

      Poista
  6. Tähän aikaan vuodesta kukkivia kasveja ei koskaan ole liikaa, varsinkaan jos ei niin välitä keltaisesta;) Eli tämä taisi mennä ostoskoriini!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi oli muuten hyvä pointti. Monet loppukesän kukkijat ovat keltaisia tai oransseja. Onneksi on myös paljon muita vaihtoehtoja jokaiseen makuun.

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentista!