Suloisuus

  tarhakurtturuusu

Rosa rugosa ´Ritausma` 

ハマナス

バラ 

Keväällä olin todella suruissani,

kun huomasin lempiruusuni kärsineen talvesta. 

Jouduin leikkaamaan kaikki neljä Ritausma-ruusuani ihan alas.

Mutta nyt ei enää sureta yhtään.

Kaikki neljä ruusua ovat täynnänsä kukkia 

ja kasvaneet noin metrin korkuisiksi kauniiksi pensaiksi.

Rugosa-suvun ruusut ovat siitä kiitollisia,

että ne kukkivat saman vuoden versoilla ja 

kasvavat parissa kuukaudessa täyteen mittaansa.

Tykkään niistä yhä vain enemmän.

Ritausma on yksi herkimmistä ja kauneimmista ruusuista,

mitä tiedän.

Kauneutta päivääsi!

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Kesäillan rauha

Mitä vanhemmaksi tulen,

sitä yksinkertaisimmista asioista pidän.

Elämässä riittää vaihtelua ja tapahtumia ilmankin,

että niitä itselleen järjestää.

Siksi rakastan rauhallista olemista, rauhallisia maisemia, rauhallisia värejä 

ja yksinkertaista kauneutta. 

Pidän matkustelusta, 

mutta kesällä haluan olla kotona ja lähiympäristössä.

Suomen kauneutta ei voi verrata mihinkään.

Kun aurinko kultaa iltaisin lähiseudun 

tai vanhan ladon seinän täydellinen harmaus pysäyttää kauneudellaan,

olen onnellinen.

Ulkomailla asuttujen vuosien jälkeen,

minusta tuli oikea kotimaanystävä.

Opin arvostamaan kaikkea sitä

yksinkertaisuutta, avaruutta ja kauneutta, mitä meillä on.

Ei onni harhaile etäisillä kaukomailla,

se on aivan lähellä.

~Johannes Linnankoski~

Kauneutta ja onnellisuutta viikkoosi!

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Neiti Neilikka

Viikonloppuna kävimme Mikkelissä,

jonne poikamme muutti äskettäin.

Mikkeli on itselleni vieras kaupunki,

mutta instan myötä yksi paikka on tullut tutuksi. 

Olen ihastellut kukkakauppa Neiti Neilikan persoonallista 

ja kaunista tapaa harjoittaa kukkakauppaa.

Kauniit piirrokset ja iloinen olemus houkuttelee kukkien lisäksi,

seuraamaan somessa ja nyt poikkeamaan ihan paikan päällä.

Neiti Neilikka kutsui poikkeamaan sisälle, jo ulkopuolelta asti.

Tunnelma oli kotoisa ja mummolamainen,

joten kynnys astua sisään oli matala.

 Kaupan ulkopuolella oli hauskasti katuliiduilla kerrottu aukioloajoista 

sekä nimipäiväsankareista.

Sama mummolatunnelma jatkui sisälläkin.

Esillepanot olivat kodinomaisia ja niistä sai paljon ideoita,

sekä sisustukseen, että vihersisustukseen.

Minusta on ihana vierailla kaupoissa,

joissa asiakkaan toivotaan viihtyvän.

Neiti Neilikasta löytyi sohva, lapsille värityskuvia 

ja kylmää juomistakin oli hellepäivään tarjolla.

Iloinen ja ystävällinen yrittäjä kertoi mielellään kaupastaan. 

Tunnelma oli joka suhteessa kuin mummolassa.

Kaupan tarjonta ei ollut kuitenkaan jämähtänyt mummola-aikoihin,

vaikka mummolakasvejakin oli. 

Huonekasvien trendit olivat hyvin esillä ja 

kauniit ruukut houkuttelivat luomaan kokonaisuuksia.

Jos vaan ikinä satut Mikkeliin,

poikkea ihmeessä Neiti Neilikassa!

Yhteystiedot löydät täältä. 

Myös instagramiin kannattaa tutustua täällä.

Oikein harmitti, kun mukana ei ollut kameraa.

Oli pakko turvautua vain kännykkäräpsyihin.

Silti halusin jakaa kuvat teillekin täällä,

koska olin itse niin ihastuksissani. 

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Lisää valkoista

On lempiaikani puutarhassa.

Tai ehkä olen sanonut sen monta kertaa jonain muunakin ajankohtana.

Mutta on ainakin yksi lempiajoistani puutarhassa,

koska valkoiset kukat kukkivat merinä tai ainakin järvinä eri puolilla puutarhaa.

 kiiltoleimu

Phlox carolina

フロックス

 Tähän kukkapenkkiin olen istuttanut aikoinani vain kaksi kiiltoleimun tainta.
Niistä on kasvanut kaunis ja tuuhea yhtenäinen mätäs.
Kiiltoleimut kasvavat samassa kukkapenkissä kuin valkoiset liljatkin.
Kukkapenkki on siis perustettu kohopenkiksi,  joka sisältää runsaan multapatjan.
 Olen laittanut nurmikon päälle ensin märkää sanomalehteä,
sitten oksia, kompostia ja pussimultaa.
Näin penkistä on tullut muheva ja ravinteikas.

Meillä kiiltoleimu aloittaa kukintansa aikaisemmin kuin syysleimu.

Tosin ovat eri kukkapenkeissäkin ja 

syysleimulle ei taida riittää ihan yhtä paljon aurinkoa päivän aikana.

Pidän kuitenkin kummastakin leimusta valtavasti. 

Ne tuovat lapsuuden kesät niin elävästi mieleen jo pelkällä tuoksullaan. 

Kiiltoleimuun ei tule niin helposti härmää kuin syysleimulle. 

Ja sen lehti on kiiltävämpi ja nahkeampi kuin syysleimulla.

Kiiltoleimu viihtyy ravinteikkaassa ja keskikosteassa maassa 

ja aurinkoisessa tai puolivarjoisessa kasvupaikassa.

Siitä tulee noin metrin korkuinen perenna,

joka kannattaa istuttaa noin 35 cm välein. 

Kiiltoleimu on kaunis myös maljakossa ja 

kestääkin suht hyvin leikkonakin. 

Yksittäisiä kukkia tipahtelee pöydälle, 

mutta muuten se kestää helposti viikonkin ilahduttaen  maljakkokukkana.

Rakastan sen viehättävää tuoksua, joka leijailee nytkin keittiönpöydän ääressä.

Tänään on taas tulossa kaunis päivä!
Eilinen sade auttoi puutarhaa ja puutarhuriakin kasteluhommissa.
Tänään taivas on kauniin vaaleansininen ja
lämpö tuntuu aika trooppiselta.
Nyt ei malta olla enää sisällä...

Kauneutta ja iloa päivääsi!

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Herkullinen ja helppo juustokakku

Saimme eilen ystäviä kylään ja jälkkäriksi halusin tehdä jotain raikasta.

Juustokakku tuntui juuri sopivalta vaihtoehdolta helteiseen iltaan.

Sävelsin muutamasta eri reseptistä sekoituksen ja tällainen siitä tuli:

HELPPO JA HERKULLINEN 

JUUSTOKAKKU

Keksipohja

Yksi "pötkelö" dominokeksejä

75 g laktoositonta leivontamargariinia

Täyte

500 g mascarpone-juustoa

4 dl kuohukermaa

1 dl tomusokeria

2 tl sokeria / 1 tl vaniljasokeria

1/2 sitruunan mehu

Koristeeksi

Mansikoita, mustikoita tai muita marjoja

Valmistusvaiheet:

1. Murskaa dominokeksit ja sekoita murska sulatetun margariinin kanssa.

Painele sekoitus leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuuan pohjalle ja laita jääkaappiin täytteen valmistamisen ajaksi.

2. Vaahdota kerma

3. Sekoita toisessa kulhossa mascarpone-juusto, sokerit ja sitruunan mehu

4. Sekoita joukkoon kermavaahto varovasti käännellen.

5. Kaada täyte keksipohjan päälle vuokaan.

6. Laita kakku jähmettymään jääkaappiin vähintään viideksi tunniksi.

(Älä yritä nopeuttaa hommaa niin kuin minä!

Tein kakun liian myöhään ja laitoin sen muka pikajähmettymään pakastimeen.

Ei tullut niin hyvä lopputulos.)

7. Koristele kakku ennen tarjoilua haluamallasi tavalla.

Teimme kakun yhteistyönä tyttäreni kanssa.

Minä tein kakun ja tytär koristeli.

Kakusta on muuten todella helppo muokata laktoositon ja gluteeniton.

Eikä sen valmistamiseen tarvita liivatetta. 

Herkullista viikolopun alkua!

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

More is more

tarhasarjalilja

Lilium Hollandicum-ryhmä 

ユリ

Olen yleisesti sitä mieltä, 

että vähemmän on enemmän.

Kukkien ja varsinkin tiettyjen kukkien kanssa olen kuitenkin aivan toista mieltä.

Puutarhahurahduksen alkuun, minulla oli tärkeää saada paljon erilaisia lajeja omaan puutarhaani.

Nyt mieluummin haalin niitä rakkaimpia ja kauneimpia kasveja paljon.

Tai ei niitä tarvitse samalla lailla enää haaliakaan, kuin puutarhan perustamisen alkuun.

Moni kasvi leviää itsestäänkin.

 Valkoiset kukat ovat niitä minulle kauneimpia kukkia.

Tarhasarjalilja on yksi lemppareistani.

Tähän kukkapenkkiin olen istuttanut alkujaan vain kuusi liljan sipulia

ja näin mahtava kukkarunsaus niistä on vuosien saatossa muodostunut.

Olen ottanut kukkapenkistä kuvia melkein päivittäin.

Tässä postauksessa on kuvia parin päivän takaa ilta-auringon valossa

sekä tänään suorassa auringon paisteessa taltioituna.

Liljat pitävät aurinkoisesta tai puolivarjoisesta kasvupaikasta

ja runsasravinteisesta kasvualustasta.

Vaahteramäen liljat kasvavat paksussa multapedissä,

joka on perustettu kohopenkiksi kompostilla ja puutarhamullalla.

Jätän liljanvarret aina talventörröttäjiksi ja katkaisen ne vasta seuraavana keväänä.

Näin onttoon varteen ei kerry vettä ja 

juuristo sekä sipuli pysyvät kunnossa talven vaihtelevissa olosuhteissa.

Liljojen tuholaisista liljakukot ovat yleisimpiä.

Meillä ei onneksi niitä ole näkynyt. 

Parhaiten ne saa hävitettyä poimimalla ne säännöllisesti pois liljoista.

Muutenkin nämä Vaahteramäen liljat ovat olleet terveitä,

eikä niissä ole koskaan ollut mitään kasvitautejakaan.

Eli helppoja ja kauniita, sanoisin omasta kokemuksesta.

Näkymä keitaalta kasvihuoneelle päin on

 yksi ehdoton lempparinäkymä puutarhassamme.

Auringossa kylpevä liljameri on jotain niin vastustamatonta. 

Oletko sinä liljojen tai valkoisten kukkien ystävä?

Minä siis olen, mutta se taisi tulla jo selväksi. ;)

Ihanaa päivää!

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Ryhdikkäät ritarit

 jaloritarinkannus

Delphinium 

デルフィニウム

Siellä ne taas seisovat

postilaatikon vieressä,

yhtä ryhdikkäinä kuin aiempinakin vuosina.

Nimittäin uljaat ritarinkannukset.

Niiden kukintojen päät hipovat kahdessa metrissä.

Puutarhurin piti oikein seisoa varpaillaan viereisellä kivellä,

että lähikuvaaminen onnistuisi.

Eikä mitään tukea tarvita.

Eihän ritarit tietenkään mitään tukea tarvitsekaan, 

vaan ovat mahtavan ryhdikkäitä ihan itse.

Lajikkeet ovat tainneet hieman mennä jo sekaisin,

mutta ei se mitään. 

Kauneus riittää, nimistä viis.

Ritarinkannukset ovat pitkäikäisiä kasveja oikeaan paikkaan istutettuna.

Ne pitävät syvämultaisesta (vähintään 50 cm syvästä) 

ja ravinteikkaasta kasvualustasta ja puolivarjoisesta tai aurinkoisesta, 

muttei paahteisesta kasvupaikasta.

Liian kuivassa ja paahteisessa kasvupaikassa ne altistuvat usein härmälle.

Meillä ei ole härmästä ollut haittaa,

koska ne kasvavat väljässä ja ilmavassa paikassa.

Ainoa ongelma on ollut viimeisinä sateisina kesinä lehtokotilot.

Ne ovat olleet aivan rakastuneita ritarinkannuksiin.

Jonain kesänä poimin aamuin illoin kotiloita niiden varsilta kuin marjoja ikään.

Tämä vuosi on ollut poikkeus,

ritarinkannukset ovat saaneet olla rauhassa kotiloiden herkuttelulta.

Jaloritarinkannukset ovat myös kauniita maljakkokukkia.

Niiden upeista kukkavanoista saa sidottua näyttäviä ja suuria kimppuja.

Aloin haaveilemaan myös valkoisesta jaloritarinkannuksesta, 

ja olisihan se vaaleanpunainenkin ihana.

Ilon hetkiä päiviisi!

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.