maanantai 5. lokakuuta 2020

Viikonlopun puuhia

 

Versoja Vaahteramäeltä

Viikonloppu sujahti taas nopeasti ohitse, 
mutta sain onneksi monia puutarhahommia tehtyä.
Suurimmat hommat liittyivät kasvihuoneeseen.
En ollut raaskinut siivota tomaatteja pois sieltä vielä aiemmin,
koska niitä kypsyi lämpimän sään ansiosta yhä edelleen.
Kasvustot näyttivät kuitenkin aika rönttöisiltä ja päätin ryhtyä toimeen ja
 siistiä kasvihuoneen syksyn tuloa varten. 
Keräsin ensin kypsät ja raa´at tomaatit talteen. 
Kypsät tomaatit maistuivat muuten ihan taivaallisilta ja 
napsinkin niitä siistimisen lomassa aika läjän. 

Versoja Vaahteramäeltä


Tämä hetki on aina yhtä haikea.
Tuntuu peruuttamattomalta todeta,
 että kesä on tältä vuodelta ohitse.
Raivauksen edetessä kuitenkin virkistyy ja tavallaan innostuu.
On niin ihana saada paikat siisteiksi ja selkeiksi.
Tavallaan kesän riisuminen on myös uuden alku. 

Tomaattien lisäksi vein kaikki vanhat mullat kompostiin.
Siinä on suurin työ, koska kasvihuone sijaitsee rinteen keskellä.
Joudun raahaamaan kottikärryt rappusia pitkin ja se ei ole ihan kevyttä työtä,
varsinkaan kun homman täytyy tehdä useita kertoja.
Silti olen tyytyväinen, että kasvihuone sijoitettiin rinteeseen, 
sillä se on ehdottomasti sen paikka.
Tämä ratkaisu ei kuitenkaan ole helppohoitoisimmasta päästä.
Mutta toisaalta meidän puutarha ei ole helppohoitoinen miltään muultakaan osin. ;)


Versoja Vaahteramäeltä


Versoja Vaahteramäeltä

Versoja Vaahteramäeltä

Lämpimän sään vallitessa pelargonit olisivat voineet olla vielä hetken kasvarissa,
mutta päätin samalla innolla siirtää nekin autotalliin talvehtimaan. 
Kerrankin tein tämän kirjaimellisesti hyvän sään aikaan. 
Yleensä raahaan ruukkuja mäkeä ylös vasta kun on aivan pakko.
Eli tämä muutto tapahtuu yleensä silloin, kun säätiedotus lupaa pakkasta yöksi ja 
pelkään menettäväni monivuotiset aarteeni.


Versoja Vaahteramäeltä

Rapsin kaikki kuivat lehdet ja kukat pois
ja kannoin monta kymmentä ruukkua autotalliin.

Jos haluat lukea enemmän siitä, miten talvetan pelargonit,
löydät aiemman postauksen täältä:

Versoja Vaahteramäeltä

Versoja Vaahteramäeltä

Nyt kasvihuone on siisti,
mutta hieman aution tuntuinen. 
Kaikki uusi on kuitenkin helpompi aloittaa ns. tyhjältä pöydältä.
Syksyn ja joulun somisteita on helpompi suunnitella, 
kun kaikki turha on siistitty pois.
En olisi millään malttanut lähteä kasvihuoneesta pois, 
kun sain kaiken valmiiksi.  
Istuskelinkin siellä aika tovin ja katselin vain,
kunnes alkoi hämärtää.


Versoja Vaahteramäeltä

Versoja Vaahteramäeltä

Versoja Vaahteramäeltä


Sunnuntai-iltana alkoi sataa ja tuntuikin aika syksyiseltä.
Keitaan daaliat ovat kuitenkin eri mieltä.
Ne ovat innostuneet kukkimaan toden teolla vasta nyt. 
Leikkasinkin niistä monta oksaa myös sisälle maljakkoon.

Versoja Vaahteramäeltä

Kivan viikonlopun kruunasi paljun lämmitys ja siellä rentoutuminen.
Tuntui mukavalta ajatella, 
että kaikella on aikansa ja tässäkin ajassa on oma viehätyksensä. 




Kaunista uutta viikkoa ja voimia arkeen!




Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.









12 kommenttia:

  1. Tosiaan, kesän pois siivoaminen on taas uusi alku!
    Minustakin on mukavaa saada paikkoja pikkuhiljaa siistiksi. Kesän jälkeen kaikki on niin runsasta ja rönsyävää, vaikkakin puutarhaa ei niin kovin paljon tule syksyllä siivottua. Kasvari ja kiveykset sekä polut kuitenkin on kiva pitää siistinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä!
      Vaikka olo on haikea, on jotenkin helpottavaa ja mukavaa saada raivattua kaikki rönttöinen kasvusto pois.
      Minäkin siivoan perennat ja muut puutarhan kasvustot vasta keväällä. Minusta on hauska jättää talventörröttäjiä puutarhaan. Ja on kiva, että lumen kanssa monet kasvustot luovat kauniita näkymiä myös talvella.

      Poista
  2. Minäkin tyhjensin jo kasvihuoneen ja pienestä haikeudesta huolimatta tuo sama kokemus oli minullakin; tuntui uudelta alulta ja helpotti yhden ison homman valmistuminen. Samalla sain kasvualustat tyhjennettyä syksyn lehtien päälle ”Ruusupuiston” kukkivan aidanteen kasvualustaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On jännä, miten haikeus ja ilo kulkevat puutarhassa koko ajan käsi kädessä. Puutarha herättää muutenkin monenlaisia tunteita. Välillä on niin väsynyt, mutta silti niin onnellinen. Välillä myös samaan aikaan kauhistelee kaikkea tekemätöntä työtä ja kuitenkin löytää myös paljon ihastelun aihetta.
      Puutarha on harrastuksena niin monimuotoinen ja siitä saa paljon. Se ei todellakaan jätä kylmäksi.
      Ja minäkin monesti kippaan vanhat kasvihuoneen kasvualustat pensaiden alle tai uuden kohopenkin materiaaliksi. Nyt minulla ei ole mitään projektia kesken, joten päätin kierrättää mullat kompostin kautta.

      Poista
  3. Odotan jo sitä millaiseksi tänä vuonna laitat talvisen kasvarin!
    Ihania tomaatteja olet saanut, kirsikkatomaatit on kuin karkkia söisi. Mukavaa viikkoa sinulle Riina <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin jo mietin, miten ihana on alkaa viritellä pikkuhiljaa joulua. Tai ensin ehkä vain talvea.
      Ja varsinkin nuo pienet kirsikkatomaatit olivat kuin karkkeja. Loppukesän tomaateissa maistuu jotenkin sellainen ihana kypsyys. Ihan kuin maut olisivat oikein jalostuneet.
      Kiitos samoin, mukavaa viikkoa myös sinulle Outi! <3

      Poista
  4. Syksyiseen siivoamiseen liittyy iso annos haikeutta. Keväällä on kuitenkin mukavampi aloittaa, kun ei ensimmäisenä tarvitse siivota vanhaa pois.
    Nam, miten paljon herkullisia tomaatteja. Taatusti maistuivat makoisilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. Keväällä on mukavampi aloittaa, kun edellinen kesä on siivottu pois. Ja kasvariin on kiva mennä juomaan kupponen teetä tai glögiäkin, kun on siistiä. Lisäksi kasvihuone näkyy meille olohuoneen ikkunastakin. On kiva katsella sisältäkin siistiä kasvaria ja kohta jouluvalojakin.
      Ja omat tomaatit ovat aina niin maukkauta. Kova hommahan niissä on, mutta kyllä se kasvatus silti aina kannattaa.

      Poista
  5. Haikeutta, mutta myöskin helpotusta, kun saa siirtyä tunnelmointiin ja sisäpuuhat odottavat. Meillä vielä tomaatit kasvarissa, viikonloppuina ollut muita puuhia. Ehkäpä ensi viikonloppu on minullakin tuo luopumisen paikka. Kiva, kun viimeiset tomaatit voi kypsytellä sisällä, eivätkä mene hukkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, kesän jälkeen ehtii keskittyä muuhunkin kuin ulkohommiin. Pimeissä illoissakin on oma tunnelmansa, kun voi poltella kynttilöitä, lukea kirjoja ja tehdä kaikkea kivaa sisällä. Myös viherkasvien hoito saa taas ihan uuden ulottuvuuden, kun ei ole niin paljon puuhaa enää puutarhassa. Tosin minulla on vielä monta hommaa työlistalla täksi syksyksi. Mutta illat ovat jo niin pimeitä, että sisälle täytyy tulla ajoissa.
      Ja on tosiaan kiva, että vihreät tomaatit kypsyvät vielä sisälläkin. Olisi sääli heittää ne pois.

      Poista
  6. Mulla kasvihuoneen raivaus on vielä vähän kesken, tomaatit on pääosin kerätty, mutta viikonloppuna ehkä loput...
    Pelargonitkin kukkivat siellä vielä, ja amaryllis aloittelee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on ollut niin lämmintä, ettei kasvarin raivauksella ole ollut kiirettä.
      Pelargonitkin pärjäävät hienosti vaikka ulkosalla. Mulla on vielä pari ruukkua terassilla. On kiva katsella niitä ikkunasta.
      Ja mahtavaa, että sulla kesä ja joulu noin upeasti kohtaavat. Onpa ihanaa, jos amarylliskin aloittelee kukintaansa. Mulla on yksi maatiaisamaryllis, joka on viettänyt parvekkeella kesänsä. Se on ollut minulla monta vuotta, mutta en ole saanut sitä kukkimaan. Pitää varmaan alkaa uhkailemaan sitä kompostilla, jos vaikka pelästyisi ja innostuisi kukkimaan tänä vuonna.

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentista!