maanantai 27. elokuuta 2018

Syyskesän ihanuus

auringonkukka
Helianthus annuus
sunflower
ヒマワリ

Olen kesän lapsi 
ja ahdistun aina hieman syksyn saapumisesta.
Osaksi tuo ahdistus tietysti johtuu omasta työstäni,
tai sen epävarmemmista ajoista talvea kohden. 
Myös omasta puutarhasta "luopuminen" roudan ja jään hyväksi,
on aika ahdistavaa ja ärsyttävää.

Eilen kuitenkin ajattelin, että onpa tämä syyskesä tai syksykin kivaa aikaa.
Olin puuhastellut koko viikonlopun;
keitellyt mehuja, tehnyt vähän pihahommia
ja saanut ihanan ystäväjoukon kylään.

  lumikärhö
Clematis far. Summer Snow
クレマチス

Syyskesällä koristeita löytyy helposti omasta takaa
puutarhasta.
Kieputin lumikärhön kynttelikköön.
Sillä ei ole vettä, mutta kyllä se yhden illan kukoisti siinä kauniina.



Syksyn tullen on niin ihana poltella kynttilöitä.
Löysin tämän ihanan kuppikynttilänjalan Lahden satamassa olleesta,
Aatekaapin kesäkaupasta.
Kesäkaupassa oli eri käsityöyrittäjien ja taiteilijoiden luomuksia myytävänä.
Tämä kuppi on Ekorisain verstaan kaunista kierrätystaidetta.
Minua kiehtoi kupin viljan sävyt, vaikka tarjolla olisi ollut Arabian kuppejakin.
Vasta kotona huomasin, että pohjassa luki;
Made in Japan.
Olin niin iloinen löydöstäni, intuitio sai minut ostamaan kupin.
Viljantähkät taitavatkin olla riisintähkiä.


 Eilen saimme ystäviltämme rapuja.
Valmistimme ne heti samantien, koska saimme vieraaksemme aivan mahtavan seurueen.
Rapujen seuraksi tarjolla oli myös erilaisia suomalaisia kaloja. 
Kun samaan pöytään istuutui 
espanjalainen, italialainen, argentiinalainen, suomalaisia ja osalla oli hieman japanilaista vertakin, 
ei puheensorinalta ja iloiselta yhdessäololta voinut välttyä.

Ulkomaalaiset vieraamme olivat ensimmäistä kertaa Suomessa.
Täällä heitä ihastutti erityisesti vihreys, hiljaisuus, rauhallisuus ja turvallisuuden tunne.
Itsekin taas havahtui Suomen kauneuteen,
kun katsoi vähän ulkomaaleisen silmin tätä kaikkea.


Saunoimme pihasaunassa ja kylvimme paljussa,
ja vieraat tykkäsivät. 
Vaikka kertoivat, että onhan tämä hieman outoa,
seisoa uikkareissa vesisateessa vilvoittelemassa,
 saunomisen lomassa. 
Mutta jälkeenpäin, he kertoivat, että nyt ymmärtävät saunomisen jujun. 
Sen rentouttavaa vaikutusta ei voi tajuta, ennen kuin kokee sen itse.


Illan hämärtyessä,
sateenkaari tuli vielä esiin ja 
kruunasi kaiken.

Kyllä meillä on hieno maa asua!
Eikä se syksykään niin kamalaa ole... (ehkäpä...)

Keep your face to the sunshine
and you cannot 
see the shadow it´s what sunflowers do.
~Helen Keller~

*Taivaskuvat: Anna Hifumi

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

6 kommenttia:

  1. Eipä kai syksy kovin kamala ole... kai... Ihana lumikärhö. Minun kärhökokeilu epäonnistui.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä kai... Täytyy yrittää psyykata itseään syksyn kivoilla ja positiivisilla asioilla.
      No, voi harmi, jos kärhökokeilusi epäonnistui. Älä tosin vielä heitä toivoasi. Minunkin pari kärhöä heräsi tänä kesänä juuresta uudelleen henkiin, vaikka olin luullut niiden jo kuolleen.

      Poista
  2. Minä olen sellainen syksy ja talvi aikojen angstailija. En tykkää, vaikka onhan joka vuodenajassa se oma juttunsa. Ihanan vaaleanpunaisia on illat nyt olleet, niin kaunista <3
    Mukavaa uutta viikkoa sinulle Riina <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama täällä. Tai syksy vielä menee ja koko syyskausi, kun odottaa ja valmistelee joulua. Mutta voi pojat, kuinka tammi- ja helmikuu ovat ärsyttäviä. Onneksi maaliskuussa alkaa jo olla valoa ja kevään odotusta ilmassa. Niiden voimalla jaksaa odottaa oikeaa kevään tuloa.
      Naureskelenkin aina, että loppiaisen jälkeen alan puhumaan, että nyt tulee kevät. Se on hieman itsepetosta, mutta sen voimalla jaksaa ne sydäntalven pakkaset.
      Mukavaa viikon jatkoa sinulle Outi! <3

      Poista
  3. Ihana postaus! Ja tuo tsemppiruno lopussa<3 Kyllä se tosiaan jo hieman alkaa ahdistaa kun iltaisin on jo pimeää mutta jos ei ensin tule syksyä ja talvea niin ei voi tulla uutta kevättäkään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Luin jostain ihanan ajatuksen. Siinä sanottiin, että ollaan lähempänä ensi kevättä, kuin koskaan aiemmin. Se oli ihanan toiveikasta. :)

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentista!