sunnuntai 19. elokuuta 2018

Oman näköistä


 

Täällä sataa kaatamalla.
Koko viikon on ollut hieman hoppu ja paljon ohjelmaa,
nyt voikin sitten oikein hyvällä omalla tunnolla lökötellä sisällä 
ja vaikka haaveilla ja suunnitella.


Tänä kesänä olen ehtinyt ja jaksanut hoitaa puutarhaa aivan liian vähän.
Välillä on oikein hermostuttanut kaikki tekemättömät työt
ja olen tuntenut, ettei puutarha ole oikein omanlainen.
Se johtuu suurimmaksi osaksi siitä, 
etten ole ehtinyt pitää sitä sellaisessa kunnossa, kuin olisin halunnut.


Onneksi kuitenkin yleisesti ottaen,
pidän omasta puutarhastani ja 
nautin siitä. 


Näin kesän kääntyessä pikku hiljaa syksyä kohden,
on hyvä kuitenkin vähän inventoida ja miettiä,
mitä haluaisi muuttaa omassa puutarhassaan.
Muutostarpeet voivat olla toiminnoissa tai ihan ulkonäöllisissä seikoissa.
On tärkeää, että puutarha on omistajiensa näköinen ja palvelee juuri heidän tarpeitaan,
eikä naapurin tarpeita tai yleisiä olettamuksia. 


Minä vietän tänään päivää laiskotellen ja haaveillen.
Listaan oikein paperille, mitä muutoksia haluaisin tehdä
ja mistä asioista pidän puutarhassani.
Nyt syksyllä niitä muutoksia onkin sitten hyvä lähteä toteuttamaan.
Keväällä on taas työn puolesta sen verran hoppu, 
että silloin kannattaa keskittyä kaikkein oleellisimpiin asioihin.


Tämä rinteen reuna, kasvihuoneen yläpuolella,
on yksi minun suosikkipaikoistani.
Se on aika paljon minun näköiseni.
En ole räväkkä tai värikäs ihminen 
ja rauhalliset värit, 
mutta kuitenkin pienet kontrastit ovat eniten minun mieleeni.

Tänään on hyvä päivä, vaikka inspiroitua instan tai pinterestin syövereissä
ja keräillä ideoita omaan puutarhaan.
Kannattaa tehdä omasta puutarhasta juuri oman näköinen.
Väritön, värikäs, kukikas, lehdekäs, avara, salainen tai mikä vain mielyttää juuri sinua
ja antaa energiaa sitä katsellessa.


Haluan toivottaa sinulle juuri oman näköistäsi lepopäivää!

Yhtäkkiä sade taukosikin täällä,
ja taivas on ihan sininen. 
Pitäisiköhän mun lähteä sittenkin haaveilemaan 
ja kuopsuttelemaan tuonne ulos...

P.S. Ja muistutan vielä, että tänään klo 24 asti voi osallistua tosi kivaan arvontaan täällä.
Ja hortensia-postaukset jatkuvat ensi viikolla.
Kiitos kaikille ihanista palautteista hortensiapostauksia kohtaan!
Niille olikin ihan selvä tilaus.  :)

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

28 kommenttia:

  1. Täälläkin satoi aamupäivän. Nyt paistaa aurinko. Sade teki luonnolle hyvää. Saisi tulla lisääkin.Mukavahan se on istuskella sisällä tai pihalla haaveillen ja suunnitellen tulevaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin sade loppui ja tulikin kiva ilma. Meninkin ulos ja sain tehtyä yhden muutoksen, josta olin haaveillut. :)

      Poista
  2. Täälon aurinkoone, mutta tuuline päivä. Kummasti "valamihiski" puutarhas on muutos- ja kehitystyätä. Toivottavasti kaikki teköö puutarhaa ittellensä, eikä naapurille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sitä aina jotain kohentamista ja muutoksen tarvetta löytyy.
      Ensin sitä odottaa, että kasvit kasvavat ja ennen kuin huomaaaan, pitää alkaa jo raivaus ja siistimistöihin.
      Ja on tärkeää, että sekä koti ja puutarha ovat asujansa näköiset. Ei naapureille tai vieraille tehdyt.
      Tosin kävin katsomassa eilen alatantereemme tien puolta. En ollut tajunnutkaan, kuinka aidan toisella puolella olisi siistimistä. Voi naapuriraukat, kun joutuvat katsomaan sellaista näkymää postia hakiessaan. Eli tässä kohtaa, mun olisi kyllä pitänyt käydä katsomassa meidän pihaa naapurin silmin.

      Poista
  3. Täällä on aurinko paistanut aamusta asti ja tuuli kuivattanut sen mitä sade toi. Toivottavasti tulee sulle hyvä kuopsuttelusää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuli ihan loistava kuopsuttelusää! Hyvä, että maltoin tulla illalla sisään. ;)

      Poista
  4. Sateella on mukavaa haaveilla! Ihanaa, että teillä satoi - meillä on paistanut aurinko koko päivän. Valmiiksi puutarha ei tule koskaan ja se on meidän tarhureiden onni ja ilo! Meilläkin kukkamaat huutavat apua, siis se suurin ja viimeinen, mutta ajallaan kaikki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sade teki niin hyvää. Maa on varmasti vieläkin syvemmältä ihan rutikuiva. Onneksi palannut nurmikko on alkanut taas vihertää. Ihmeellisesti vanha nurmikko elpyy kuivien jaksojen jälkeen.
      Ja tosiaan, onneksi puutarha ei tule valmiiksi koskaan. Se on meidän puutarhaharrastuksen suola. Jos eivät kasvit vaadi toimenpiteitä ja muutoksia, niin ainakin meidän puutarhureiden mieli saattaa muuttua.
      Yksi kohta kerrallaan näitä hommia täytyy tehdä, muuten tulee stressi. Ja monta hommaa, kun jakaa pieniin osiin, ne eivät tunnukaan enää niin ylitsepääsemättömiltä. Sama se on kaikissa hommissa, töisä ja kotona.

      Poista
  5. Oman näköistä pitää olla. Meilläkin sataa ja vuorotellen paistaa mutta kylläpä oli sade tervetullutta, ei haittaa yhtään että tuli sisäpäivä. Ihanat hortensiat, sain postauksistasi pari ideaa pallohortensian suhteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! Minusta kaikkein kauneimmat kodit ja puutarhat ovat sellaisia, jotka ovat omistajiensa näköisiä. Vaikka kaikki tyylit eivät miellytä omaa silmää, niin silti persoonalliset ja rakkaudella luodut kodit ja puutarhat ovat niitä kaikkein ihailtavampia.
      Sade oli tosiaan todella tervetullutta. Meillä se loppui kyllä aamupäivän aikana ja lähdinkin sitten ulos toteuttamaan haaveitani.
      Kiva kuulla, että pallohortensia-postaus toi inspiraatiota! <3

      Poista
  6. Jos jotain saisin toivoa mökkipihallemme, toivoisin, ettei kasvien tarvitsi olla kananverkkohäkkyröiden ja keppien peitossa. Mutta tonttia ei pysty suojaamaan peuroja ja rusakoita vastaan, sillä koko tonttia ei voi aidata parimetrisen aidan taakse. A. Ensinnäkin maaston vuoksi, B. Rajanaapurin vuoksi, C. Peurat uivat myös meren kautta saarelle, joten rantaa ei voi mitenkään aidata umpeen. Haaveilla siis voin, mutta asialle ei oikein voi mitään, kunnes joku keksii peuroihin tehoavan karkotusmenetelmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, toi on varmasti ärsyttävää! Mutta tuolle ongelmalle ei oikein voi mitään, jollei tosiaan aitaa koko tonttia vahvalla aidalla. Se ei kuitenkaan ole joka paikassa mahdollista, eikä monella kaava-alueella edes sallittua. Mökkinne ei tosin taida olla kaava-alueella, mutta peurat ovat todellinen ongelma myös monessa asutuskeskuksessa. Esimerkiksi Espoossa asiakkaallani peurat ovat niin kesyjä, että yöpyvät heidän kuistillaan ja syövät tuijatkin.
      On ne aika epeleitä, jos uivat saareenkin.
      Kaikenlaisia karkoittimiakin on olemassa, mutta ne saattavat ajaa sitten esim. kissatkin pois lähipiiristä.
      Vaikea ongelma!
      Meillä peuratuhoja ei ole vielä ollut. Mutta naapuri näki keväällä kaksi peuraa leikkimässä meidän pihassa, kunnes heidän koiran haukunta ajoi ne pois.
      Meidän tontti on yli 6000 m2, joten olisi aikamoinen kustannus, jos aitaa koko tontin.
      Täytyy palkata naapurin koirat vahtimaan meidän pihaakin.

      Poista
  7. Täällä sateli koko yön. Oli ihana nukkua ikkuna auki ja sateen ropinaa kuunnellen <3
    Leppoisaa ja rentouttavaa päivää sinulle Riina <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, sateen ropinassa nukkuminen on jotenkin niin rauhoittavaa. Siitä tulee niin kesäfiilis.
      Leppoisaa ja rentouttavaa uutta viikkoa myös sinulle Outi! <3 Luin jostain kommentistasi, että saat teidän miehet takaisin kotiin reissusta. Ihanaa! <3

      Poista
  8. Kyllä, kyllä!:) Aina pitää olla haaveita! Olisi kauheaa, jos kaikki yht´äkkiä olisi "valmista".:) Puutarhassa sitä vaaraa ei ole.:P Kaksitoista vuotta ja edelleen erittäin kesken.;) Monia juttuja, joista tykkään, ja joitakin suunnitelmissa muuttaa, ja sitä valmista tuskin tulee koskaan.:D

    Nyt siellä on jo suorastaan kaunista, joten pitäisi varmaan vetää puutarhavermeet niskaan ja lähteä kitkemään...
    Ihanaa viikkoa Riina!<3 Niin, ja teidän puutarha näyttää aivan mielettömän upealta!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se olisi kamala tilanne! Kyllä haaveita ja uusia suunnitelmia pitää aina olla, tai sitten ihminen on masentunut tai kuollut.
      Täälläkin on edelleen kaikki erittäin kesken, ainakin mun silmissä. Mies ihmetteli just pari päivää sitten, että mikä mun mielestä puutarhassa on rempallaan. Hän ei onneksi edes näe kitkemättömiä paikkoja. Mutta en minäkään ymmärrä, että miksi autoa pitää pestä.

      Meilläkin sää muuttui aivan mahtavaksi eilen ja meninkin illaksi ulos. Voi että oli ihanaa kuopsutella ihan rauhassa.
      Ihanaa uutta viikkoa Taina ja kiitos puutarhakehuista! <3

      Poista
  9. Meillä on satanut nyt kahtena yönä. Aamulla ulos katsoessa on ollut aurinkoista, mutta maa aivan märkä. Hyvä näin, olen istuttanut jonkin verran uusia kasveja ja sade tekee hyvää. Ja kiva että sataa yöllä! ;) Minä olen välillä ihan tuskissa tämän pihan kanssa, kun se on niin iso, enkä saa sitä "oman näköiseksi" varmaan vielä vuosiin. Mutta hiljaa hyvä tulee. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, tuo öinen sade on kuin Karel Capekin puutarhurin rukouksesta. Oletko koskaan lukenut sitä? Siinä on monta juttua, johon voi samaistua. Vielä kun tuo öinen sade tulisi lannoitettuna. ;)
      Olen joskus julkaissut tuon puutarhurin rukouksen täällä: versojavaahteramaelta.blogspot.com/search?q=puutarhurin+rukous
      Uusille istutuksille sade teki erityisen hyvää. Vaikka kuinka kastelisi, se ei ole koskaan sama, kuin taivaalta tuleva vesi.
      Hiljaa hyvä tosiaan tulee. Minusta teillä näyttää niin upealta ja harkitun kauniilta. Kaikki on tehty niin huolella.
      Elävästi tulee kyllä omat fiilikset myös mieleen. Tuntui kuin meidän piha olisi ollut vuosia avoin pannukakku. Kaikkialta näkyi meille ja tuuli tuiversi. Haaveilin, että voisin jonakin päivänä sanoa, että menen puutarhaan, niin kuin puutarhan sisään. Nykyään voin jo niin sanoa. Mutta kyllä se aikansa otti, että kaikki kasvoi. Se koettelee kärsivällisyyttä, mutta ajallaan kaikki rehevöityy ja kasvaa.

      Poista
  10. Just itse asiassa listasin ajatuksia paperille ensi vuotta ajatellen. :) Mitä teen toisin, mitä kukkia en hanki (esim. siisteyssyistä), mitä taas ehdottomasti haluaisin kokeilla, mistä tykkäsin... Täytyy laittaa ideat ylös, ei niitä muuten keväällä muista. Mukavaa sunnuntai-iltaa vaahteramäelle! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta nuo listaukset ja puutarhapäiväkirjat ovat niin tarpeellisia. Ei sitä enää ensi kevään tohinoissa muista, mitä pitikään tehdä ja kasvattaa. Ja ennen kaikkea, mitä EI pitänyt tehdä ja kasvattaa.
      Mukavaa uutta viikkoa Pipo-otus! <3

      Poista
  11. Todella kaunista sinulla puutarhassasi.

    VastaaPoista
  12. Vaikea kuvitella, että puutarhassasi olisi mitään parannettavaa. Siellä näyttää aina niin kauniilta ja seesteiseltä. Mutta niin paljon kuin ihailen rauhallisia ja tyylikkäitä puutarhoja ja nautin niistä, omaani haluan paljon kukkarunsautta ja värejä. Luulisi, että meluisan ja sekaisen pikkulapsiarjen vastapainoksi oikein hakisi rauhaa puutarhasta, varsinkin kun minäkään en ole mitenkään räväkkä persoona, vaan tarvitsen rauhaa ja hiljaisuutta. Varmasti puutarhani tulee muuttumaan kun minulle tulee ikää lisää, mutta mihin suuntaan; se on mielenkiintoista nähdä. Täällä tuli pieniä kuurosateita aamupäivästä, mutta puoliltapäivin selkeni ja on paistanut aurinko siitä lähtien. Ihana sää oli puuhastella ulkona. Mukavaa sunnuntai-iltaa ja tulevaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! Tässä puutarhabloggauksessa on se hyvä puoli, että ei tarvitse kuvata niitä rötöpaikkoja.
      Ja on se vaan niin, että kasvit elävät, kasvavat ja röntöstyvät. Muutosta ja siistimistä tarvitaan säännöllisesti. Ja kyllähän se oma mielikin on muuttuu.
      Tärkeintä on tosiaan se, että puutarha miellyttää juuri omaa silmää. Minusta tuntuu kyllä, että ihmiset tarvitsevat ajoittain enemmän värejä ja joskus vähemmän. Tärkeintä on tuntea itsensä ja toimia sen mukaan.
      Se missä naapurini esim. kertoi ihailevansa kirjavia pyykkejä narulla kuivumassa, itse nautin esim. katsellessani sinivalkoisia keittiönpyyhkeitä narulla. On ihana, että meitä on moneen junaan, sillä muutenhan tämä maailma olisi ihan tylsä. Persoonallisia ihmisiä, koteja ja puutarhoja katsoo aina ihaillen.
      Sunnuntaina tulikin aivan ihana puuhasteluilma. Ja tämäkin aamu valkeni sumuisena ja asteitakin oli vain kymmenen. Mutta nyt aurinko paistaa ja on ihan lämmintä.
      Voimia ja aurinkoa uuteen viikkoon! <3

      Poista
  13. Aivan niin. Minä olen rauhallinen ja väritön ja kas kummaa, niin on puutarhanikin :) Olen kokeillut puutarhassani värikäämpääkin tyyliä, mutta aina vaan palaan samaan hillittyyn värimaailmaan. Ja mikäpäs siinä kun pidän sellaisesta. Sitten on kiva ihailla naapurin puutarhaa, joka on kuin ilotulitus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, se puutarha varmasti kertoo paljon omistajastaan. Samoin kun sanotaan, että näytä kirjahyllysi, kerron millainen olet. Voisi samanlailla sanoa, näytä puutarhasi, niin kerron millainen olet.
      Ja tämä värittömyyden suosiminen ei todellakaan poissulje muiden ja muunlaisten puutarhojen ja kotien ihailemista. Minusta sellainen koti tai puutarha tai ihmisen pukeutumistyyli on kaunis, joka on persoonallinen ja omistajansa näköinen.

      Poista
  14. Ihania kuvia! Itse havahduin tänä kesänä siihen kuinka haluakin ruusut takaisin puutarhaani. Aloitin vaikeista jaloruusuista juuri ennen sitä hankalaa talvea pari vuotta sitten ja totesin ettei olekaan mun juttu. Mutta vuosi sitten sain eräältä naapurilta;) parin pensasruusun alut ja nyt halajan lisää, vaikkei ne edes vielä kukkineet. Tutustuin näiden myötä lisää jaleihin ja päätin kokeilla myös ryhmäruusuja....mitäs seuraavaksi :)
    Näissä n. 4 vuodessa jota ole puutarhaamme laittanut olen kokeillut ja onnistunut ja epäonnistunut. Mutta vain niin voi löytää sen mitä itse puutarhaansa haluaa.

    Mikä kasvaa toisen kuvan kaaressa? Jokin ruusu?

    Ihana puutarha sinulla kyllä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin, kokeilemalla oppii. Oppii tuntemaan omia mieltymyksiään sekä kasvien sielunelämää paremmin. Sanotaankin, että puutarhanhoidossa ei tule epäonnistumisia, vaan kokemusta.

      Kaaressa kasvaa köynnösruusu ´Pohjantähti` Se on aivan ihana valkokukallinen ja kestävä köynnösruusu.

      Kiitos ihanista sanoistasi! Puutarha alkaa olla kasvanut jo kivoihin mittoihin ja alkaa pikkuhiljaa näyttämään siltä, mistä haavelen. Puutarhanhoidossa ja kasvatuksessa täytyy olla kärsivällinen, kun kaikki vaatii niin paljon aikaa. Mutta kyllä se kasvaa omaan tahtiinsa ja rehevöityy aikanaan.

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentista!